- Capsella bursa-pastoris (L.) Medik. – (rikka)lutukka
- Capsella Medik. – lutukat
- Brassicaceae – ristikukkaiskasvit
(Rikka)lutukka, Capsella bursa-pastoris, on yksivuotinen, usein ylitalvinen ja pysty sekä tavallisesti noin 15-45 cm korkea ruoho, jonka pääjuuri on noin varren paksuinen ja pysty. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat monivartisia. Varsi on yleensä haarova, liereä ja lähes kalju tai vaihtelevasti hapsi- ja tähtikarvainen sekä vihreä, harmahtava tai punaruskea.
Aluslehdet ovat ruusukemaisesti varren tyvellä. Ne ja usein aivan alimmat varsilehdetkin ovat ruodilliset, ulkokehältään lähinnä suikeat tai kapean vastapuikeat ja vaihtelevasti pariliuskaiset sekä harvemmin mutka- tai jopa ehytlaitaiset. Näille lehtityypeille annettiin aikanaan omat muotonimetkin. Ruoti on yleensä noin 1-5 cm pitkä. Lehtilapa on tavallisesti noin 2-12 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveä. Varsilehdet ovat kierteisesti. Ne ovat alimpia lehtiä lukuun ottamatta ruodittomat, nuolityviset, lähinnä suikeat tai kapean vastapuikeat ja suippokärkiset sekä ehytlaitaiset, nirha- tai hammasreunaiset tai tyviosastaan pariliuskaiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 1-7 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,1-2 cm. Kaikki lehdet ovat vihreät tai paahteisilla paikoilla myös punaruskeat ja vaihtelevasti karvaiset. Lehtikarvoitus voi olla eri yksilöillä niukkaa tai runsasta, ja se muodostuu hyvin lyhyistä tai vähän pitemmistä, pinnan myötäisistä hapsikarvoista, minkä lisäksi seassa voi olla myös tähtikarvoja.
Kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Terttu pitenee kukinnan edetessä jopa 20-30 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo eriasteisesti hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on yleensä noin 5-10 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä vihreät, ruskehtavat tai punaruskeat ja kaljut tai siirottavasti hapsikarvaiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,5-2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 2,5-3,5 mm leveä. Toisinaan se voi puuttua kokonaan. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja yleensä noin 2-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät.
Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Palhot ovat vaaleat ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat kellanvaaleat, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja lähinnä vastapuikea sekä litteähkö. Sen kärjessä on alle 0,5 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja kellertävä. Hedelmäperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 10-30 mm pitkä. Hedelmä on kärkeä kohti levenevän kolmiomainen, siipipalteeton, lanttokärkinen ja litteä sekä vihreä tai punaruskea ja lopulta ruskehtava litu, joka on tavallisesti noin 6-9 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-6 mm leveä. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,5 mm pitkä. Tieteellinen lajinimi, bursa-pastoris, tarkoittaa paimenen kukkaroa, joka on ilmeisesti muistuttanut muodoltaan litukan lituhedelmää. Litteän sivun keskellä oleva välikalvo erottaa lidun kahteen monisiemeniseen osaan. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen. Siemenet ovat soikeat, kellanruskeat, tahmaisen tarttuvat ja noin 1 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on touko-syyskuu. Uudemmilla ruderaattipinnoilla kukinta voi jatkua maan jäätymiseen saakka.
(Rikka)lutukka on Suomessa muinaistulokas eli se on saapunut maahan ihmisen toiminnan avustamana ennen 1600-luvun puoltaväliä. Laji on sopivilla kasvupaikoilla hyvin yleinen koko maassa lukuun ottamatta Pohjoisinta Lappia, jossa se on laajojen tunturi- ja suomaiden vuoksi harvinaisempi. Kasvupaikkoina ovat lähinnä pihat, puutarhat, viljelymaat, laitumet, tienvarret, polut, uudisnurmikot, kaikenlaiset joutomaat ja maankäsittelyalueet sekä kallioluodot. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.
(Rikka)lutukka tarvitsee yksivuotisena lajina sulkeutumatonta ja riittävän kilpailuvapaata kasvualustaa. Se on tyypillinen, lähes kautta maapallon levinnyt rikkakasvi, jonka menestys on riittävän siementuotannon varassa. Se puoli lajilla onkin kunnossa. Itsepölytyksen ansiosta kukinta, nopea siementuotanto ja uusien yksilöiden itäminen voivat tapahtua sulan maan aikaan lähes aina. Yksi kookas yksilö tuottaa tuhansittain siemeniä, jotka säilyttävät itävyytensä maaperässä jopa yli 15 vuotta. Kauemmaksi leviämistä helpottavat limautuvat siemenet, jotka takertuvat eläimiin ja ihmisiin. Lintujen mukana lutukka on onnistunut rantautumaan jopa meren kallioluodoille saakka.
(Rikka)lutukka sisältää useimpien muiden ristikukkaiskasvien tavoin sinappiöljyä. Erityisesti ruusukemaiset aluslehdet ja koko nuoret versotkin soveltuvat ravintokäyttöön tuoden esimerkiksi tuoresalaatteihin kirpeänraikkaan makuvivahteen ja aimo annoksen C-vitamiinia. Kerätessä pitää varmistaa, ettei lehtien pinnalla ole loppukesästä yleistyvää, vaaleaa härmää. Se ilmaisee myrkyllisen valkoruosteen, Albugo candida, vallanneen lehdet. Lutukka on myös vanha rohdoskasvi, jonka tuoreista tai kuivatuista versoista valmistetulla rohdolla on verisuonia supistava ja siten haavojen verenvuotoa tyrehdyttävä vaikutus. Rohtoa on käytetty myös sisäisesti hillitsemään runsaita kuukautisvuotoja.
(Rikka)lutukka on sukunsa ainoa edustaja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Litujensa mallin perusteella sitä ei kovin helposti sotke muihin heimon lajeihin. Myös teriön pienuus ja valkoisuus rajaa verrokkijoukkoa. Jotain samankaltaisuutta voi ehkä löytää toisen rikkakasvin, peltotaskuruohon, Thlaspi arvense, kanssa. Peltotaskuruoho on kasvutavaltaan keskimäärin rehevämpi. Sen aluslehdet ovat ehyt- tai mutkalaitaiset. Litu on lähinnä pitkänpyöreä, tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja laidoiltaan leveästi siipipalteinen.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (rikka)lutukan esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukka on yksivartinen tai yksilöt ovat kuvan tavoin monivartisia. Aina ei kasvustosta ole helppoa tulkita, onko kyse monivartisesta yksilöstä vai lomittaisten yksilöiden tiiviistä rykelmästä. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneenkatu, Raatihuoneen seinusta, 1.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukka on usein ylitalvinen. Siemen itää ja kasvattaa syyspuolella lehtiruusukkeen, joka talvehtii lumen alla vihreänä. Kevään koittaessa ruusuke aktivoituu, ja sen keskeltä alkaa kasvaa kukkavarsi. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven eteläpää uimala-altaan kohdalla, ulkoilureitiltä kohti allasta nouseva, avoin pengerrinne, luonnonsuojelualue, 18.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukan kukkaperä on yleensä noin 5-10 mm pitkä. Verholehtiä kukassa on neljä. Ne voivat olla kuvan tavoin vihreät ja kaljut. EH, Hämeenlinna, Voutila, Jukola, Aroniitunkujan alkupään laide, sen ja Ahvenistontien välinen joutomaakaista, 25.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukan verholehdet ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset. Ne voivat olla myös siirottavasti hapsikarvaiset ja väriltään vihreän lisäksi ruskehtavat tai punaruskeat. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,5-2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven eteläpää uimala-altaan kohdalla, ulkoilureitiltä kohti allasta nouseva, avoin pengerrinne, luonnonsuojelualue, 18.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukan teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 2,5-3,5 mm leveä. Toisinaan se voi puuttua kokonaan. EH, Hämeenlinna, Voutila, Jukola, Aroniitunkujan alkupään laide, sen ja Ahvenistontien välinen joutomaakaista, 29.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukan lituperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 10-30 mm pitkä. Litu on kärkeä kohti levenevän kolmiomainen, siipipalteeton, lanttokärkinen ja litteä. Se on tavallisesti noin 6-9 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-6 mm leveä. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,5 mm pitkä. Litteän sivun keskellä oleva välikalvo erottaa lidun kahteen monisiemeniseen osaan. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maanläjitysalue, 4.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukan aluslehdet ovat ruusukemaisesti varren tyvellä. Ne ovat ruodilliset, ulkokehältään lähinnä suikeat tai kapean vastapuikeat ja vaihtelevasti pariliuskaiset sekä harvemmin mutka- tai jopa ehytlaitaiset. Ruoti on yleensä noin 1-5 cm pitkä. Lehtilapa on tavallisesti noin 2-12 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveä. EH, Hämeenlinna, Voutila, Jukola, Aroniitunkujan alkupään laide, sen ja Ahvenistontien välinen joutomaakaista, 25.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Capsella bursa-pastoris – (rikka)lutukka on sopivilla kasvupaikoilla hyvin yleinen lähes koko maassa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä pihat, puutarhat, viljelymaat, laitumet, tienvarret, polut, uudisnurmikot, kaikenlaiset joutomaat ja maankäsittelyalueet sekä kallioluodot. EH, Hämeenlinna, keskusta, Palokunnankatu, Hämeen Suojan pihamaa, 1.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 