Suokukka, Andromeda polifolia, on koheneva, harvahaarainen ja tavallisesti noin 10-30 cm korkea, kalju sekä myrkyllinen varpu. Juurakko on pitkä ja suikertava. Sen avulla laji levittäytyy laajoiksikin kasvustoiksi. Varret ovat puutuneet, ruskeat tai harmahtavat ja vanhemmilta pinnoiltaan hilseilevät. Vuosiversot ovat kellanvihreät, harmahtavat tai punertavat. Lehdet ovat versossa kierteisesti. Ne ovat pystyhköt tai yläviistot, paksut, nahkeat ja talvehtivat sekä lyhytruotiset. Ruoti on noin 1-2 mm pitkä. Lehtilapa on kapeansoikea tai suikea, otapäinen, ehytlaitainen sekä laidoiltaan alaspäin kiertynyt. Sen yläpinta on tummanvihreä, kupera ja keskisuoni kulkee uurteessa. Alapinta on siniharmaa tai harmaanvalkoinen ja keskisuoni on koholla. Pituutta täysikasvuisella lavalla on tavallisesti noin 20-40 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 4-10 mm.
Kukat ovat yleensä 3-8 kukan sarjana verson tai sen haarojen kärjessä. Kukat ovat tukilehdelliset ja pitkäperäiset. Tukilehti on soikeahko ja vihreä, vaaleanvihreä tai punertava sekä noin 2-5 mm pitkä ja noin 1-2 mm leveä. Kukkaperä on kärkiosastaan kaareva, vaaleanpunainen tai harvemmin valkoinen ja tavallisesti noin 7-15 mm pitkä. Perä nousee hedelmävaiheessa pystyyn. Verhiö on säteittäisesti ja syvään 5-liuskainen sekä vaaleanpunainen tai harvemmin valkoinen. Liuskat ovat puikeat tai kolmiomaiset ja tavallisesti noin 1,5 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät.
Kukka on nuokkuva ja sen teriö yhdislehtinen, ruukkumainen ja vaaleanpunainen tai harvemmin valkoinen sekä tavallisesti noin 5-8 mm pitkä ja noin pituutensa levyinen tai sitä leveämpi. Teriössä on 5 matalaa, noin 1-1,5 mm pitkää ja pyöristynyttä tai kolmiomaista sekä ulospäin kiertyvää kärkiliuskaa. Heteitä on 10 ja ne jäävät kokonaan teriön sisälle. Palhot ovat karvaiset ja ponnet sukasikkaat. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Luotti yltää teriön suuaukolle. Kukka on tuoksuva ja medellinen. Jos hyönteisiä ei ole riittävästi laji kykenee myös itsepölytykseen. Hedelmä on pallomainen, vihertävä, ruskehtava tai punertava ja 5-lokeroinen kota, joka on läpimitaltaan noin 4-5 mm. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivuva vartalo. Kota avautuu lokerosaumoistaan. Siemenet ovat soikeita, vaaleanruskeita ja kiiltäviä sekä noin 1 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika alkaa Etelä-Suomessa toukokuun loppupuoliskolla ja jatkuu Lapin tuntureilla hyvän matkaa heinäkuulle.
Suokukka on alkuperäinen laji Suomessa ja se on sopivilla kasvupaikoilla yleinen kaikissa eliömaakunnissa. Se kasvaa märällä ja happamalla turpeella nevoilla, rämeillä, korvissa, rantasoistumilla ja Lapissa myös tunturikoivikoiden ja -paljakan suolaikuilla ja muilla riittävän kosteilla turvepinnoilla yli 1 000 metriin saakka. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Suomen tavoin yleisenä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä hyvin harvinaisena Islannissa.
Andromeda polifolia – suokukka on sopivilla kasvupaikoilla yleinen kaikissa eliömaakunnissa. Se on kesäkuun puolivälin maissa Kuusamon korkeudella vasta nuppuvaiheessa. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Mäntyniementien varressa, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukkien punaväri on voimakkaimmillaan nuppuvaiheessa. Nuput ovat lähinnä kartiomaiset ja särmikkäät. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Mäntyniementien varressa, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukka on harvahaarainen ja tavallisesti noin 10-30 cm korkea, myrkyllinen varpu. Juurakko on pitkä ja suikertava. Sen avulla laji pystyy kasvullisesti levittäytymään laajallekin. Suokukka kasvaa märällä ja happamalla turpeella nevoilla, rämeillä, korvissa, rantasoistumilla ja Lapissa myös tunturikoivikoiden ja -paljakan suolaikuilla ja muilla riittävän kosteilla turvepinnoilla. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan varret ovat puutuneet ja kukkivaa kärkeään lukuun ottamatta ruskeat tai harmahtavat ja vanhemmilta pinnoiltaan hilseilevät. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy edellisen kasvukauden siemenkotia, joista osa on jäänyt avautumatta. Avautuneen kodankin lokeroissa on vielä soikeita, vaaleanruskeita ja noin 1 mm pitkiä siemeniä jäljellä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukat, kukkaperät ja verhiöt ovat yleisimmin vaaleanpunaiset. Kukkaperä on kärkiosastaan kaareva ja tavallisesti noin 7-15 mm pitkä. Verhiö on säteittäisesti ja syvään viisiliuskainen. Liuskat ovat puikeat tai kolmiomaiset ja tavallisesti noin 1,5 mm pitkät. Jo kukintavaiheessa alkavat uudet vuosiversot kasvaa. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukat ovat yleensä 3-8 kukan sarjana verson tai sen haarojen kärjessä. Kukat ovat tukilehdelliset. Tukilehti on soikeahko ja vihreä, vaaleanvihreä tai punertava sekä noin 2-5 mm pitkä ja noin 1-2 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukka on nykyään sukunsa ainoa laji, vaikka Carl von Linné aikanaan sovitteli siihen joitakin muitakin kanervakasveja. Suokukan kukinto kokonaisuudessaan on herkän kaunis ja Linné haki suvulle nimen mytologiasta. Andromeda oli Etiopian kuninkaan Kefeuksen ja kuningatar Kassiopeian kaunis tytär, joka kahlittiin uhrattavaksi merihirviölle. Pelastajaksi riensi kuitenkin sankari Perseus. Andromedan nimi elää nykyisin maankamaran suopinnan lisäksi myös avaruudessa galaksin nimenä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 25.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukka on nuokkuva ja teriö ruukkumainen sekä tavallisesti noin 5-8 mm pitkä ja noin pituutensa levyinen tai sitä leveämpi. Teriössä on viisi matalaa, noin 1-1,5 mm pitkää ja pyöristynyttä tai kolmiomaista sekä ulospäin kiertyvää kärkiliuskaa. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen rämelue, 20.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukat ovat toisinaan myös lähes tai aivan valkoiset. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kukassa on kymmenen hedettä, jotka jäävät kokonaan ruukkumaisen teriön sisälle. Palhot ovat valkoiset ja karvaiset. Ruskeat ponnet ovat sukasikkaat. Emiö on tanakan yksivartaloinen ja -luottinen. Koko teriön sisäpinta on karvainen. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan kotahedelmä on pallomainen ja viisilokeroinen. Se on läpimitaltaan noin 4-5 mm. Kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivuva vartalo. Kota avautuu lokerosaumoistaan. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 25.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan lehdet ovat versossa kierteisesti. Ne ovat pystyhköt tai yläviistot, paksut, nahkeat ja talvehtivat sekä lyhytruotiset. Lehtilapa on kapeansoikea tai suikea, otapäinen, ehytlaitainen sekä laidoiltaan alaspäin kiertynyt. Sen yläpinta on tummanvihreä ja kupera. Alapinta on siniharmaa tai harmaanvalkoinen ja keskisuoni on koholla. Pituutta täysikasvuisella lavalla on tavallisesti noin 20-40 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 4-10 mm. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva lähellä vesirajaa, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Andromeda polifolia – suokukan lehdet ovat paksut, nahkeat ja talvehtivat sekä lyhytruotiset. Ruoti on noin 1-2 mm pitkä. Lehtilapa on kapeansoikea tai suikea ja otapäinen. Yläpinta on tummanvihreä ja kupera. Keskisuoni on uurroksessa ja muu suonitus muodostaa verkkomaisen kuvion. Pituutta täysikasvuisella lavalla on tavallisesti noin 20-40 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 4-10 mm. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Mäntyniementien varressa, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 