Adoxa moschatellina – tesmayrtti, lehtotesmayrtti

  • Adoxa moschatellina L. – (lehto)tesmayrtti
  • Adoxa L. – tesmayrtit
  • Adoxaceae – tesmayrttikasvit

Tesmayrtti tai tarkemmin lehtotesmayrtti, Adoxa moschatellina, on monivuotinen, hento, kalju ja vaalean- tai kellanvihreä ruoho, joka on tavallisesti noin 8-15 cm korkea. Juurakko on pysty, lyhyt ja pinnaltaan vaalean möyheäsuomuinen. Pienuudestaan huolimatta se kasvattaa useita, jopa 10-20 cm pitkiä, vaaleita ja ohuita rönsyjä, jotka leviävät karikkeessa ja pintamullassa muodostaen kasvullisesti laajenevan versoverkoston. Varsi on haaraton, aluksi pysty, ohut ja särmikäs.

Verson tyvellä on 1-4 mutta yleisimmin 2 ruodillista aluslehteä. Ruoti on särmikäs ja useimmiten noin 4-8 cm pitkä. Aluslehtien lapa on 1-2 kertaa kolmilehdykkäinen, tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Päälehdykkäkolmikon ruodit ovat lehtilavan koosta riippuen noin 0,5-3 cm pitkät. Päälehdykät ovat noin 1,5-3,5 cm pitkät ja leveät. Kärkilehdykkä on useimmiten kahta sivulehdykkää hieman kookkaampi. Päälehdyköiden toiskertaiset pikkulehdykät ovat ruodittomat tai lyhytruotiset. Uloimmat lehdykät ovat lähinnä puikeat tai vastapuikeat, kiilatyviset ja kärkiosastaan pyöreä- tai tylppäpäisen liuskaiset tai hampaiset. Liuskat ja hampaat ovat lyhyen otakärkiset. Varressa on yksi vastakkainen lehtipari. Varsilehtien ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä. Lapa on useimmiten kolmilehdykkäinen tai kolmiosainen ja noin 1,5-4 cm pitkä ja leveä. Lehdykät ovat ruodittomat tai lyhytruotiset ja aluslehtien uloimpien lehdyköiden tavoin liuskaiset tai hampaiset. Kaikki lehdet ovat yläpinnaltaan vaalean- tai kellanvihreät ja alapuolelta harmahtavanvihreät.

Varren latvassa on 5(-7) kukan muodostama, tiivis, pallomainen sykerö, joka on läpimitaltaan noin 6-9 mm. Se on myskintuoksuinen, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Sykerön kukat ovat perättömät. Verhiö on vihreä, lähes vaakatasoinen ja läpimitaltaan noin 2-3 mm. Kukinnon kärkikukan verhiössä on 2 ja muiden kukkien verhiössä 3 suipon kolmiomaista liuskaa. Kärkikukassa on nelilukuinen teriö, hetiö ja emiö. Muissa kukissa ne ovat viisilukuisia. Teriö on kellertävä, kellanvihreä tai lähes valkoinen ja läpimitaltaan avoimuusasteesta riippuen noin 4-7 mm. Terälehdet ovat kärkiosastaan lähes soikeat, pyöreä- tai tylppäpäiset ja tyviosastaan kapenevat. Ne ovat noin 3-3,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. Vaaleat heteiden palhot ovat lähes tyveen saakka 2-halkoiset niin, että näyttää kuin heteitä olisi tuplamäärä. Aluksi keltaiset, pyöreät ponnenpuolikkaat ovat toisistaan täysin erillään haarojen kärjessä. Sikiäin on lähes kehänalainen. Sen kärjessä olevat vartalot ovat vajaa 1 mm pitkät. Luotit ovat pallomaiset. Hedelmä on luumarjamainen, kulmikas, mehevä ja vihertävä sekä läpimitaltaan noin 4-5 mm. Siemeniä on 4 tai 5, ja ne ovat soikeahkot, litteät, kapeapalteiset ja kellanruskeat sekä noin 2 mm pitkät. Varren kärjessä oleva hedelmystö kypsyessään kaartuu maahan. Laji on muurahaislevitteinen. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu. Versot kuihtuvat jo keskikesällä.

Tesmayrtti on alkuperäinen Suomessa. Sen esiintymisalue on kaksijakoinen. Eteläisempi alue yltää Satakunnan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntiin saakka. Pohjoisempi alue rajoittuu Perä-Pohjanmaan, Koillismaan ja Sompion Lapin eliömaakuntiin. Havaintoja on Kasviatlaksen mukaan enemmän Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Muualla esiintymisalueellaan laji on hyvin harvinainen. Lisäksi tuoreempia uustulokashavaintoja on Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä varjoisat, multavat lehdot, lehtokivet ja -kalliot, savikkojokien ja -purojen rantalehdot sekä pohjoisessa myös lähdepurojen varret. Muissa Pohjoismaissa tesmayrtti kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Tesmayrtti on sukunsa ainoa laji Euroopassa, eikä sitä ainakaan kukkivana sotke muihin lajeihin. Maailmanlaajuisesti suvussa on vain kolme muuta, Kiinassa kasvavaa lajia. Pitkään tesmayrtti oli myös oman heimonsa, Adoxaceae, ainoa eurooppalainen laji. Nykyisin Suomessa käytössä olevan taksonomian mukaan tähän heimoon on siirretty kuusamakasveista, Caprifoliaceae,myös puuvartiset seljat, Sambucus ja heidet, Viburnum.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (lehto)tesmayrtin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtti on monivuotinen, pieni ja hento ruoho, joka on sukunsa ainoa laji. Sitä ei ainakaan kukkivana helposti sekoita muihin lajeihin. U, Helsinki, Haltiala, Niskala, arboretumalueen luonnonsuojelualue, pohjoislaita, lehtoinen, loiva rinne, 1.6.2025. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtti on monivuotinen, pieni ja hento ruoho, joka on sukunsa ainoa laji. Sitä ei ainakaan kukkivana helposti sekoita muihin lajeihin. U, Helsinki, Haltiala, Niskala, arboretumalueen luonnonsuojelualue, pohjoislaita, lehtoinen, loiva rinne, 1.6.2025. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtti on kauttaaltaan vaalean- tai kellanvihreä. Hyvillä kasvupaikoilla se voi siemennyksensä ja rönsyävän juuristonsa avulla luoda lähes peittävän lehtimaton. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtti on kauttaaltaan vaalean- tai kellanvihreä. Hyvillä kasvupaikoilla se voi siemennyksensä ja rönsyävän juuristonsa avulla luoda lähes peittävän lehtimaton. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin kukintovarsi on haaraton, aluksi pysty ja tavallisesti noin 8-15 cm korkea. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin kukintovarsi on haaraton, aluksi pysty ja tavallisesti noin 8-15 cm korkea. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin verson tyvellä on yhdestä neljään mutta yleisimmin kaksi ruodillista aluslehteä. Ruoti on särmikäs ja useimmiten noin 4-8 cm pitkä. Aluslehtien lapa on yhdestä kahteen kertaa kolmilehdykkäinen, tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Päälehdykkäkolmikon ruodit ovat lehtilavan koosta riippuen noin 0,5-3 cm pitkät. Päälehdykät ovat noin 1,5-3,5 cm pitkät ja leveät. Kärkilehdykkä on useimmiten kahta sivulehdykkää hieman kookkaampi. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin verson tyvellä on yhdestä neljään mutta yleisimmin kaksi ruodillista aluslehteä. Ruoti on särmikäs ja useimmiten noin 4-8 cm pitkä. Aluslehtien lapa on yhdestä kahteen kertaa kolmilehdykkäinen, tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Päälehdykkäkolmikon ruodit ovat lehtilavan koosta riippuen noin 0,5-3 cm pitkät. Päälehdykät ovat noin 1,5-3,5 cm pitkät ja leveät. Kärkilehdykkä on useimmiten kahta sivulehdykkää hieman kookkaampi. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin särmikkäässä ja kaljussa varressa on yksi vastakkainen lehtipari. Varsilehtien ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä. Lapa on useimmiten kolmilehdykkäinen tai kolmiosainen ja noin 1,5-4 cm pitkä ja leveä. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin särmikkäässä ja kaljussa varressa on yksi vastakkainen lehtipari. Varsilehtien ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä. Lapa on useimmiten kolmilehdykkäinen tai kolmiosainen ja noin 1,5-4 cm pitkä ja leveä. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin kukinto on varren kärjessä oleva tiivis, pallomainen sykerö, joka on läpimitaltaan noin 6-9 mm. Varsilehtiparin ja kukinnon välinen varren yläosa voidaan mieltää kukintoperäksi, vaikka se ei mitenkään poikkeakaan varren rakenteesta. Tämä yläosa on useimmiten noin 3-7 cm pitkä. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin kukinto on varren kärjessä oleva tiivis, pallomainen sykerö, joka on läpimitaltaan noin 6-9 mm. Varsilehtiparin ja kukinnon välinen varren yläosa voidaan mieltää kukintoperäksi, vaikka se ei mitenkään poikkeakaan varren rakenteesta. Tämä yläosa on useimmiten noin 3-7 cm pitkä. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin latvan kukintosykerössä on yleensä viisi perätöntä kukkaa. Harvemmin kukkia voi olla seitsemänkin. Ne ovat myskintuoksuisia, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Kärkikukassa on neljä ja muissa viisi hedettä. Niiden palhot ovat lähes tyveen saakka kaksihalkoiset. Ponnenpuolikkaat ovat toisistaan täysin erillään haarojen kärjessä. Kuvassa olevan kukinnon keskimmäisessä kukassa näkyy hyvin yksi palholtaan halkoinen hede. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin latvan kukintosykerössä on yleensä viisi perätöntä kukkaa. Harvemmin kukkia voi olla seitsemänkin. Ne ovat myskintuoksuisia, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Kärkikukassa on neljä ja muissa viisi hedettä. Niiden palhot ovat lähes tyveen saakka kaksihalkoiset. Ponnenpuolikkaat ovat toisistaan täysin erillään haarojen kärjessä. Kuvassa olevan kukinnon keskimmäisessä kukassa näkyy hyvin yksi palholtaan halkoinen hede. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin teriö on kellertävä, kellanvihreä tai lähes valkoinen ja läpimitaltaan avoimuusasteesta riippuen noin 4-7 mm. Kukinnon kärkikukassa on neljä ja muissa kukissa viisi terälehteä. Ne ovat kärkiosastaan lähes soikeat, pyöreä- tai tylppäpäiset ja tyviosastaan kapenevat sekä noin 3-3,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin teriö on kellertävä, kellanvihreä tai lähes valkoinen ja läpimitaltaan avoimuusasteesta riippuen noin 4-7 mm. Kukinnon kärkikukassa on neljä ja muissa kukissa viisi terälehteä. Ne ovat kärkiosastaan lähes soikeat, pyöreä- tai tylppäpäiset ja tyviosastaan kapenevat sekä noin 3-3,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin kukan verhiö on vihreä, lähes vaakatasoinen ja läpimitaltaan noin 2-3 mm. Kukinnon kärkikukan verhiössä on kaksi ja muiden kukkien verhiössä kolme suipon kolmiomaista liuskaa. Sikiäin on lähes kehänalainen. Sen kärjessä on kukinnon ylimmässä kukassa neljä ja muissa kukissa viisi vajaan millin mittaista emin vartaloa. Niiden kärjessä olevat luotit ovat pallomaiset. Sikiäimestä paisuva hedelmä on luumarjamainen, kulmikas, mehevä ja vihertävä sekä läpimitaltaan noin 4-5 mm. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin kukan verhiö on vihreä, lähes vaakatasoinen ja läpimitaltaan noin 2-3 mm. Kukinnon kärkikukan verhiössä on kaksi ja muiden kukkien verhiössä kolme suipon kolmiomaista liuskaa. Sikiäin on lähes kehänalainen. Sen kärjessä on kukinnon ylimmässä kukassa neljä ja muissa kukissa viisi vajaan millin mittaista emin vartaloa. Niiden kärjessä olevat luotit ovat pallomaiset. Sikiäimestä paisuva hedelmä on luumarjamainen, kulmikas, mehevä ja vihertävä sekä läpimitaltaan noin 4-5 mm. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin uloimmat lehdykät ovat lähinnä puikeat tai vastapuikeat, kiilatyviset ja kärkiosastaan pyöreä- tai tylppäpäisen liuskaiset tai hampaiset. Liuskat ja hampaat ovat lyhyen otakärkiset. Kaikki lehdet ovat yläpinnaltaan vaalean- tai kellanvihreät ja kaljut. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin uloimmat lehdykät ovat lähinnä puikeat tai vastapuikeat, kiilatyviset ja kärkiosastaan pyöreä- tai tylppäpäisen liuskaiset tai hampaiset. Liuskat ja hampaat ovat lyhyen otakärkiset. Kaikki lehdet ovat yläpinnaltaan vaalean- tai kellanvihreät ja kaljut. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin aluslehtien (kuvassa oikealla) ja varsilehtien (kuvassa vasemmalla) lehdyköiden koossa, lehdykkärakenteessa, ulkomuodossa ja liuskoittumisessa on samalla kasvupaikallakin suuri vaihteluväli. Siksi tesmayrtin tunnistaminen voi toisinaan olla vaikeaa pelkästään harvojen, yksittäisten ja epätyypillisten aluslehtien perusteella. Ne myös helposti hukkuvat esimerkiksi valko- ja keltavuokon lehtien sekaan tai muuhun maapohjan vihreyteen. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin aluslehtien (kuvassa oikealla) ja varsilehtien (kuvassa vasemmalla) lehdyköiden koossa, lehdykkärakenteessa, ulkomuodossa ja liuskoittumisessa on samalla kasvupaikallakin suuri vaihteluväli. Siksi tesmayrtin tunnistaminen voi toisinaan olla vaikeaa pelkästään harvojen, yksittäisten ja epätyypillisten aluslehtien perusteella. Ne myös helposti hukkuvat esimerkiksi valko- ja keltavuokon lehtien sekaan tai muuhun maapohjan vihreyteen. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin lehdet ovat alapuolelta harmahtavanvihreät ja yläpinnan tavoin kaljut. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin lehdet ovat alapuolelta harmahtavanvihreät ja yläpinnan tavoin kaljut. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin juurakko on pysty, lyhyt ja pinnaltaan vaalean möyheäsuomuinen. EH, Hattula, Retulansaari, Yli- ja Ali-Kartanon taloryhmän eteläpuolella olevan ketolaidunalueen eteläpäässä oleva rantalehto, 17.5.1993. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin juurakko on pysty, lyhyt ja pinnaltaan vaalean möyheäsuomuinen. EH, Hattula, Retulansaari, Yli- ja Ali-Kartanon taloryhmän eteläpuolella olevan ketolaidunalueen eteläpäässä oleva rantalehto, 17.5.1993. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin juurakko pienuudestaan huolimatta kasvattaa useita, jopa 10-20 cm pitkiä, vaaleita ja ohuita rönsyjä, jotka suikertavat karikkeessa ja pintamullassa. Ne kasvattavat uusia versonalkuja levittäen emokasviaan laajemmalle. EH, Hattula, Retulansaari, Yli- ja Ali-Kartanon taloryhmän eteläpuolella olevan ketolaidunalueen eteläpäässä oleva rantalehto, 17.5.1993. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin juurakko pienuudestaan huolimatta kasvattaa useita, jopa 10-20 cm pitkiä, vaaleita ja ohuita rönsyjä, jotka suikertavat karikkeessa ja pintamullassa. Ne kasvattavat uusia versonalkuja levittäen emokasviaan laajemmalle. EH, Hattula, Retulansaari, Yli- ja Ali-Kartanon taloryhmän eteläpuolella olevan ketolaidunalueen eteläpäässä oleva rantalehto, 17.5.1993. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtin kasvupaikkoina ovat lähinnä varjoisat, multavat lehdot, lehtokivet ja -kalliot, savikkojokien ja -purojen rantalehdot sekä pohjoisessa myös lähdepurojen varret. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtin kasvupaikkoina ovat lähinnä varjoisat, multavat lehdot, lehtokivet ja -kalliot, savikkojokien ja -purojen rantalehdot sekä pohjoisessa myös lähdepurojen varret. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina - (lehto)tesmayrtti on alkuperäinen Suomessa. Sen esiintymisalue on kaksijakoinen. Eteläisempi alue yltää Satakunnan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntiin saakka. Pohjoisempi alue rajoittuu Perä-Pohjanmaan, Koillismaan ja Sompion Lapin eliömaakuntiin. Havaintoja on Kasviatlaksen mukaan enemmän Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Muualla esiintymisalueellaan laji on hyvin harvinainen. Lisäksi tuoreempia uustulokashavaintoja on Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Adoxa moschatellina – (lehto)tesmayrtti on alkuperäinen Suomessa. Sen esiintymisalue on kaksijakoinen. Eteläisempi alue yltää Satakunnan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntiin saakka. Pohjoisempi alue rajoittuu Perä-Pohjanmaan, Koillismaan ja Sompion Lapin eliömaakuntiin. Havaintoja on Kasviatlaksen mukaan enemmän Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Muualla esiintymisalueellaan laji on hyvin harvinainen. Lisäksi tuoreempia uustulokashavaintoja on Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta. 1.6.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto