- Arctostaphylos uva-ursi (L.) Spreng. – (kangas)sianpuolukka
- Arctostaphylos Adans. – sianpuolukat
- Ericaceae – kanervakasvit
(Kangas)sianpuolukka, Arctostaphylos uva-ursi, on maata myöten suikertaen levittäytyvä varpu, jonka varret ovat tavallisesti noin 20-100 cm pitkät, mutta haarojen kohenevat kärjet nousevat yleensä enintään noin 15 cm korkeiksi. Maavarsi on suikertava, juurehtiva ja pitkä. Myös puutuneet varret juurehtivat. Näiden ominaisuuksien avulla laji pystyy kasvullisesti levittäytymään mattomaisen tiheiksi ja laajoiksi varvikoiksi, jotka enimmillään saattavat olla jopa aarin kokoisia. Kasvullisesti laajenevat yksilöt voivat elää jopa noin 80 vuotta. Varret ovat rennot ja kärjestään sekä haaroistaan kohenevat. Vanhemmat osat ovat harmaanruskehtavat ja hilseilevät sekä nuoremmat osat vihertävät tai punaruskeat. Vuosiversot ovat kellanruskeat tai punaruskeat ja nukka- sekä nystykarvaiset. Lehdet ovat versossa kierteisesti. Ne ovat kovat, nahkeat, talvehtivat ja ruodilliset. Ruoti on noin 3-4 mm pitkä ja nukka- sekä nystykarvainen. Lehtilapa on kapean vastapuikea, kärjestään tavallisesti pyöreä ja tyveltään kiilamaisesti kapeneva. Laita on ehyt, suora tai hieman alaspäin kiertynyt ja ripsikarvainen. Yläpinta on vihreä tai tummahkonvihreä, kiiltävä ja kalju sekä suonten kohdalta yleensä hieman uurteinen. Alapinta on vaaleampi, himmeä ja kalju sekä näkyvästi verkkokuvioinen. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 15-25 mm ja leveyttä kärkiosan leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm.
Kukinto on haarojen kärjessä oleva, nuokkuva ja yleensä 3-9-kukkainen, tiivis terttu. Kukat ovat tukilehdelliset ja perälliset. Tukilehti on vaaleanvihreä, puikea, terävä- tai tylppäkärkinen ja ripsireunainen sekä noin 2-4 mm pitkä ja tyveltään noin 1-2 mm leveä. Kukkaperä on valkoinen tai punertava ja noin 2-3 mm pitkä. Verhiö on säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat valkoiset tai punertavat, kolmiomaiset tai pyöreähköpäiset ja noin 1-1,5 mm pitkät sekä tyveltään noin pituutensa levyiset.
Kukka on terttunsa tavoin nuokkuva. Teriö on yhdislehtinen, ruukkumainen ja valkoinen, vaaleanpunainen tai vain kärjestään punertava sekä tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-4 mm leveä. Se on sisäpuolelta karvainen ja kärjestään 5-liuskainen. Liuskat ovat pyöreämuotoiset, enintään 1 mm pitkät ja lähes suorat tai kärjestään ulospäin kiertyvät. Heteitä on 10 ja ne jäävät kokonaan teriön suuaukon sisäpuolelle. Ne ovat noin 4-5 mm pitkät ja kiinnittyneet teriöön varisten sen mukana. Palhot ovat valkoiset tai muuten vaaleat ja ponnet ruskeat. Ponsissa on pitkä sukanen. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Vartalo on valkoinen ja kukintavaiheessa noin 4-5 mm pitkä. Luotti on lyhyen levymäinen, pyöreä ja vihreä sekä ulottuu teriön kärkiliuskojen tyvelle saakka. Hedelmä on pyöreä, kiiltävä ja kypsänä punainen marja, joka on yleensä pituuttaan leveämpi leveyden ollessa tavallisesti noin 7-10 mm. Marja on kiinteä, kuivan jauhoinen ja mauton. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
(Kangas)sianpuolukka on alkuperäinen ja yleinen laji Suomessa. Sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat kangasmetsät, kuivat, hiekkaiset tai soraiset, avoimet paikat, rinteet, penkereet, pientareet ja tienvarret sekä kalliot ja tunturikankaat. Lajia käytetään myös istutettuna peittokasvina karuilla, soraisilla paikoilla. Muissa Pohjoismaissa sianpuolukkaa esiintyy Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Marjakasvina sianpuolukkaa on jauhoisen mauttomuutensa vuoksi käytetty vain katovuosina hätäleivän jatkeena. Sen sijaan rohdoskasvina lajilla on hyvin pitkät perinteet. Kuivatuista lehdistä on valmistettu tehoavaa rohdosta virtsatie- ja munuaistulehduksiin. Rohdosta myytiin aikaisemmin myös apteekeista. Omatoimista lääkitsemistä ei nykyisin kuitenkaan suositella, sillä lehdet on todettu lievästi myrkyllisiksi ja varsinkin pitempiaikainen käyttö voi olla vahingollista. Kasvia on käytetty myös värjäämiseen ja nahan parkitsemiseen. Vaikka ihmisille marjat eivät maistukaan, eläimet syövät niitä mielellään ja levittävät samalla lajia. Sianpuolukka on suomalaisesta nimestään huolimatta liitetty erityisesti karhuun. Talviunilta heränneet karhut syövät marjoja mielellään. Lajin tieteellinen nimikin viittaa tähän tarkoittaessaan suunnilleen tukevavartista karhunrypälettä.
Sianpuolukka muistuttaa eniten varsinaista puolukkaa, Vaccinium vitis-idaea. Puolukka on kuitenkin pystympi eikä muodosta samalla tavoin suikertavavartisia, mattomaisia kasvustoja. Sen teriö on kellomaisen avoin ja marja tasaisemmin pyöreä. Yksittäisen varvun kohdalla helpoin tapa erottaa lajit toisistaan löytyy lehdistä. Sianpuolukan lehdet ovat kapean vastapuikeat ja kiilatyviset, kun taas puolukan lehdet ovat yleensä lähes tasaisen soikeat. Puolukan lehtien alapinta on tiheästi tummapilkkuinen ja suonitus ei ole selvästi näkyvillä. Sianpuolukan lehtien alapinta on pilkuton ja verkkomainen suonitus näkyy selvästi. Sianpuolukalla on tiettyä samankaltaisuutta myös pohjoisen riekonmarjan, Arctous alpina, kanssa, joka oli pitkään yhdistettynä samaan sukuunkin. Erot ovat kuitenkin ilmeiset. Riekonmarjan kypsät marjat ovat mustat ja lehtien laita on pienihampainen. Lehdet ovat myös ohuemmat ja taipuisat eivätkä talvehdi.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (kangas)sianpuolukan esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Arctostaphylos uva-ursi – (kangas)sianpuolukka muistuttaa eniten varsinaista puolukkaa, Vaccinium vitis-idaea. Sen lehdet ovat kuitenkin kapean vastapuikeat ja kiilatyviset sekä alapinnaltaan selvästi verkkosuoniset ja pilkuttomat. Puolukan lehdet ovat lähes tasaisen soikeat ja alta tiheästi tummapilkkuiset eikä suonitus ole selvästi näkyvillä. Sianpuolukka EH, Janakkala, Vuortenkylä, Tunturinvuori, harjun yläosa, luonnonsuojelualue, 1.9.2012. Puolukka EH, Hämeenlinna, Hauho, Mustila, Luopioistentien itäpuoli Korven ja Uotilan tilan välissä, maantieltä alkavan soramäen kangasmetsä, 2.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 