- Arabidopsis thaliana (L.) Heynh. – hentolituruoho
- Arabidopsis (DC.) Heynh. – lituruohot
- Brassicaceae – ristikukkaiskasvit
Hentolituruoho, aikaisemmalta nimeltään pelkkä lituruoho, Arabidopsis thaliana, on yksivuotinen, tavallisesti ylitalvinen ja pysty sekä yleensä noin 10-40 cm korkea ja nimensä mukaisesti hento ruoho, jonka pääjuuri on ohut ja pysty tai vino. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat monivartisia. Varsi on haaraton tai usein ainakin yläosastaan haarova, liereä ja vihreä tai harmaanvihreä. Se on alaosastaan siirottavasti hapsikarvainen ja ylempää kalju tai harvakarvainen.
Aluslehdet ovat ruusukemaisesti varren tyvellä ja ovat yleensä vaakatasossa maata myöten. Ne ovat ruodilliset tai lapa kapenee tasaisesti tyveen saakka ilman ruotirajaa. Lehtilapa on lähinnä kapean vastapuikea, suikea tai soikeahko ja ehytlaitainen tai toisinaan laidoissa voi olla muutama pieni hammas. Aluslehdet ovat kokonaisuudessaan tavallisesti noin 0,5-3,5 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,1-1 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta on enimmillään noin 1 cm. Varsilehdet ovat kierteisesti. Ne ovat suikeat tai soikeahkot, ruodittomat ja ehytlaitaiset. Pituutta niillä on yleensä noin 0,3-3 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,1-0,7 cm. Kaikki lehdet ovat vihreät ja erityisesti laidoiltaan ripsikarvaiset sekä molemmin puolin tiheähkösti tähtikarvaiset.
Kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Terttu pitenee kukinnan edetessä yleensä noin 10-15 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo eriasteisesti hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on yleensä noin 2-7 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeat tai kapeanpuikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä kellanvihreät tai ainakin osittain sinipunertavat ja myöhemmin lähes tai aivan keltaiset. Verholehtien tyvessä ei ole niiden keskinäistä pulleuseroa. Pituutta verholehdillä on useimmiten noin 1,5-2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 3-5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat kapean vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja tyviosastaan keltaiset sekä yleensä noin 2-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät.
Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 lyhyempää. Palhot ovat keltaiset ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja liereä. Sen kärjessä on lähes olematon, enintään 0,1 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja keltainen. Hedelmäperä on ohut, siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Hedelmä on tasasoukka, litteähkö ja suora tai kaareva litu, joka on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 1 mm leveä. Se on noin 2 kertaa peränsä pituinen. Lidun ja perän rajassa oleva kukkapohjuspaksunnos ei ole selvästi erottuva. Lidun kärjessä on sitä kapeampi kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,3-0,5 mm pitkä. Välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmat ovat monisiemenisiä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen. Siemenet ovat soikeahkot, kellertävät ja noin 0,5 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Hentolituruoho on eteläisessä Suomessa alkuperäinen laji ja muualla muinais- tai uustulokas. Lajin esiintymisalue yltää etelästä päin Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Se on yleinen etelästä päin Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakuntiin saakka sekä harvinainen muualla esiintymisalueellaan. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kalliot, kedot, hiekkamaat, kuivat, avoimet pientareet, penkereet, kiviaidat ja ulkosaariston luodot sekä harvemmin pellot, tien- ja radanvarret ym. rakennetut alueet. Muissa Pohjoismaissa hentolituruoho kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Hentolituruoho on yksivuotiskierrossaan tavallisesti ylitalvinen. Siemenistä kasvaa jo syksyllä pieni lehtiruusuke, joka talvehtii lumen alla ja on heti keväällä valmiina kasvattamaan kukkavarren. Hyönteispölytyksen lisäksi laji varmistaa riittävän siementuotannon itsepölytyksen avulla. Suomessa samaan sukuun kuuluu kaksi muutakin lajia, ruotsinlituruoho, A. suecica ja hietalituruoho, A. arenosa, jotka ovat äkkikatsomalla hyvin samankaltaisia. Erityisesti ruotsinlituruoho kasvaa lisäksi samankaltaisilla kasvupaikoilla. Suvun molemmilla muilla lajeilla aluslehdet ovat kuitenkin isohampaiset ja tyviosastaan pariliuskaiset, ja niiden teriötkin ovat keskimäärin selvästi kookkaampia, noin 6-10 mm leveitä, kun hentolituruohon teriö on vain noin 3-5 mm leveä.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle hentolituruohon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist
Arabidopsis thaliana – hentolituruohon kukkaperä on yleensä noin 2-7 mm pitkä. Verholehtiä on neljä. Ne ovat lähinnä puikeat tai kapeanpuikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä kellanvihreät tai ainakin osittain sinipunertavat ja myöhemmin lähes tai aivan keltaiset. Verholehtien tyvessä ei ole niiden keskinäistä pulleuseroa toisin kuin ruotsinlituruoholla, A. suecica, jolla kahden ulomman verholehden tyvi on muita pulleampi. Pituutta verholehdillä on useimmiten noin 1,5-2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm. V, Salo, Särkisalo, Förby, kalkkilouhosalueen pohjoispuoli, raja-aidan vieressä oleva avokalliopaljastuma, 14.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis thaliana – hentolituruohon lituperä on ohut, siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Litu on tasasoukka, litteähkö ja suora tai kaareva. Se on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 1 mm leveä. Litu on noin kaksi kertaa peränsä pituinen. Lidun ja perän rajassa oleva kukkapohjuspaksunnos ei ole selvästi erottuva. Lidun kärjessä on sitä kapeampi kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,3-0,5 mm pitkä. EH, Janakkala, Harviala, taimistoalue radan pohjoispuolella, Alikartanontien entisen tielinjauksen varressa, 28.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis thaliana – hentolituruoho on eteläisessä Suomessa alkuperäinen laji ja muualla muinais- tai uustulokas. Lajin esiintymisalue yltää etelästä päin Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kalliot, kedot, hiekkamaat, kuivat, avoimet pientareet, penkereet, kiviaidat ja ulkosaariston luodot sekä harvemmin pellot, tien- ja radanvarret ym. rakennetut alueet. Kuvassa on seuralaisena keto-orvokki, Viola tricolor. U, Vantaa, Rajakylä, Pallotien länsipuolella oleva kallioalue lähellä Helsingin rajaa, 20.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Arabidopsis thaliana – hentolituruohon hyönteispölytystä täydentävä itsepölytys varmistaa, että siemeniä kehittyy seuraavaa kasvukautta varten riittävästi. Kilpailuvapailla paikoilla kasvustot voivat olla toisinaan hyvinkin laajat ja tiheät. EH, Hattula, Sattula, Kukkola, Sattulankaarre-tien ja herukkatarhan välinen ketorinne, 29.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 