Androsace septentrionalis – ketonukki

  • Androsace septentrionalis L. – ketonukki
  • Androsace L. – nukit
  • Primulaceae – esikkokasvit

Ketonukki, Androsace septentrionalis, on syysyksivuotinen (kasvattaa taimen syksyllä, kukkii, hedelmöi ja kuolee seuraavana kesänä), ruohovartinen vanakasvi. Sen korkeus kuikintoineen vaihtelee muutamasta sentistä jopa 40 cm:iin, mutta on tavallisesti enintään noin 20 cm. Samassa yksilössä voi olla vain yksi vana tai useita vanoja. Vanoissa on monipuolinen mutta ei kovin tiheä karvoitus. Niissä on hapsi-, hanka-, tähti- ja nystykarvoja. Vanojen tyvellä on tiheä, maanmyötäinen lehtiruusuke, jonka lehdet ovat noin 10-40 mm pitkiä, vastapuikeita ja leveämmästä kärkiosastaan harvahkosti hampaisia, kapeahkotyvisiä ja miltei ruodittomia. Lehdissä on hapsi- ja hankakarvoja.

Kukinto on noin 5-30-kukkainen sarja, jonka kukkaperät ovat eripituisia sekä hapsi-, hanka- ja nystykarvaisia. Kukkaperät ovat tyveltään tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat noin 2-4 mm pitkiä ja kapeita. Verhiöt ovat 2,5-3,5 mm pitkiä, kellomaisia, kapeatyvisiä, särmikkäitä ja lähes kaljuja. Teriö on valkoinen tai toisinaan punertava, ratasmainen, verhiötä pitempi, noin 5 mm leveä ja sen liuskojen kärjet ovat pyöreähköt. Runsassiemeninen kota on pallomainen, noin 3 mm halkaisijaltaan ja verhiötä pitempi. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Ketonukki on harvinainen alkuperäinen Ahvenanmaalla ja harvinainen muinaistulokas Etelä-Hämeen eliömaakunnassa. Tuoreempia uustulokashavaintoja on myös Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Oulun Pohjanmaan eliömaakunnista. Se kasvaa yleensä avoimilla, kuivilla, hiekkaisilla tai soraisilla kedoilla, rinteillä, pientareilla sekä tien- ja radanvarsilla. Laji on harvinaistunut ja on rauhoitettu koko maassa. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Taantumisen syinä ovat lähinnä avoimien aluieiden sulkeutuminen, rakentaminen ja maa-ainesten otto. Muissa Pohjoismaissa ketonukkia esiintyy harvinaisena eteläisessä Ruotsissa ja eteläisessä Norjassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ketonukin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Androsace septentrionalis - ketonukin vanojen pituus kukintosarjoineen vaihteli tällä kasvupaikalla muutamasta sentistä kuvan yksilöiden 30 senttiin. Kukkien määräkin vanoissa nousi enimmillään yli 30:een. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 3.6.2010. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukin vanojen pituus kukintosarjoineen vaihteli tällä kasvupaikalla muutamasta sentistä kuvan yksilöiden 30 senttiin. Kukkien määräkin vanoissa nousi enimmillään yli 30:een. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 3.6.2010. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukki kasvaa runsaan siementuotantonsa turvin usein tiheinä kasvustoina. Tällä kasvupaikalla yksilömäärä oli enimmillään 50-100 neliöllä. Se jää kuitenkin kauas eräästä Heinolan kasvupaikasta, jossa 1980-luvun lopulla laskettiin jopa 3 000-4 000 yksilöä neliöltä. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukki kasvaa runsaan siementuotantonsa turvin usein tiheinä kasvustoina. Tällä kasvupaikalla yksilömäärä oli enimmillään 50-100 neliöllä. Se jää kuitenkin kauas eräästä Heinolan kasvupaikasta, jossa 1980-luvun lopulla laskettiin jopa 3 000-4 000 yksilöä neliöltä. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukki havaittiin tällä kasvupaikalla ensimmäisen kerran jo 1932. Näytteitä on myös 1950-luvulta, sitten on 35 vuoden tauko, kunnes taas vuodesta 1989 alkaen lajia on seurattu vuosittain. Laji on saapunut paikalle ilmeisesti joko radan tuomana tai ratatöissä käytetyn soran mukana. Todennäköisesti se on sinnitellyt "kuivien" kausien yli runsaan siemenpankkinsa avulla. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukki havaittiin tällä kasvupaikalla ensimmäisen kerran jo 1932. Näytteitä on myös 1950-luvulta, sitten on 35 vuoden tauko, kunnes taas vuodesta 1989 alkaen lajia on seurattu vuosittain. Laji on saapunut paikalle ilmeisesti joko radan tuomana tai ratatöissä käytetyn soran mukana. Todennäköisesti se on sinnitellyt ”kuivien” kausien yli runsaan siemenpankkinsa avulla. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukin teriö on läpimitaltaan noin 5 mm, muodoltaan ratasmainen, viisiliuskainen ja selvästi verhiötä pitempi. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukin teriö on läpimitaltaan noin 5 mm, muodoltaan ratasmainen, viisiliuskainen ja selvästi verhiötä pitempi. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukin kukintosarjan kukkaperät ovat eripituisia ja niiden määrä vaihtelee (tässä kuvassa noin 30, osa vasta kasvunsa alussa). Verhiöt ovat kellomaiset, särmikkäät ja kaljuhkot. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukin kukintosarjan kukkaperät ovat eripituisia ja niiden määrä vaihtelee (tässä kuvassa noin 30, osa vasta kasvunsa alussa). Verhiöt ovat kellomaiset, särmikkäät ja kaljuhkot. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukin tyviruusuke on runsaslehtinen ja maanmyötäinen. Sen lehdet ovat 1-4 cm pitkät ja kärkiosastaan hammaslaitaiset sekä hapsi- ja hankakarvaiset. Vanoja voi olla yhdessä yksilössä kymmenkuntakin, kuten kuvassa ja ne ovat usein alaosastaan punertavia. Vanojen karvoitus on lyhyttä ja monimuotoista. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukin tyviruusuke on runsaslehtinen ja maanmyötäinen. Sen lehdet ovat 1-4 cm pitkät ja kärkiosastaan hammaslaitaiset sekä hapsi- ja hankakarvaiset. Vanoja voi olla yhdessä yksilössä kymmenkuntakin, kuten kuvassa ja ne ovat usein alaosastaan punertavia. Vanojen karvoitus on lyhyttä ja monimuotoista. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis - ketonukin kota on pallomainen ja noin verhiön mittainen tai hieman sitä pitempi. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 5.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Androsace septentrionalis – ketonukin kota on pallomainen ja noin verhiön mittainen tai hieman sitä pitempi. EH, Janakkala, Turenki, radanvarsi, 5.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto