Tälle sivustolle rakentuu vähitellen hämeenlinnalaisen Hannu Kämäräisen pohjoismaisiin ja erityisesti suomalaisiin putkilokasveihin keskittyvä lajikohtainen kuvakokoelma. Tavoitteena on eräänlainen nettikasvio, jossa keskeisten sanallisten tuntomerkkien ohella esiteltävästä lajista on kuvasarja, joka yleiskuvien lisäksi näyttää myös tärkeät, lajikohtaiseen tunnistukseen vaadittavat tuntomerkit.

Nimistölähteenä käytetään Suomen putkilokasvien luetteloa (LUOMUS, Helsinki 2019) ja siihen tehtyjä tarkistuksia ja täydennyksiä. Putkilokasvien taksonomia ja nimistö ovat viime vuosina olleet hyvin suuressa myllerryksessä, joka tulee jatkumaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Käyttöön otettu fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka on vaikuttanut laajasti sukulaisuussuhteisiin ja sitä kautta lajien tieteelliseen ja suomalaiseen nimistöön. Vuosikymmenten aikana tutuksi tulleiden nimien tilalla on uusia, outoja kasvisukuja ja nimiä, joihin kasviharrastaja – ja miksei ammattilainenkin – voi helposti tuskastua. Tämän vuoksi lajikohtaisilla sivuilla ja hakemistoissa on huomioitu myös viime vuosikymmeninä käytössä olleet suomalaiset ja tieteelliset nimet. Hakemisto esitetään erikseen tieteellisten nimien ja suomalaisten nimien mukaan sekä heimoittain aakkosjärjestyksessä.

Sivustolla on käytetty määritys- ja kuvausoppaina lähinnä seuraavia teoksia: Leena Hämet-Ahti, Juha Suominen, Tauno Ulvinen ja Pertti Uotila (toim.), Retkeilykasvio, 4. painos, 1998, Helsinki; Bo Mossberg ja Lennart Stenberg, Suuri Pohjolan kasvio, 2005, Helsinki; Ilkka Kukkonen (toim.), Flora – Suomen suurkasvio, 1987, Porvoo; Bengt Jonsell, Thomas Karlsson ym. (toim.), Flora Nordica, julkaistut osat 1, 2 ja 6, 2000-2010, Stockholm; T. G. Tutin ym. (toim.), Flora Europaea 1-5, 2010. Näiden lähteiden lisäksi käytössä on ollut myös muuta kasvikirjallisuutta ja nettisivustoja. Eräitä lähteitä on mainittu myös lajikohtaisten artikkeleiden yhteydessä. Tämän sivuston laatija on myös itse tehnyt paljon mittauksia kuvattavasta materiaalista ja näytteistä. Apuna on ollut myös monikymmenvuotisen kasviharrastuksen tuoma tuntemus ja kokemus.

Uhanalaisuustiedoissa on käytetty lähteinä Suomen lajiston uhanalaisuusarvioinnin 2019 tuloksia: nettisivusto Punainen kirja sekä teosta Terhi Ryttäri, Mika Kalliovirta ja Raino Lampinen (toim,), Suomen uhanalaiset kasvit, 2012, Helsinki. Uhanalaisuusarviointiin ei viitata, jos taksoni on todettu elinvoimaiseksi tai arviointiin sopimattomaksi.

Lajiston levinneisyys Suomessa esitetään linkkinä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään reaaliaikaiseen levinneisyyskartastoon (Raino Lampinen ja Tapani Lahti): Kasviatlas – Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto.

Lisäksi esittelysivuilla on linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tutustu myös tämän sivuston laatijan ylläpitämään Makaronesian alueen (lähinnä Kanariansaaret ja Madeira) kasvisivustoon.