- Arabidopsis suecica (Fr.) Norrl. – ruotsinlituruoho
- Arabidopsis (DC.) Heynh. – lituruohot
- Brassicaceae – ristikukkaiskasvit
Ruotsinlituruoho, aikaisemmalta nimeltään ruotsinpitkäpalko, Arabidopsis suecica, on yksivuotinen, tavallisesti ylitalvinen ja pysty sekä yleensä noin 15-40 cm korkea ruoho, jonka pääjuuri on pysty tai vino ja pitkiä sivuhaaroja tuottava. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat monivartisia. Varsi on useimmiten yläosastaan haarova, liereä ja vihreä tai harmaanvihreä. Se on alaosastaan siirottavasti hapsikarvainen ja ylempää kalju tai harvakarvainen.
Aluslehdet ovat varren tyvellä ruusukemaisesti ja yleensä vaakatasossa maata myöten. Ne ovat ruodilliset tai lapa kapenee tasaisesti tyveen saakka ilman ruotirajaa. Lehtilapa on lähinnä vastapuikea tai kapean vastapuikea ja vaihtelevasti hampainen sekä tyviosastaan yleensä pariliuskainen. Aluslehdet ovat kokonaisuudessaan tavallisesti noin 1-7 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-2 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta on enimmillään noin 2 cm. Varsilehdet ovat kierteisesti. Ne ovat suikeat tai kapean vastapuikeat, hammaslaitaiset ja ruodittomat tai alimpien lehtien osalta lyhytruotiset. Pituutta niillä on yleensä 0,5-4 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,1-0,8 cm. Kaikki lehdet ovat vihreät ja erityisesti laidoiltaan ripsikarvaiset sekä molemmin puolin tiheähkösti tähtikarvaiset.
Kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Terttu pitenee kukinnan edetessä jopa 15-25 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo eriasteisesti hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on yleensä noin 2-5 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä aluksi kellanvihreät ja myöhemmin keltaiset. Kaksi ulompaa verholehteä ovat pulleatyvisiä. Pituutta verholehdillä on useimmiten noin 2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,2 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 6-8 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja tyviosastaan keltaiset sekä yleensä noin 4-6 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät.
Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Palhot ovat keltaiset ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja liereä. Sen kärjessä on juurikaan erottumaton, noin 0,3 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja keltainen. Heteiden ja sikiäimen tyvellä on mesiäisiä. Hedelmäperä on ohut, siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Hedelmä on tasasoukka, liereä tai litteähkö ja suora tai kaareva litu, joka on tavallisesti noin 20-30 mm pitkä ja noin 1 mm leveä. Se on noin 3-4 kertaa peränsä pituinen. Lidun ja perän rajassa oleva kukkapohjuspaksunnos ei ole yleensä kovin selvästi erottuva. Lidun kärjessä on sitä kapeampi kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,5-0,8 mm pitkä. Välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmat ovat monisiemenisiä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen. Siemenet ovat soikeahkot, vaaleanruskeat ja noin 0,8 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu. Pohjois-Suomessa kukinta voi jatkua heinäkuun puolelle.
Ruotsinlituruoho on eteläisessä Suomessa alkuperäinen laji ja muualla muinais- tai uustulokas. Sitä on tavattu Enontekiön Lappia lukuun ottamatta kaikista muista eliömaakunnista. Lajin pääesiintymisalue yltää Manner-Suomessa etelästä päin Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Se on eteläisempään Suomeen painottuen yleinen sopivilla kasvupaikoilla. Ahvenanmaalla ja em. eliömaakuntarajan pohjoispuolella laji on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kalliot, kedot, pellot ja kiviaidat sekä tien- ja radanvarret. Muissa Pohjoismaissa ruotsinlituruoho on nimensä mukaisesti yleinen Ruotsissa mutta harvinainen Norjassa ja Tanskassa.
Ruotsinlituruohon esiintymisalue rajoittuu Fennoskandiaan ja Baltiaan eli laji on tällä alueella kotoperäinen. Suomessa samaan sukuun kuuluu kaksi muutakin lajia, jotka ovat äkkikatsomalla hyvin samankaltaisia. Eniten ruotsinlituruohon näköinen on hietalituruoho, A. arenosa, joka pienten, morfologisten määrityslinjaerojen vuoksi oli aikaisemmin sijoitettu kokonaan eri sukuun Cardaminopsis. Hietalituruohon teriö on noin 8-10 mm leveä, valkoinen tai punertava ja toisinaan vanhemmiten jopa sinipunainen. Ruotsinlituruoholla se on pienempi, noin 6-8 mm leveä ja aina valkoinen. Myös verhiöissä, varsissa ja haaroissa on vaihtelevasti punasävyä. Litu on noin 4-5 kertaa peränsä pituinen, kun se ruotsinlituruoholla on noin 3-4 kertaa peränsä pituinen. Lidun ja perän rajassa oleva kukkapohjuspaksunnos on hietalituruoholla selvästi havaittava toisin kuin ruotsinlituruoholla. Erityisesti eteläisessä Suomessa lajien välinen rajankäynti ei ole aina helppoa, ja hietalituruohon teriötkin ovat useimmiten valkoiset. Hentolituruoho, A. thaliana, sen sijaan on helpompi pitää erillään kahdesta muusta lajista, sillä sen aluslehdet ovat ehytlaitaiset ja teriö tavallisesti vain noin 3-5 mm leveä.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ruotsinlituruohon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruoho on yksivuotinen, tavallisesti ylitalvinen. Se joutuu joka kasvukaudella siementuotannollaan varmistamaan, että jälkeläisiä riittää tulevallekin vuodelle. Muiden yksivuotisten tavoin se tarvitsee riittävästi kilpailuvapaata kasvualaa eikä menesty sulkeutuneessa kasvupohjassa. 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruoho on yleensä noin 15-40 cm korkea. Yksilöt ovat toisinaan monivartisia. Kukinnan edetessä varret yleensä haarovat yläosastaan. Kierteisesti olevien varsilehtien lisäksi tyvellä on aluslehtien muodostama ruusuke. 18.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruohon kukassa on kuusi hedettä, joista kaksi on hieman muita lyhyempää. Palhot ovat keltaiset ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen ja liereä. Emi on lähes vartaloton, ja luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja keltainen. 18.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruohon lituperä on siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Litu on tasasoukka, liereä tai litteähkö ja suora tai kaareva. Se on tavallisesti noin 20-30 mm pitkä ja noin 1 mm leveä sekä noin kolme tai neljä kertaa peränsä pituinen. Lidun ja perän rajassa oleva kukkapohjuspaksunnos ei ole yleensä kovin selvästi erottuva. Lidun kärjessä on sitä kapeampi kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,5-0,8 mm pitkä. U, Helsinki, Suomenlinna, Susisaari, saaren pohjoisosa, koillislaita, rantaa kulkevan tien laidalta nouseva jyrkkä kalliorinne, jonka päällä linnoitusmuuri, 31.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruohon aluslehdet ovat kokonaisuudessaan tavallisesti noin 1-7 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-2 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta on enimmillään noin 2 cm. 13.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis suecica – ruotsinlituruohon esiintymisalue rajoittuu Fennoskandiaan ja Baltiaan eli laji on tällä alueella kotoperäinen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kalliot, kedot, pellot ja kiviaidat sekä tien- ja radanvarret. U, Helsinki, Suomenlinna, Susisaari, saaren pohjoisosa, koillislaita, rantaa kulkevan tien laidalta nouseva jyrkkä kalliorinne, jonka päällä linnoitusmuuri, 31.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 