Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko
Anemone nemorosa L. x trifolia L. – valkovuokko x alppivuokko
risteymänimi Anemone xpittonii Glow.
Anemone L. – (metsä)vuokot
Ranunculaceae – leinikkikasvit
Valkovuokon ja alppivuokon risteymä, Anemone nemorosa x trifolia, risteymänimeltään A. xpittonii, on monivuotinen ruoho, jonka juurakko on lähellä maanpintaa suikertava, haarova ja väriltään harmahtava tai ruskeahko. Pitkään säilyviä aluslehtiä nousee juurakosta yleensä yksittäin ja ne ovat harvemmin kukkavarsien välittömässä läheisyydessä. Niiden ruoti on yleensä 10-20 cm pitkä ja lapa on pituuttaan leveämpi, 13-15 cm leveä, 3-lehdykkäinen sekä lehdykän laidasta tiheämmin ja alapinnaltaan harvakseen karvainen. Lehdykät ovat lähes perättömiä tai lyhytperäisiä, puikeita, epäsäännöllisesti ja karkeahkosti hampaisia. Sivulehdykät ovat usein lähes tyveen saakka halkoisia, jonka lisäksi lehdyköissä on myös matalampia halkeamia. Kaljuhkot ja tyviosastaan yleensä tummat kukkavarret nousevat yksittäin juurakosta. Varsien pituus kukkineen on noin 15-35 cm. Ruodillisia (ruoti noin 1-3 cm) varsilehtiä on 3 ja ne ovat 3-lehdykkäisiä. Lehdykät muistuttavat tuntomerkeiltään aluslehtiä, mutta ovat yleensä kapeampia, kärjestään pitkäsuippuisempia ja kärkiosassa on tavallisesti kookkaampia, liuskamaisia hampaita. Keskilehdykkä on noin 5-8 cm pitkä ja noin 2-3 cm leveä.
Kukat ovat kantalajiensa mukaisesti varsissa lähes aina yksittäin ja hyvin harvoin kaksittain. Kukkaperä on tavallisesti noin 6-9 cm pitkä ja karvainen. Kukat ovat noin 30-40 mm leveitä. Kehälehdet eivät ole erilaistuneet verhiöksi ja teriöksi. Kehälehtiä on tavallisesti 6-7 mutta määrä voi vaihdella kantalajien tavoin. Väriltään ne ovat valkoiset, harvoin punertavat, soikeat tai puikeat ja kaljut. Pituutta kehälehdillä on yleensä noin 15-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm. Heteitä on paljon ja ne ovat noin 5 mm pitkiä. Ponnet ovat vaaleankeltaiset. Emiö on vihreä ja monilehtinen. Pähkylöitä kehittyy niukasti ja ne ovat karvaisia, 4-6 mm pitkiä ja niiden ota on suora tai vino sekä noin 1-1,5 mm pitkä. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuoli – kesäkuun alkupuoli.
Risteymän kantalajit ovat alkuperäisiä Suomessa. Alppivuokon sekä valko- ja alppivuokon risteymän esiintymisalue on rajoittunut vain Etelä-Hämeen eliömaakunnan Asikkalaan. Risteymää esiintyy alppivuokon kasvualueilla ja se on paikoin jopa kantalajejaan runsaampi. Se kasvaa lehtomaisissa harjumetsissä ja harjusuppien ylärinteillä. Muissa Pohjoismaissa ei alppivuokkoa eikä niin ollen risteymääkään esiinny.
Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Risteymä on tuntomerkeiltään kantalajeihin nähden välimuotoinen ja kallistuu välillä enemmän toiseen kuin toiseen kantalajiinsa. Kuvassa olevan risteymäkasvuston lehdet lähenevät valkovuokkoa, mutta heteiden ponnet ovat vaaleankeltaiset. Asikkala, Hillilä, Syrjänsupat, 7.6.2012. Koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Tiheä aluslehtiryöppy muistuttaa valkovuokon aluslehtiä mm. sivulehdyköiden halkoisuudella. Kuin varmemmaksi vakuudeksi lehtien päälle on varsissut kukintansa lopettaneen risteymän vaaleankeltaponsisia heteitä. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Kuvan risteymällä varsilehdet edustavat alppivuokkotyyppiä, mutta ovat kuitenkin liian isosti liuskahampaisia. Heteiden ponsien vaaleankeltainen väri toimii tässäkin tapauksessa varmistuksena. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Kuvan yksilö on lehdiltään alppivuokkotyyppinen risteymä. Varsilehtien liuskahampaisuus, yhden varsilehden sivulehdyköiden osittainen jakoisuus ja heteiden ponsien vaaleankeltainen väri kielivät risteymästä. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Kuvassa on ensimmäinen esimerkki puhtaan alppivuokon ja risteymän välisen rajankäynnin hankaluudesta silloin, kun on mahdollisesti tapahtunut takaisinristeytyminen alppivuokkoon. Heteiden ponnet ovat kyllä lähes valkoiset, mutta lehdet ovat liian kapeat ja liuskahampaiset. Myös vieressä olevan aluslehden sivulehdykät ovat lähes tyveen asti jakoiset, kuten valkovuokolla. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Kuvassa on toinen esimerkki puhtaan alppivuokon ja risteymän välisen rajankäynnin hankaluudesta silloin, kun suurella todennäköisyydellä on tapahtunut takaisinristeytyminen alppivuokkoon. Varsilehdet ovat samalla tavoin hampaiset kuin alppivuokolla ja vain yksi sivulehdykkä on halkoinen. Myös vieressä oleva aluslehti on samanlainen kuin alppivuokolla. Tässä tapauksessa heteiden ponsien vaaleankeltainen väri paljastaa kuitenkin valkovuokon vienon vaikutuksen. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Risteymän kukat ovat noin 30-40 mm leveät ja kehälehtiä on yleensä 6-7. Kukan perusteella olisi muuten lähes mahdotonta sanoa, kummasta lajista on kyse, mutta heteiden ponsien väri toimii nopeana määritysapuna. Ponnet ovat valkovuokolla keltaiset, alppivuokolla valkoiset ja risteymällä vaaleankeltaiset. Tämän ”värikartan” muistamisella ei tosin Asikkalan ulkopuolella ole merkitystä. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Risteymän kehälehdet ovat väriltään valkoiset ja harvoin punertavat. Ne ovat malliltaan soikeat tai puikeat. Pituutta niillä on yleensä noin 15-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm. Mitoiltaan ja malliltaan ne sopivat hyvin kantalajiensa vaihtelun piiriin. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Anemone nemorosa x trifolia – valkovuokko x alppivuokko. Risteymän kehälehtien määrä voi vaihdella kantalajien tavoin, joskin alppivuokon vaikutus hillitsee niiden määrää. Ainakin kahdeksanlukuinen kukka löytyi kameran linssin eteen. 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 