(Kangas)kanerva, Calluna vulgaris, on tiheähaarainen, pysty tai polveillen koheneva varpu, joka on tavallisesti noin 10-50 cm korkea. Puutunut juuristo haaroo ja leviää vaakatasossa lähellä maanpintaa laajalle alueelle sekä synnyttää vuosien myötä tiheitä kasvustolaikkuja. Juurista kohoavat varret ovat alhaalta puutuneet ja punaruskeat, harmaanruskeat tai muuten harmahtavat sekä pinnaltaan hilseilevät. Varren yläosa on punaruskea tai harmahtavan kellanruskea ja tiheästi hyvin lyhytkarvainen. Lehdet ovat versossa ristikkäin olevina pareina vastakkain. Ne ovat kukattomissa sivuhaaroissa tiheässä ja kukkivissa haaroissa latvaa lukuun ottamatta harvassa. Lehdet ovat neulasmaiset, ruodittomat ja talvehtivat sekä vaaleamman tai tummemman vihreät. Lehden yläpinta on kalju ja alaspäin lähes ympäri asti kiertynyt niin, että väliin jää vain kapea rako. Lähellä toisiaan olevat lehtilaidat ovat hyvin lyhytkarvaiset. Lehtilavan tyvellä ovat korvakemaiset liuskat, jotka ovat vartta vasten painuneet. Lehtilapa on yleensä noin 2-3 mm pitkä ja kiertyneenä noin 0,5-1 mm leveä.
Kukinnot ovat haarojen latvassa näennäisesti toispuolisina terttuina. Kukat ovat vastakkaisten lehtiparien hangoissa. Ne ovat kellomaiset, vaaleansinipunaiset ja harvoin valkoiset sekä avoimena noin 4-5 mm leveät. Kukkaperä on punertava, tiheästi hyvin lyhytkarvainen ja noin 2-3 mm pitkä. Kukan tyvellä on neljän tai kuuden vihreän ylälehden muodostama lisäverhiö, jonka lehdet ovat noin 1,5-2,5 mm pitkät. Niissä on varsilehtien tapaan tyviliuskat, jotka ovat kukkaperän myötäiset. Verholehtiä on 4. Ne ovat puikeahkot ja suippokärkiset sekä väriltään kukan yleisvärin mukaiset. Pituutta niillä on noin 3-4 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5 mm.
Teriö on tyveltään yhdislehtinen ja syvään 4-liuskainen. Se on verhiötä lyhyempi ja noin 2,5-3 mm pitkä. Sen kärkeä kohti suippenevat liuskat ovat leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. Verhiö ja teriö muodostavat niin tiiviisti sisäkkäisen ja samanvärisen kokonaisuuden, että sitä helposti luulisi kokonaisuudessaan teriöksi varsinkin, kun sen tyvellä ovat verhiömäiset ylälehdet. Valkokukkaisilta yksilöiltä puuttuu perinnöllisesti kyky tuottaa sinipunaista väriainetta, antosyaniinia. Kukassa on 8 hedettä, joiden kellanruskeat ponnet eivät yllä aivan terälehtien kärjen tasalle. Ponnen molemmissa puoliskoissa on vaalea, karvamaisen kapea kannus. Emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen ja -luottinen. Emin vartalo luotteineen yltää huomattavasti terä- ja verholehtiä ulommaksi. Hedelmä on ympärille kiertyvien verholehtien suojaan jäävä, pyöreähkö, harjuinen ja lyhytkarvainen kota, joka on tavallisesti noin 2 mm pitkä. Sen päässä pysyy pitkään kuivunut emin vartalo ja luotti. Ne pysyvät yleensä mukana kärjestään avautuneessa kodassa vielä talvenkin yli. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
(Kangas) kanerva on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleinen tai hyvin yleinen kaikissa eliömaakunnissa. Harvinaisin se on Käsivarren Lapissa. Se kasvaa kuivissa, valoisissa mäntymetsissä, rämeillä, hietikoilla ja kalliomaastossa. Se onkin kuivien kangasmetsien indikaattorilaji. Kanerva on Kainuun maakuntakukka. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja hyvin harvinaisena Tanskassa. Lisäksi alla olevan esiintymiskartan mukaan se kasvaisi myös Islannissa.
(Kangas)kanervaa pölyttävät monet hyönteiset, kuten kimalaiset, mehiläiset ja perhoset. Osittain pölytyksessä auttavat myös kovemmat tuulet. Kanerva on arvokas hunajakasvi. Sen kukkia, nuppuja ja nuoria versojakin käytetään mausteena ja teeaineksina. Vaikka Myrkytystietokeskuksen mukaan kanerva on myrkyllinen kasvi, pienten määrien käyttäminen ei yleensä aiheuta haitallisia oireita. Kanervaa on käytetty myös värjäykseen ja nahan parkitsemiseen. Sen varvuista on tehty myös luutia.
Calluna vulgaris – (kangas)kanerva on tiheähaarainen ja tavallisesti noin 10-50 cm korkea varpu. Se on kuivien kangasmetsien indikaattorilaji. Metsätyypin lyhennekin tulee sen tieteellisestä nimestä, CT, kanervatyyppi. Laji on yleinen tai hyvin yleinen koko maassa. Harvinaisempi se on vain Käsivarren Lapissa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, Hevospierettämänmäki, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanerva viihtyy myös kalliomaastoissa. Sen kasvutapa on pysty tai polveillen koheneva. Puutuneet varret ovat punaruskeat, harmaanruskeat tai muuten harmahtavat sekä pinnaltaan hilseilevät. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven koillispuoli, Levonkallio, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanerva levittää juuristonsa mielellään myös hiekkamaahan. Kuvassa oleva lentokenttäalueen avoimena pidettävä laide tarjoaakin sille laajan ja yksinvaltaisen kasvukentän. St, Jämijärvi, Jämi, lentokenttäalueen laitaosa Soininharjun lounaispuolella, 22.8.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan puutunut juuristo haaroo ja leviää vaakatasossa lähellä maanpintaa sekä synnyttää vuosien myötä laajoja ja tiheitä kasvustolaikkuja. ES, Kouvola, Anjalankoski, Kaipiainen, kangasmetsän laide 6-tien (Salpausseläntie) varressa, 11.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kukinnot ovat haarojen latvassa näennäisesti toispuolisina, tiheähköinä terttuina. Neulasmaiset lehdet keskittyvät kukinnon alapuolisiin, kukattomiin haaroihin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kellomaiset kukat ovat vastakkaisten lehtiparien hangoissa. Varsien yläosat ja haarat ovat punaruskeat tai harmahtavan kellanruskeat ja tiheästi hyvin lyhytkarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kukat ovat vaaleansinipunaiset ja harvoin valkoiset sekä avoimena noin 4-5 mm leveät Kukan näkyvä osa muodostuu samanvärisistä, sisäkkäin olevista ja nelilehtisistä tai -liuskaisista verhiöstä ja teriöstä. Verhiö on teriötä pitempi. Sen lehdet ovat puikeahkot ja suippokärkiset sekä noin 3-4 mm pitkät. Teriö on tyveltään yhdislehtinen ja syvään liuskainen. Sen pituus on noin 2,5-3 mm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kukassa on kahdeksa hedettä, joiden kellanruskeiden ponsien molemmissa puoliskoissa on vaalea, karvamaisen kapea kannus. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen. Se yltää huomattavasti terä- ja verholehtiä ulommaksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kukkivissa haaroissa lehdet ovat harvassa. Niiden rakenne on erikoisen näköinen, sillä neulasmaisen lehtilavan lisäksi lavan tyvellä ovat korvakemaiset liuskat, jotka ovat vartta vasten painuneet. Lehtihangoista lähtevät kukkaperät ovat tiheästi hyvin lyhytkarvaiset ja noin 2-3 mm pitkät. Kukan tyvellä on neljän tai kuuden vihreän ylälehden muodostama lisäverhiö, jonka lehdissä on varsilehtien tapaan tyviliuskat, jotka ovat kukkaperän myötäiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kukinnan jälkeen kukan verholehdet kiertyvät tiiviisti emiön ympärille suojaten kehittyvää kotaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kota on pyöreähkö, harjuinen ja lyhytkarvainen sekä tavallisesti noin 2 mm pitkä. Sitä ei saa näkyviin juuri muuten kuin verhiön murtamalla. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemi, Lähdeaho, Alajärven Saunalahden rantametsä, 5.9.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan kodan päässä pysyy pitkään kuivunut emin vartalo ja luotti. Ne pysyvät yleensä mukana kärjestään avautuneessa kodassa vielä talvenkin yli. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 1.5.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Calluna vulgaris – (kangas)kanervan lehdet talvehtivat. Ne ovat ristikkäin olevina pareina vastakkain. Neulasmaiset lehdet ovat ruodittomat ja niiden yläpinta on kalju ja alaspäin lähes ympäri asti kiertynyt niin, että väliin jää vain kapea rako. Lapa on yleensä noin 2-3 mm pitkä ja kiertyneenä noin 0,5-1 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, mäntykangas, 25.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 