Androsace elongata – peltonukki | Pohjolan kasvien pauloissa

Androsace elongata L. – peltonukki
Androsace L. – nukit
Primulaceae – esikkokasvit

Peltonukki, Androsace elongata, on yksivuotinen, ruohovartinen vanakasvi. Sen korkeus kuikintoineen vaihtelee muutamasta sentistä noin 10 cm:iin, joskus hieman ylikin. Yksilöt ovat useampivanaisia ja vanojen asento vaihtelee vaakatasosta kaarevan kautta pystysuuntaiseen. Vanat ovat tiheään tähtikarvaiset. Tyvellä on monilehtinen, maanmyötäinen tai osittain pystyhkö lehtiruusuke, jonka lehdet ovat noin 5-15 mm pitkiä, leveähkötyvisiä, suikeita tai kapeanpuikeita ja leveämmästä kärkiosastaan noin 2-5 mm leveitä sekä harvahkosti hampaisia, reunastaan tiheähkösti lyhytkarvaisia mutta muuten vähäkarvaisia.

Kukinto on harsu, noin 5-20 (-30) -kukkainen sarja, jonka kukkaperät ovat eripituisia ja kukinnan edetessä joka suuntaan sojottavia sekä tähtikarvaisia (kaiken kaikkiaan kukintosarja on epäsäännöllisempi kuin ketonukilla, A. septentrionalis). Kukkaperien tyvellä olevat tukilehdet ovat yleensä 3-5 mm pitkiä, kapeita ja tähtikarvaisia. Verhiöt ovat 3-5 mm pitkiä, leveähkön kellomaisia, kapeatyvisiä, särmikkäitä ja lyhytkarvaisia. Teriö on valkoinen tai toisinaan vähän punertava, ratasmainen, verhiötä lyhyempi tai noin verhiön mittainen ja 3 mm leveä. Sen liuskojen kärjet ovat pyöreähköt. Niukkasiemeninen kota on pallomainen, noin 3 mm halkaisijaltaan ja verhiötä lyhyempi. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Peltonukki on Suomessa harvinainen, vakiintunut uustulokas. Kasviatlaksessa on edelleen vain yksi havaintoruutu lajista, joka havaittiin ensimmäisen kerran Nokian (EH) Sarpatista, harjurinteeltä 1996. Kasvusto oli jo tuolloin niin runsas ja laaja, että sen täytyi olla vanhempaa perua. Vuonna 2019 pääkasvusto oli kooltaan noin 5 m x 10 m ja yksilöitä siinä oli varmaan tuhansia. Peltonukki on kotoisin Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopasta sekä Kaukasiasta. Sen tulotavasta Nokialle ei ole varmempaa tietoa. Yhtenä mahdollisuutena on siemenseoksen mukana tulo läheisen tien laitoja nurmetettaessa. Nimestään huolimatta peltonukki on viihtynyt Nokialla hyvin avoimella sorarinteellä. Muissa Pohjoismaissa lajista on Suomen tapaan vain yksittäiset kasvupaikat eteläisessä Ruotsissa ja eteläisessä Norjassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle peltonukin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto