Acorus calamus – rohtokalmojuuri

  • Acorus calamus L. – rohtokalmojuuri
  • Acorus L. – kalmojuuret
  • Acoraceae – kalmojuurikasvit (aikaisemmin Araceae – vehkakasvit)

Rohtokalmojuuri, Acorus calamus, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 120-150 cm korkea, kalju ruoho, jonka ulkomuoto on tieteellisen lajinimensä mukaisesti ruokomainen. Sen juurakko on lähes vaakasuora, pitkä, noin 10-15 mm paksu, runsasjuurinen ja uusia versoja tuottava sekä sitruunantuoksuinen. Lehdet ovat tyvellä kierteisesti.  Varsi on vihreä, lehtimäinen, litteän 3-särmäinen ja tavallisesti noin 60-90 cm pitkä. Suoraan sen jatkeena on muiden lehtien kaltainen kukinnon tukilehti. Rohtokalmojuuri muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja suikertavien juuriensa ja niiden uudistumisversojen avulla. Se kukkii niukasti.

Lehdet ovat vihreät, tupelliset, jäykät, tasasoukat ja suippokärkiset sekä usein hieman kaarevat. Ne ovat yleensä noin 80-130 pitkät ja noin 10-20 mm leveät. Lehtituppi on noin 15-20 cm pitkä, toiselta sivultaan avoin ja kalvoreunainen. Se kääntää lehden terävän sivun vartta kohti. Lehden keskisuoni on lähempänä toista reunaa. Yleensä toinen laita ja toisinaan molemmatkin laidat ovat aaltopoimuisia ainakin osan lehden pituudesta.

Kukinto on yläviisto, vihertävänruskea, liereä ja usein hieman kaareva sekä tiheäkukkainen puikilo, joka on kukkiessaan tavallisesti noin 60-90 mm pitkä ja noin 8-12 mm leveä. Näyttää aivan siltä kuin puikilo sijaitsisi varren puolivälissä, mutta rakenteellisesti se on varren kärjessä. Vaikutelma johtuu  kukinnon tukilehdestä, joka jatkuu ilman rajaa ja ulkomuodon muutosta suoraan varren kärjestä ylöspäin. Tukilehti on muiden lehtien kaltainen ja yleensä noin 60-80 cm pitkä. Puikilon pinnan kokonaan peittävät kukat ovat kaksineuvoisia. Suomumaisia kehälehtiä on 6. Ne ovat ruskehtavia, noin 2 mm pitkiä ja niiden kärki on pyöreähkö, sivulle kääntynyt sekä noin 1 mm leveä. Heteitä on 6 ja ne ovat kehän kanssa noin saman mittaisia. Ponsi on pyöreähkö ja noin 0,5 mm läpimitaltaan. Sikiäin on noin 3 mm pitkä, pyöreähkö ja hieman särmikäs. Sen kärjessä on lähes olemattoman emin vartalon päässä kilpimäinen luotti. Hedelmä on pyöreähkö tai hieman kulmikas, kuiva ja vihertävä tai ruskeahko marja. Suomessa marjat eivät kehity normaalisti ja niissä ei ole itämiskykyisiä siemeniä. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Rohtokalmojuuri on kotoisin Etelä-Kiinasta ja Himalajalta, mutta sitä on jo varhain levitetty hyötykasvina lähes koko Eurooppaan ja muuallekin maailmaan. Suomeen laji tuotiin 1700-luvulla. Sittemmin se on levinnyt luontoon harvinaisehkona, vaikkakin paikallisesti runsainakin kasvustoina Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakuntiin. Kasvupaikkoina ovat järvien, jokien ja lammikoiden saviset rannat ja matala rantavesi. Koska siemeniä ei Suomessa kehity leviäminen tapahtuu kasvustollisesti suikertavan ja katkeilevan juuriston avulla. Myös jäät rikkovat vesirajassa ja matalassa vedessä olevaa juuristoa ja kuljettavat kappaleita juurtumaan uusille kasvupaikoille. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Rohtokalmojuuren juurakkoa on käytetty arvokkaana mausteena ja rohdoksena. Niistä on myös valmistettu syötävää sokerin kanssa keitettyinä. Rohdoksena juuren sanottiin lisäävän ruokahalua ja Elias Lönnrot kehotti Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri kirjassaan (1839) pitämään juurenpalaa suussa kulkutautien aikana. (Toivo Rautavaara, Mihin kasvimme kelpaavat, 9. p., 1980).

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suovehkan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Acorus calamus - rohtokalmojuuri voi suikertavan juuristonsa avulla levittäytyä tiheiksi kasvustonauhoiksi pitkin savirantoja. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuri voi suikertavan juuristonsa avulla levittäytyä tiheiksi kasvustonauhoiksi pitkin savirantoja. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuri on pysty ja tavallisesti noin 120-150 cm korkea, ruokomainen kasvi. Se kukkii Suomessa niukasti. Kukkimattomat varret sekoittuvat lehtien joukkoon niin, ettei niitä edes helposti havaitse. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuri on pysty ja tavallisesti noin 120-150 cm korkea, ruokomainen kasvi. Se kukkii Suomessa niukasti. Kukkimattomat varret sekoittuvat lehtien joukkoon niin, ettei niitä edes helposti havaitse. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren kukinto on puikilo, joka sijaitsee näennäisesti varren puolivälissä. Todellisuudessa puikilo on varren päässä ja väärä vaikutelma johtuu kukinnon tukilehdestä, joka jatkuu ilman rajaa ja ulkomuodon muutosta suoraan varren kärjestä ylöspäin. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren kukinto on puikilo, joka sijaitsee näennäisesti varren puolivälissä. Todellisuudessa puikilo on varren päässä ja väärä vaikutelma johtuu kukinnon tukilehdestä, joka jatkuu ilman rajaa ja ulkomuodon muutosta suoraan varren kärjestä ylöspäin. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren varsi on vihreä, lehtimäinen ja litteän kolmesärmäinen. Kukintopuikilon yläpuolinen tukilehti on muiden lehtien kaltainen. Puikilo on yläviisto, liereä ja tavallisesti noin 60-90 mm pitkä ja noin 8-12 mm leveä. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren varsi on vihreä, lehtimäinen ja litteän kolmesärmäinen. Kukintopuikilon yläpuolinen tukilehti on muiden lehtien kaltainen. Puikilo on yläviisto, liereä ja tavallisesti noin 60-90 mm pitkä ja noin 8-12 mm leveä. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren puikilo on hyvin runsaskukkainen, vihertävänruskea ja suora tai kuvan tavoin hieman kaareva. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren puikilo on hyvin runsaskukkainen, vihertävänruskea ja suora tai kuvan tavoin hieman kaareva. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren pienet kukat täyttävät tiheästi koko puikilon pinnan. Kukan keskellä on vihreä sikiäin, jonka päässä on kilpimäinen luotti. Pyöreäponsisia heteitä on kuusi, vaikka kuvan kukassa niitä näyttää olevan esillä enimmäkseen vain neljä. Sikiäimen ympärillä on kuusi päästään noin millimetrin levyistä kehälehteä. Ne näkyvät kuvassa sikiäimiä ympäröivinä, vaaleina kehinä. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren pienet kukat täyttävät tiheästi koko puikilon pinnan. Kukan keskellä on vihreä sikiäin, jonka päässä on kilpimäinen luotti. Pyöreäponsisia heteitä on kuusi, vaikka kuvan kukassa niitä näyttää olevan esillä enimmäkseen vain neljä. Sikiäimen ympärillä on kuusi päästään noin millimetrin levyistä kehälehteä. Ne näkyvät kuvassa sikiäimiä ympäröivinä, vaaleina kehinä. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren puikilon kukittua paisuvat sikiäimet nousevat vihreinä pallukoina selvemmin esiin. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren puikilon kukittua paisuvat sikiäimet nousevat vihreinä pallukoina selvemmin esiin. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren puikilon sikiäinten paisuessa kohti marjan mittoja, vaaleanruskeat kehälehdet rutistuvat niiden väleihin. Siemeniä, ainakaan itämiskykyisiä, ei Suomessa kehity. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren puikilon sikiäinten paisuessa kohti marjan mittoja, vaaleanruskeat kehälehdet rutistuvat niiden väleihin. Siemeniä, ainakaan itämiskykyisiä, ei Suomessa kehity. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren lehdet ovat jäykät, tasasoukat ja suippokärkiset sekä usein hieman kaarevat. Ne ovat yleensä noin 80-130 pitkät ja noin 10-20 mm leveät. Yleensä toinen laita ja toisinaan molemmatkin laidat ovat aaltopoimuisia ainakin osan lehden pituudesta. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren lehdet ovat jäykät, tasasoukat ja suippokärkiset sekä usein hieman kaarevat. Ne ovat yleensä noin 80-130 pitkät ja noin 10-20 mm leveät. Yleensä toinen laita ja toisinaan molemmatkin laidat ovat aaltopoimuisia ainakin osan lehden pituudesta. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren lehden keskisuoni on lähempänä toista reunaa. Kuvassa näkyy hyvin myös lehden toisen laidan aaltopoimutus. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren lehden keskisuoni on lähempänä toista reunaa. Kuvassa näkyy hyvin myös lehden toisen laidan aaltopoimutus. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren lehdet ovat tupelliset. Tyveltä asti alkavat tupet ovat noin 15-20 cm pitkiä ja toiselta sivultaan avoimia. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren lehdet ovat tupelliset. Tyveltä asti alkavat tupet ovat noin 15-20 cm pitkiä ja toiselta sivultaan avoimia. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus - rohtokalmojuuren juurakko on lähes vaakasuora, pitkä (kuvassa katkennut), noin 10-15 mm paksu ja runsasjuurinen sekä sitruunantuoksuinen. Juurakon mauste- ja rohdosominaisuuksien vuoksi laji on aikanaan tuotu Aasiasta Eurooppaan. Suomeenkin se tuotiin jo 1700-luvulla. Vielä 1942 ilmestyneessä, Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassaan Toivo Rautavaara innosti sitä istuttamaan ja levittämään mutapohjaisten vesien rannoille. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Acorus calamus – rohtokalmojuuren juurakko on lähes vaakasuora, pitkä (kuvassa katkennut), noin 10-15 mm paksu ja runsasjuurinen sekä sitruunantuoksuinen. Juurakon mauste- ja rohdosominaisuuksien vuoksi laji on aikanaan tuotu Aasiasta Eurooppaan. Suomeenkin se tuotiin jo 1700-luvulla. Vielä 1942 ilmestyneessä, Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassaan Toivo Rautavaara innosti sitä istuttamaan ja levittämään mutapohjaisten vesien rannoille. V, Koski Tl, Urmaankulman ja Vähä-Sorvaston välillä olevan Paimionjoen ranta-alueet tien 2805 ylittävän maantiesillan molemmin puolin, 16.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto