Rentukasta, tarkemmin nimettynä luhtarentukasta, Caltha palustris, esiintyy Suomessa kaksi alalajia, tässä esiteltävä nimialalaji, rantarentukka, subsp. palustris ja purorentukka, subsp. radicans. Rantarentukka on monivuotinen ja tavallisesti noin 15-50 cm korkea, pysty tai koheneva sekä kalju ja myrkyllinen ruoho. Juurakko on lyhyt ja monijuurinen. Kasvustot ovat usein monivartisina, tiheinä ja isoinakin mättäinä. Varsi on ontto, haarova ja lehdekäs sekä vihreä tai punaruskea. Se ei kohenevanakaan juurehdi nivelkohdistaan. Nivelkohdissa, joista haarat ja varsilehdet alkavat, on lyhyt, kalvomainen korvaketuppi, joka on toiselta sivultaan pitempi ja kielimäinen tai puikea. Varren tyvellä on myös aluslehtiä.
Aluslehtien ruoti on kukkimisaikaan yleensä noin 5-15 cm ja pitenee hedelmävaiheessa jopa 50 cm:iin. Ruodin tyvellä on enimmillään noin 3 cm pitkät, alaosastaan tuppimaiset ja kalvomaiset korvakkeet. Aluslehtien lapa on lähes vaakatasoinen, melkein pyöreä tai munuaismainen ja sen tyvilovi on tavallisesti syvä ja kapea. Lapa on vihreä, hieman kiiltävä, kourasuoninen ja samalla myös verkkosuoninen. Sen laita on nyhäinen, nirhainen, tai matalasti hampainen sekä toisinaan ehyehkö. Kukintavaiheessa sillä on mittaa yleensä 3-10 cm kanttiinsa ja hedelmävaiheessa koko voi kasvaa jopa 20 cm:iin, kuten alla oleva kuvasarja osoittaa. Ylimmät varsilehdet ovat lähes ruodittomia ja niiden alapuolisten lehtien ruoti on tavallisesti noin 1-4 cm. Varsilehtien lapa on muuten aluslehtien kaltainen, mutta niiden muoto vaihtelee munuaismaisesta lähes kolmiomaiseen ja tyvilovi on leveän herttamainen. Pituutta lavalla on useimmiten 2-7 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2,5-8 cm.
Kukinto on harvahko, tasalakinen huiskilo, jossa on tavallisesti 2-7(-15) kukkaa. Kukkien kehä on säteittäinen, päältä keltainen ja kiiltävä sekä alta toisinaan myös vihertävä. Sen koko vaihtelee suuresti, yleensä välillä 20-50 mm. Kehä ei ole erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Terälehtimäisiä kehälehtiä on pääsääntöisesti 5, mutta joskus niiden luku voi olla myös 6-9. Ne ovat soikeat tai kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset sekä tavallisesti noin 10-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 7-15 mm leveät. Heteitä on hyvin runsaasti ja ne ovat keltaiset sekä kukan koosta riippuen useimmiten noin 5-10 mm pitkät. Ponnet ovat tasasoukat ja niiden osuus pituudesta on noin 1-2 mm. Emilehtiä on yleensä 7-16, mutta runsaskehälehtisissä kukissa määrä voi nousta jopa yli 20:een. Ne ovat erilliset, keltaiset ja myöhemmin vihertyvät sekä mettä erittävät ja noin 4-7 mm pitkät. Hedelmät ovat monisiemenisiä, siirottavia, pitkulaisia ja palkomaisia tuppiloita, jotka ovat vihreitä ja lopulta ruskehtavia sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkiä. Ne aukeavat sisäpuolen saumastaan. Siemen on lähinnä soikea, kypsänä ruskea ja noin 2-2,5 mm pitkä. Siinä on hohkainen, siemenen kellumista edistävä lisäke. Kukinta-aika on Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuu, mutta pohjoisimmassa Suomessa kukinta usein jatkuu pitkälle heinäkuuhun.
Luhtarentukka on alkuperäinen laji Suomessa. Sen nimialalajia, rantarentukkaa esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Se on lähes kaikkialla yleinen tai yleisehkö. Kasvupaikkoina ovat lähinnä rannat, ojat, purot, märät niityt, luhtakorvet, letot, rimmet ja lehtoisten metsien kosteat painanteet. Muissa Pohjoismaissa rantarentukka kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.
Luhtarentukkaa esiintyy eri puolilla maapalloa ja se on hyvin muunteleva laji. Siitä on kuvattu useita alalajeja ja muunnoksia. Rantarentukan lisäksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä Tanskan Färsaarilla kasvaa myös alussa mainittu alalaji, purorentukka, subsp. radicans. Suomessa se kasvaa yleisempänä Kittilän Lapin, Sompion Lapin, Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa. Lisäksi siitä on yksittäisiä havaintoja Koillismaan, Pohjois-Karjalan ja tuoreimpana Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Rantarentukan suuren muuntelevuuden vuoksi alalajien raja ei ole mitenkään selvä. Purorentukan varsi on ohut, rento tai koheneva ja nivelkohdistaan juurehtiva. Lehdet ovat suhteessa pitkäruotisempia ja niiden lapa on pienehkö ja usein ohut. Kukkia on vähän ja ne ovat vaaleamman keltaiset ja kehä on keskimäärin pienempi. Kehälehdet ovat yleensä noin 9-16 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-12 mm leveät. Tuppiloiden pituus vaihtelee välillä 3-13 mm ja siemenet ovat yleensä ilman lisäkettä. Purorentukka on selvemmin vesikasvi ja kasvaa usein puroissa ja noroissa, jokien vuollepaikoissa sekä lähdehetteiköissä. Se on usein myös uposkasvi.
Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukka saattaa kosteilla merenrantaniityillä levitä laajoiksi ja tiheiksi kasvustoiksi. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, pohjoisosan merenrantaniitty, 25.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukka tyypillisimmillään muodostaa tiheitä ja runsaasti kukkivia kasvustomättäitä. Eteläisemmässä Suomessa se on keväinen kukkija, joka esim. maantienojassa ei jää huomaamatta. Lapissa sen voi löytää aurinkoiseltakin paikalta täydessä kukassa vielä hyvän matkaa heinäkuussakin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Käsivarrentien laita Retkeilykeskuksen pohjoispuolella, tunturipuro, joka laskee maantienojaan, 485 m mpy, YKJ 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukka voi kasvaa myös yksittäin ja kasvupaikaksi käy suosammalikkokin. Merkille pantavaa on, että vielä Pohjois-Sallan korkeudellakin kukinta on tuoreessa vaiheessa heinäkuun puolivälissä. Kuvassa seuralaisena pohjanhorsma, Epilobium hornemannii. Ks, Salla, Tuntsa, (Ylä-Naruska), Auerma-aapa, UKK-reitin varsi maantien ja Pirunkirkon välillä, 15.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukka voi myös tyypillisellä rantaniityn kasvupaikalla muistuttaa monilta muodoiltaan ja mitoiltaan purorentukkaa, subsp. radicans. Kukkia on vain kaksi, kehälehdet ovat pienet ja kapeat, aluslehden ruoti on hyvin pitkä suhteessa varren pituuteen ja lehtilavat ovat ohuet. Tarkempi kukkakuva on kuvasarjassa jäljempänä. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen merenrantaniitty, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan kukinto on harvahko, tasalakinen huiskilo, jossa on enimmillään 7-10 ja joskus jopa 15 kirkkaankeltaista kukkaa. Kun varret kasvavat lähekkäin, kukinnot limittyvät niin, ettei niiden rajoja voi havaita kuin varsia erottelemalla. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Hämeen Härkätien varren laajan peltoaukean vesioja, 17.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan kukan koko vaihtelee suuresti. Se on yleensä 20-50 mm leveä. Kehä ei ole erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Terälehtimäisiä kehälehtiä on pääsääntöisesti viisi, mutta joskus niiden luku voi olla myös kuusi – yhdeksän. Oheisessa kuvassa viisi on vallitseva luku, mutta seassa on myös kukat, joissa kehälehtien lukumäärä on kuusi, seitsemän ja kahdeksan. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, Pikku-Parolantien vetinen laitaoja, 17.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan kehälehdet ovat soikeat tai kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset sekä tavallisesti noin 10-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 7-15 mm leveät. Keltaisia heteitä on hyvin runsaasti. Vasemmanpuoleisen kukan keskellä näkyvät siitepölyä odottavat emilehtien luotit. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varren metsäkaistan märkä painanne, 21.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan monimuotoisuudessa kukka voi näköjään täysin täyttää myös purorentukan, subsp. radicans, mittakaavan. Kuten mitta kertoo, kehälehdet ovat noin 9 mm pitkät ja niiden leveys vaihtelee välillä 4-6. Keltaisia emilehtiä on yhdeksän ja niiden pituus on vain 2,5 mm. Vastaavia rentukoita oli pitkin rantaa, mutta nivelistään ne eivät juurehtineet. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen merenrantaniitty, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan kahdeksan kehälehtinen kukka näyttää jo kovin erilaiselta kuin tavallinen viiden kehälehden kukka. Ylimääräiset kehälehdet näyttävät lisäävän myös emilehtien määrää. Niitä on kuvassa olevan kukan keskustassa peräti 21. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, Pikku-Parolantien vetinen laitaoja, 17.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris ssp. palustris – rantarentukka näyttää hedelmävaiheessa usein varsin erilaiselta kuin kukkiessaan. Keväällä kukkameren katveeseen jäävät aluslehdet nousevat jopa 50 cm pitkine ruotineen ja voimakkaasti laajentuneine lapoineen pääosaan keräämään energiaa seuraavan vuoden kukintaa varten. Sen sijaan varsilehdille ei tapahdu vastaavaa muodonmuutosta. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonoja Ali-Raakkulantien lounaispuolella, 11.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan hedelmät ovat monisiemenisiä, siirottavia ja palkomaisia tuppiloita, jotka ovat tavallisesti noin 10-15 mm pitkiä. Siemenet ovat tuppilossa kahdessa lomittaisessa rivissä. Siemen on lähinnä soikea, kypsänä ruskea ja noin 2-2,5 mm pitkä. PeP, Keminmaa, Laurila, Kemijoki, Isohaara, joen luoteisranta voimalaitoksen alapuolella, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan lehtilapa on melkein pyöreä tai munuaismainen ja sen tyvilovi on syvä ja kapea tai matala ja leveä. Lapa on vihreä, hieman kiiltävä, kourasuoninen ja samalla myös verkkosuoninen. Sen laita on nyhäinen, nirhainen, tai matalasti hampainen sekä toisinaan ehyehkö. Aluslehtien (kuvassa) lavan koko on kukintavaiheessa yleensä 3-10 cm kanttiinsa. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen merenrantaniitty, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Caltha palustris subsp. palustris – rantarentukan aluslehtien lavan koko suunnilleen kaksinkertaistuu kukinnan jälkeen. Enimmillään lavan halkaisija on jopa 20 cm, kuten kuvassa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonoja Ali-Raakkulantien lounaispuolella, 11.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 