Cardamine hirsuta – mäkilitukka

  • Cardamine hirsuta L. – mäkilitukka
  • Cardamine L. – litukat
  • Brassicaceae – ristikukkaiskasvit

Mäkilitukka, Cardamine hirsuta, on ylitalvinen yksivuotinen, pysty, yksi- tai monivartinen ja tavallisesti noin 5-30 cm korkea ruoho. Pääjuuri on hyvin ohut ja sivujuurinen. Varsi on haaraton tai haarova, nelisärmäinen tai lähes liereä ja vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. Se on lähes kalju tai tieteellisen lajinimensä mukaisesti ainakin alaosastaan ja tosinaan koko mitaltaankin karheakarvainen.

Parilehdykkäinen tyviruusuke on selvä ja yleensä monilehtinen. Ruusukelehdet ovat ruodilliset, tavallisesti noin 1,5-5 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1,5 cm leveät. Ruoti on kalju tai karvainen, ja sen osuus lehden kokonaispituudesta on useimmiten noin 0,5-1,5 cm. Kärkilehdykkä on sivulehdyköitä kookkaampi, munuaismainen, vastapuikean pyöreä tai kulmikas, usein ehytlaitainen ja yleensä noin 2-10 mm pitkä ja noin 3-15 mm leveä. Sivulehdyköitä on useimmiten 1-5 paria. Ne ovat ruodilliset, pyöreähköt tai vastapuikean pyöreähköt, ehytlaitaiset ja läpimitaltaan noin 1-7 mm. Ruoti on noin 0,3-3 mm pitkä.

Varsilehtiä on yleensä 2-4, ja ne ovat kierteisesti. Varsilehdet ovat ruusukelehtien tavoin parilehdykkäiset, korvakkeettomat ja ruodilliset sekä tavallisesti noin 0,5-4 cm pitkät ja noin 0,3-1,5 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta lyhenee latvaa kohti ollen enimmillään noin 0,5 cm. Varsilehtien kärkilehdykkä on kulmikkaan vastapuikea, kapean vastapuikea tai suikeahko ja noin 2-15 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 1-10 mm leveä.  Sivulehdykkäpareja on useimmiten 2-4. Sivulehdykät ovat ruusukelehtien lehdyköiden tavoin ruodilliset ja lähes kärkilehdykän malliset mutta pienemmät. Kaikki lehdykät ovat vihreät tai paahteisilla paikoilla enemmän tai vähemmän punertavat. Ruusukelehtien lehdykät ovat molemmin puolin kaljut tai yläpinnaltaan vaihtelevasti karvaiset. Varsilehtien lehdykät ovat alta kaljuhkot ja yläpuolen laidoilta ripsikarvaiset.

Kukinnot ovat varren ja lehtihankaisten haarojen kärjessä terttumaisesti. Terttu on kukintavaiheestakin riippuen yleensä noin 0,5-10 cm pitkä. Samaan aikaan, kun tertun lyhyt kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa ja rangaltaan pidentyneet. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on parhaassa kukintavaiheessa noin 1,5-2 mm pitkä ja kalju tai karvainen. Verholehtiä on 4. Ne ovat suikeat tai kapeanpuikeat, kuperat, vihreät tai punertavat ja noin 1,2-1,5 mm pitkät sekä noin 0,5-0,7 mm leveät. Teriö on valkoinen ja yleensä noin 3-5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, pyöreäpäiset ja kapeatyviset sekä tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. Heteitä on useimmiten 4. Palhot ovat valkoiset tai kellertävät ja hieman alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen, kapean lieriömäinen ja kellanvihreä. Sen kärjessä oleva, hyvin lyhyt vartalo ei erotu mitenkään sikiäimestä. Uloimpana on pyöreä, nappimainen ja vaalea luotti.

Hedelmäperä on jyrkän yläviisto tai lähes pysty ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Hedelmä on tasasoukka, suora ja kellanvihreä tai punaruskea – sinipunainen litu, joka on kalju tai toisinaan ainakin aluksi siirottavasti karheakarvainen sekä tavallisesti noin 15-25 mm pitkä ja noin 0,8-1,4 mm paksu. Ylimmät lidut yltävät huomattavasti kukkivan latvan yläpuolelle. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, usein epäselvä ja noin 0,5 mm pitkä ota. Välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmat ovat monisiemenisiä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen alhaalta ylös päin kiertyen. Siemen on pitkänpyöreä, litteä, kellanruskea – ruskea ja 0,7-1,2 mm pitkä sekä leveämmältä sivultaan 0,7-0,8 mm leveä. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Mäkilitukka on Suomessa alkuperäinen laji, joka on luontaisena yleinen Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen sekä harvinainen Uudenmaan ja Satakunnan eliömaakunnissa. Lisäksi lajista on Kasviatlaksessa yksittäisiä, satunnaisia uustulokashavaintoja Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka sekä yksi havainto jopa Inarin Lapin eliömaakunnasta. Luontaisina kasvupaikkoina ovat lähinnä rantakedot, kallioalueet, kuivat rinteet ja katajakedot sekä ulkosaariston kalliorannat. Lisäksi mäkilitukkaa tavataan myös satunnaistulokkaana kasvihuoneissa ja taimistoilla, joista se voi taimien mukana kulkeutua lyhytaikaiseksi rikaksi myös pihoihin ja puutarhoihin. Satunnaistulokkaat lienevät enimmäkseen saapuneet taimien mukana muualta Euroopasta Suomeen. Muissa Pohjoismaissa mäkilitukka kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Suomessa kasvaa kolme jossain määrin mäkilitukkaa muistuttavaa, hyvin harvinaista ja rauhoitettua litukkalajia, metsälitukka, C. flexuosa, rantalitukka, C. parviflora ja lehtolitukka, C. impatiens. Vaikka näiden luonnonkasvupaikat eivät kohtaa mäkilitukan kanssa, kasvihuoneissa ja taimistoalueilla lajit voivat kasvaa rinta rinnan. Metsälitukan lehdyköiden malli on samankaltainen mäkilitukan kanssa, mutta metsälitukalta yleensä puuttuu selvä tyviruusuke. Laji on kaksi- tai monivuotinen. Varret ovat jossain määrin mutkaiset. Varsilehtiä on 5-10, ja ne ovat keskimäärin kookkaammat. Heteitä on tavallisesti 6. Yksi yleisilmeeseen vaikuttava, erottava tekijä löytyy liduista. Mäkilitukan lituperät ovat jyrkän yläviistot tai lähes pystyt, ja lidut ovat samansuuntaisesti niiden jatkeena. Metsälitukalla lituperät ovat yläviistoon siirottavat, minkä vuoksi lidusto on leveämmin harittava. Rantalitukan kaikkien lehtien lehdykät ovat suikeat tai lähes tasasoukat sekä kapeatyviset. Terälehdet ovat vain noin 2 mm pitkät. Lehtolitukan varsi on kalju. Tyviruusuke kuihtuu varhain. Varsilehdet ovat korvakkeelliset. Lehdykät ovat liuskaiset tai isohampaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle mäkilitukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cardamine hirsuta - mäkilitukka on ylitalvinen yksivuotinen, pysty, yksi- tai monivartinen ja tavallisesti noin 5-30 cm korkea ruoho. Kuvan oikeassa laidassa on seuralaisena vallikynsikkö, Drabella muralis. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukka on ylitalvinen yksivuotinen, pysty, yksi- tai monivartinen ja tavallisesti noin 5-30 cm korkea ruoho. Kuvan oikeassa laidassa on seuralaisena vallikynsikkö, Drabella muralis. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan varsi on haaraton tai haarova, vihreä tai vaihtelevasti punaruskea ja usein lähes kalju. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan varsi on haaraton tai haarova, vihreä tai vaihtelevasti punaruskea ja usein lähes kalju. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan varret ovat toisinaan ylös asti siirottavan karheakarvaiset, mikä sopii hyvin yhteen tieteellisen lajinimen kanssa. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta – mäkilitukan varret ovat toisinaan ylös asti siirottavan karheakarvaiset, mikä sopii hyvin yhteen tieteellisen lajinimen kanssa. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta - mäkilitukan kukinnot ovat varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on parhaassa kukintavaiheessa noin 1,5-2 mm pitkä ja kalju tai karvainen. Teriö on valkoinen ja yleensä noin 3-5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, pyöreäpäiset ja kapeatyviset sekä tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. Heteitä on useimmiten neljä. Sikiäin on kehänpäällinen ja kapean lieriömäinen. Huomaamattoman vartalon kärjessä on pyöreä ja nappimainen luotti. Karvaisilla yksilöillä siirottava karvoitus yltää hedelmälituihin saakka. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan kukinnot ovat varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on parhaassa kukintavaiheessa noin 1,5-2 mm pitkä ja kalju tai karvainen. Teriö on valkoinen ja yleensä noin 3-5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, pyöreäpäiset ja kapeatyviset sekä tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. Heteitä on useimmiten neljä. Sikiäin on kehänpäällinen ja kapean lieriömäinen. Huomaamattoman vartalon kärjessä on pyöreä ja nappimainen luotti. Karvaisilla yksilöillä siirottava karvoitus yltää hedelmälituihin saakka. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan sikiäin alkaa pölytyksen jälkeen nopeasti kasvaa liduksi, vaikka terälehdet ja heteet ovat kuihtumatta edelleen paikallaan. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan sikiäin alkaa pölytyksen jälkeen nopeasti kasvaa liduksi, vaikka terälehdet ja heteet ovat kuihtumatta edelleen paikallaan. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan tertun lyhyen kärkiosan kukkiessa alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. Ylimmät lidut yltävät huomattavasti kukkivan latvan yläpuolelle. Kukassa on neljä verholehteä. Ne ovat suikeat tai kapeanpuikeat, kuperat, vihreät tai punertavat ja noin 1,2-1,5 mm pitkät sekä noin 0,5-0,7 mm leveät. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan tertun lyhyen kärkiosan kukkiessa alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. Ylimmät lidut yltävät huomattavasti kukkivan latvan yläpuolelle. Kukassa on neljä verholehteä. Ne ovat suikeat tai kapeanpuikeat, kuperat, vihreät tai punertavat ja noin 1,2-1,5 mm pitkät sekä noin 0,5-0,7 mm leveät. A, Lemland, Nåtö, eteläosa Hemvikenin pikkujärven (sulkeutuneen merenlahden) kohdalla, pieni avokallioalue Järsövägenin varrella olevan kioskirakennuksen luona, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan kukinnan edetessä terttu saa pituutta ja huomattavasti harvenee kukintorangan välien kasvaessa. Tällöin se voi olla 5-10 cm pitkä. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan kukinnan edetessä terttu saa pituutta ja huomattavasti harvenee kukintorangan välien kasvaessa. Tällöin se voi olla 5-10 cm pitkä. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 19.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan hedelmälitu on tasasoukka, suora ja kellanvihreä tai punaruskea - sinipunainen sekä kalju tai toisinaan, kuten edelliset kuvatkin osoittavat, ainakin aluksi siirottavasti karheakarvainen. Se on tavallisesti noin 15-25 mm pitkä ja noin 0,8-1,4 mm paksu. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, usein epäselvä ja noin 0,5 mm pitkä ota. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan hedelmälitu on tasasoukka, suora ja kellanvihreä tai punaruskea – sinipunainen sekä kalju tai toisinaan, kuten edelliset kuvatkin osoittavat, ainakin aluksi siirottavasti karheakarvainen. Se on tavallisesti noin 15-25 mm pitkä ja noin 0,8-1,4 mm paksu. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, usein epäselvä ja noin 0,5 mm pitkä ota. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan lidun välikalvo jakaa lidun kahteen osaan, joista molemmat ovat monisiemenisiä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen alhaalta ylös päin kiertyen. Siemen (kuvassa yksi jäljellä lidun kärjessä) on pitkänpyöreä, litteä, kellanruskea - ruskea ja 0,7-1,2 mm pitkä sekä leveämmältä sivultaan 0,7-0,8 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotitalon pihamaa, kukkapenkin laitasoran rikka, joka saapunut koristekasvitaimien mukana, 12.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan lidun välikalvo jakaa lidun kahteen osaan, joista molemmat ovat monisiemenisiä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen alhaalta ylös päin kiertyen. Siemen (kuvassa yksi jäljellä lidun kärjessä) on pitkänpyöreä, litteä, kellanruskea – ruskea ja 0,7-1,2 mm pitkä sekä leveämmältä sivultaan 0,7-0,8 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotitalon pihamaa, kukkapenkin laitasoran rikka, joka saapunut koristekasvitaimien mukana, 12.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan parilehdykkäinen tyviruusuke on selvä ja yleensä monilehtinen. Ruusukelehdet ovat ruodilliset, tavallisesti noin 1,5-5 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1,5 cm leveät. Ruoti on kalju tai karvainen, ja sen osuus lehden kokonaispituudesta on useimmiten noin 0,5-1,5 cm. Kärkilehdykkä on sivulehdyköitä kookkaampi, munuaismainen, vastapuikean pyöreä tai kulmikas, usein ehytlaitainen ja yleensä noin 2-10 mm pitkä ja noin 3-15 mm leveä. Sivulehdyköitä on useimmiten yhdestä viiteen paria. Ne ovat ruodilliset, pyöreähköt tai vastapuikean pyöreähköt, ehytlaitaiset ja läpimitaltaan noin 1-7 mm. Ruoti on noin 0,3-3 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotitalon pihamaa, kukkapenkin laitasoran rikka, joka saapunut koristekasvitaimien mukana, 12.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta – mäkilitukan parilehdykkäinen tyviruusuke on selvä ja yleensä monilehtinen. Ruusukelehdet ovat ruodilliset, tavallisesti noin 1,5-5 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1,5 cm leveät. Ruoti on kalju tai karvainen, ja sen osuus lehden kokonaispituudesta on useimmiten noin 0,5-1,5 cm. Kärkilehdykkä on sivulehdyköitä kookkaampi, munuaismainen, vastapuikean pyöreä tai kulmikas, usein ehytlaitainen ja yleensä noin 2-10 mm pitkä ja noin 3-15 mm leveä. Sivulehdyköitä on useimmiten yhdestä viiteen paria. Ne ovat ruodilliset, pyöreähköt tai vastapuikean pyöreähköt, ehytlaitaiset ja läpimitaltaan noin 1-7 mm. Ruoti on noin 0,3-3 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotitalon pihamaa, kukkapenkin laitasoran rikka, joka saapunut koristekasvitaimien mukana, 12.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta - mäkilitukan ruusukelehdet voivat olla myös hyvin pienet ja paahteisella paikalla punasävyiset sekä aikaisin lakastuvat. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta – mäkilitukan ruusukelehdet voivat olla myös hyvin pienet ja paahteisella paikalla punasävyiset sekä aikaisin lakastuvat. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta - mäkilitukalla on yleensä kahdesta neljään varsilehteä, ja ne ovat kierteisesti. Varsilehdet ovat ruusukelehtien tavoin parilehdykkäiset. Varsilehtien kärkilehdykkä on kulmikkaan vastapuikea, kapean vastapuikea tai suikeahko ja noin 2-15 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 1-10 mm leveä. Sivulehdykkäpareja on useimmiten kahdesta neljään. Sivulehdykät ovat ruusukelehtien lehdyköiden tavoin ruodilliset ja lähes kärkilehdykän malliset mutta pienemmät. Lehdykät ovat alta kaljuhkot ja yläpuolen laidoilta ripsikarvaiset. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukalla on yleensä kahdesta neljään varsilehteä, ja ne ovat kierteisesti. Varsilehdet ovat ruusukelehtien tavoin parilehdykkäiset. Varsilehtien kärkilehdykkä on kulmikkaan vastapuikea, kapean vastapuikea tai suikeahko ja noin 2-15 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 1-10 mm leveä. Sivulehdykkäpareja on useimmiten kahdesta neljään. Sivulehdykät ovat ruusukelehtien lehdyköiden tavoin ruodilliset ja lähes kärkilehdykän malliset mutta pienemmät. Lehdykät ovat alta kaljuhkot ja yläpuolen laidoilta ripsikarvaiset. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukan varsilehdet ovat korvakkeettomat ja ruodilliset sekä tavallisesti noin 0,5-4 cm pitkät ja noin 0,3-1,5 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta lyhenee latvaa kohti ollen enimmillään noin 0,5 cm. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta – mäkilitukan varsilehdet ovat korvakkeettomat ja ruodilliset sekä tavallisesti noin 0,5-4 cm pitkät ja noin 0,3-1,5 cm leveät. Ruodin osuus pituudesta lyhenee latvaa kohti ollen enimmillään noin 0,5 cm. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cardamine hirsuta - mäkilitukka on Suomessa alkuperäinen laji, joka on luontaisena yleinen Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen sekä harvinainen Uudenmaan ja Satakunnan eliömaakunnissa. Lisäksi lajista on yksittäisiä, satunnaisia uustulokashavaintoja Pohjois-Suomeen saakka. Luontaisina kasvupaikkoina ovat lähinnä rantakedot, kallioalueet, kuivat rinteet ja katajakedot sekä ulkosaariston kalliorannat. Lisäksi mäkilitukkaa tavataan myös satunnaistulokkaana kasvihuoneissa ja taimistoilla, joista se voi taimien mukana kulkeutua lyhytaikaiseksi rikaksi myös pihoihin ja puutarhoihin. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cardamine hirsuta – mäkilitukka on Suomessa alkuperäinen laji, joka on luontaisena yleinen Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen sekä harvinainen Uudenmaan ja Satakunnan eliömaakunnissa. Lisäksi lajista on yksittäisiä, satunnaisia uustulokashavaintoja Pohjois-Suomeen saakka. Luontaisina kasvupaikkoina ovat lähinnä rantakedot, kallioalueet, kuivat rinteet ja katajakedot sekä ulkosaariston kalliorannat. Lisäksi mäkilitukkaa tavataan myös satunnaistulokkaana kasvihuoneissa ja taimistoilla, joista se voi taimien mukana kulkeutua lyhytaikaiseksi rikaksi myös pihoihin ja puutarhoihin. A, Lemland, Nåtö, saaren pohjoisosan itälaita, luonnonsuojelualue, Själskata, kallioisen niemekkeen rantaketo, 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto