- Ajuga genevensis L. – hammasakankaali
- Ajuga L. – akankaalit
- Lamiaceae – huulikukkaiskasvit
Hammasakankaali, Ajuga genevensis, on monivuotinen, pysty, haaraton, rönsytön ja tavallisesti noin 10-40 cm korkea ruoho, jonka juurakko on pystyhkö tai vaakatasoinen. Varsi on lehdekäs, alhaalta vihreä ja ylempää enemmän tai vähemmän sinipunainen, 4-särmäinen sekä kauttaaltaan valkoisen hapsikarvainen. Karvat ovat pisimmillään jopa 3 mm pitkiä.
Varren tyvellä olevat aluslehdet ja taimiruusukkeen lehdet ovat ruodilliset ja tavallisesti soikeat, pyöreäpäiset sekä lavaltaan noin 5-8 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3,5 cm leveät. Ruoti on yleensä noin 2-5 cm pitkä, kapean siipipalteinen ja levenee tasaisesti lehtilavaksi. Aluslehdet ovat kukinta-aikaan jo kuihtuneet. Tiheän latvakukinnon alapuolella olevat varsilehdet ovat harvakseen pareina ristikkäin vastakkain. Ne ovat varren alaosassa ruodillisia ja ylempänä ruodittomia sekä soikeita, puikeita tai pitkänpyöreitä. Niiden lapa on yleensä noin 4-7 cm pitkä ja noin 1,5-3,5 cm leveä. Varsilehdet toimivat myös osakukintojen tukilehtinä ja ne pienenevät tiheäkukkaisessa latvaosassa pienimmillään vain noin 7-10 mm pitkiksi ja noin 5-7 mm leveiksi. Kaikki lehdet ovat suomalaisen nimensä mukaisesti laidoiltaan ja ylemmät tukilehdet erityisesti kärjestään isohampaisia ja vihreitä tai latvan tiheässä kukinto-osassa sinipunaisia. Lehtien karvoitus vaihtelee lähes kaljusta tiheähkösti lyhytkarvaiseen. Runsainta karvoitus on lehden laidoilla.
Kukat ovat lehtihangoissa tavallisesti noin 3-6 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. Kukinto alkaa usein jo varren alaosan lehtihangoista ja jatkuu latvaan saakka tihentyen lähes tähkämäiseksi. Latvaosassa kukat voivat olla hanka- eli tukilehtiään pitemmät. Kukkaperä on enintään 1 mm pitkä ja osa kukista on lähes perättömiä. Verhiö on vihreä tai ylempänä ainakin osittain sinertävä, tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja teräväkärkiset sekä noin 3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. Kukinnon latvaosa lehtineen, varsineen ja verhiöineen on yleensä tiheästi valkoisen ja pitkän hapsikarvainen.
Teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen, päästään 2-huulinen ja noin 12-20 mm pitkä sekä ulkopinnoiltaan karvainen. Ylähuuli on 2-liuskainen ja hyvin lyhyt, vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on 3-liuskainen ja yleensä noin 6-8 mm pitkä. Sen sivuliuskat ovat pienehköt ja pyöreäpäiset, kun taas pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja lovipäinen sekä päästään noin 4-6 mm leveä. Teriö on torvineen ja huulineen tavallisesti voimakkaan sekä kirkkaan sininen. Suonet ovat yleensä hieman pohjaväriä tummemmat. Torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on 4 ja niiden siniset, karvaiset palhot nostavat kellertävät pontensa huomattavasti teriön ylähuulta pitemmälle. Sikiäin on 4-lohkoinen ja sen tyvellä on pyöreä mesiäinen. Emi on sinivartaloinen, lyhyesti 2-luottinen ja yltää myös teriön ylähuulta pitemmälle. Lohkohedelmän hedelmykset ovat soikeita, ruskehtavia ja noin 3-4 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on touko-heinäkuu.
Hammasakankaali on Suomessa hyvin harvinainen tulokas tai koristekasvikarkulainen, jota on Kasviatlaksen mukaan tavattu vain yksittäisiltä tai muutamalta kasvupaikalta Ahvenanmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnista. Valtaosa havainnoista on jo hyvin vanhoja ja tällä vuosituhannella laji on ilmoitettu Kasviatlakseen vain Etelä-Hämeen Kouvolasta, jossa on yksi vakiintunut ja pitkäaikainen kasvupaikka. Kasvupaikkoina ovat olleet mm. niityt, kesantopellot, kalliokedot, puistonurmikot, puutarhojen liepeet ja radanvarret. Muissa Pohjoismaissa hammasakankaali kasvaa hyvin harvinaisena tulokkaana eteläisimmässä Ruotsissa. Laji on alkuperäinen Etelä- Keski- ja Itä-Euroopassa.
Suomessa voi tavata harvinaisena muinaistulokkaana tai koristekasvikarkulaisena ja uustulokkaana kahta muutakin suvun lajia, kartioakankaalta, A. pyramidalis ja rönsyakankaalta, A. reptans. Helpoimmin havaittavat erot lajien välillä kuvataan jo nimissä. Kartioakankaali on tanakka ja ulkomuodoltaan kartiomaisen nelisyrjäinen sekä lehdiltään hyvin matalanyhäinen tai lähes ehytlaitainen. Hammasakankaali muistuttaa ulkomuodoltaan paljon enemmän rönsyakankaalta, joka kuitenkin nimensä mukaisesti kasvattaa tyveltään jopa 50 cm pitkiä pintarönsyjä. Lisäksi sen lehdet ovat vain nyhälaitaiset ja heteet yltävät vain hiukan teriön ylähuulta pitemmälle.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle hammasakankaalin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 