Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki

  • Cerastium alpinum L. – tunturihärkki
  • subsp. alpinum – karvatunturihärkki
  • Cerastium L. – härkit, viuhkohärkit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Tunturihärkki, Cerastium alpinum, on monimuotoinen laji, josta Pohjoismaissa kasvaa kolme alalajia: karvatunturihärkki, subsp. alpinum, villatunturihärkki, subsp. lanatum ja kaljutunturihärkki, subsp. glabratum. Ne kaikki kasvavat myös Suomessa. Kuten nimistöstä voi päätellä, taksonien karvoitus ja sen tyyppi ovat keskeisiä erottavia tekijöitä, vaikka muitakin eroja löytyy. Alalajit eivät aina pysy puhtaina, vaan välimuotoisiakin kasvustoja esiintyy. Lisäksi ultraemäksisillä kallioalueilla tavataan serpentiiniekotyyppejä, joita on kuvattu myös muunnoksksi. Ne ovat hentoja, pieniä, pienilehtisiä ja usein myös pienikukkaisia ja niitä on erilaistunut kaikista alalajeista. Niiden taksonominen asema ja nimistökin ovat vahvistamatta. Alla esitetyt mitat eivät huomioi näitä erikoistuneita ekotyyppejä.

Karvatunturihärkki on monivuotinen, kasvutavaltaan mattomainen tai löyhästi mätästävä. Versot ovat kukallisia tai kukattomia. Kukattomat varret ovat rentoja ja kärjestään kohenevia. Kukalliset varret ovat kohenevia tai yläosastaan pystyjä ja kukintoon saakka haarattomia sekä noin 10-25 cm korkeita. Varret ovat tiheäkarvaiset ja lähes aina vihreät. Karvoitus muodostuu hapsi- ja nystykarvoista sekä toisinaan mukana olevista kähärämmistä villakarvoista.

Kukattomien versojen lehdet ovat vastakkaiset ja yleensä lusikkamaiset verson päättyessä tavallisesti lehtiryppääseen. Kukallisten versojen lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansoikeat – soikeat sekä yleensä noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Lehdet ovat vihreät ja niiden laita on pääasiassa villakarvainen ja pinnat tiheään tai harvemmin villa- ja hapsikarvaiset sekä toisinaan myös nystykarvaiset.

Kukinto on harsu ja tavallisesti 1-4-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat vihreät ja ainakin hapsikarvaiset sekä kalvolaitaiset tai kokonaan kalvomaiset ja noin 3-5 mm pitkät. Kukkaperä on yleensä noin 1,5-3,5 cm pitkä sekä tiheästi hapsi- ja nystykarvainen. Seassa voi olla myös joitakin villakarvoja. Kukat ovat kaksineuvoiset, 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat. Verhiön tyvi on pyöreähkö tai toisinaan kulmikas. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, suikeat, teräväkärkiset, vihreät ja toisinaan sinipunalaikkuiset sekä enintään 0,3 mm:n levyisesti kalvolaitaiset. Ne ovat noin 4-9 mm pitkät ja noin 1,5-3 mm leveät sekä karvoitukseltaan kukkaperien kaltaiset.

Teriö on usein avoimen kellomainen ja läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset, laajat ja tyveä kohti kapenevat sekä usein hieman limittäiset. Niiden kärki on matalasti (noin 0,5-3 mm) lovipäinen. Pituus on yleensä 9-15 mm ja leveys 4-7 mm. Ne ovat noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. Hedelmä on lieriömäinen, enemmän tai vähemmän käyrä, noin 7-16 mm pitkä ja noin 2-3,5 mm leveä sekä kellanruskea kota, joka on noin 1,5-2 kertaa verhiön pituinen. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, hieman litteät, nystermäiset ja ruskeat sekä läpimitaltaan noin 1-1,3 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Karvatunturihärkki on alkuperäinen alalaji Suomessa. Se on yleisempi neljässä pohjoisimmassa eliömaakunnassa sekä harvinainen  Perä-Pohjanmaan, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Se kasvaa tunturirinteillä, kalliopenkereillä, soraikoilla, rannoilla, ultraemäksisillä kallioilla, kyläkentillä ja -niityillä sekä tienvarsilla. Nimialalaji kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Karvatunturihärkki on helppo pitää erossa kaljutunturihärkistä, subsp. glabratum. Sen sijaan rajan veto villatunturihärkkiin, subsp. lanatum, on paljon haastavampaa. Molemmat ovat tiheäkarvaisia. Villatunturihärkki tosin näyttää paljaalle silmällekin karvaisemmalta, mutta jos vertailukohta puuttuu, tämä ei riitä, koska karvaisuusaste vaihtelee myös nimialalajilla. Varmuuden saa suurennuslasilla. Kannattaa tarkastella varren tai kukkaperän karvoitusta. Kuten edellä on kuvattu, karvatunturihärkin karvoitus muodostuu pääsääntöisesti suorahkoista hapsikarvoista ja nystykarvoista. Kiharampia villakarvoja on yleensä enintään harvakseen. Villatunturihärkillä kähärät villakarvat ovat pääosassa, kun taas hapsi- ja/tai nystykarvat ovat lyhyitä ja enintään vähemmistönä. Alempana varsissa niitä ei yleensä ole ollenkaan. (Alla olevan kuvasarjan viimeisenä ovat vertailukuvat kukkaperien ja verhiöiden karvoituksesta.) Aivan pohjoisessa kasvaa tunturihärkkiä jonkin verran muistuttava lumihärkki, jonka aikaisempi nimi oli C. cerastoides. Nykyisin se on viety torahärkkien sukuun nimellä Dichodon cerastoides. Lumihärkki on keskimäärin pienempi, sen varret ja kukkaperät ovat toispuolisesti hentokarvaiset sekä lehdet kaljut. Lisäksi emin vartaloita ja luotteja on kolme.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle karvatunturihärkin esiintymiskartalle Suomessa.

Lajitasoinen linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on tavallisesti noin 10-25 cm korkea ja usein kasvutavaltaan tiiviin patjamainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on tavallisesti noin 10-25 cm korkea ja usein kasvutavaltaan tiiviin patjamainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki muodostaa myös löyhän mätästäviä kasvustoja. Sillä on kukattomia ja rentoja versoja sekä kukallisia, kohenevia ja toisinaan yläosastaan pystyhköjä versoja. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki muodostaa myös löyhän mätästäviä kasvustoja. Sillä on kukattomia ja rentoja versoja sekä kukallisia, kohenevia ja toisinaan yläosastaan pystyhköjä versoja. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on suomalaisen nimensä mukaisesti yleensä kauttaaltaan tiheäkarvainen. Joskus karvoitus voi olla niukempaakin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on suomalaisen nimensä mukaisesti yleensä kauttaaltaan tiheäkarvainen. Joskus karvoitus voi olla niukempaakin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on kukinnoltaan harsu ja vähäkukkainen. Versoissa on yleisimmin 1-3 kukkaa. Joissakin kasvustoissa kukkia voi olla neljäkin. Kukkaperä on tavallisesti noin 1,5-3,5 cm pitkä. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki on kukinnoltaan harsu ja vähäkukkainen. Versoissa on yleisimmin 1-3 kukkaa. Joissakin kasvustoissa kukkia voi olla neljäkin. Kukkaperä on tavallisesti noin 1,5-3,5 cm pitkä. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukka on yleensä avoimen kellomainen. Leveitä, hieman lomittaisia, valkoisia ja tyveltään keltaisia terälehtiä on viisi. Ne ovat tavallisesti 9-15 mm pitkiä ja päästään matalalovisia. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukka on yleensä avoimen kellomainen. Leveitä, hieman lomittaisia, valkoisia ja tyveltään keltaisia terälehtiä on viisi. Ne ovat tavallisesti 9-15 mm pitkiä ja päästään matalalovisia. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin hieman kellomaiseksi jäävän kukan läpimitta vaihtelee yleensä välillä 15-20 mm (kuvassa 20 mm). Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja viisi. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin hieman kellomaiseksi jäävän kukan läpimitta vaihtelee yleensä välillä 15-20 mm (kuvassa 20 mm). Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja viisi. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukkaperä ja verholehdet ovat tiheästi nysty- ja hapsikarvaiset. Seassa voi olla vähemmistönä myös pitempiä ja kähärämpiä villakarvoja, joita kuvan yksilössä on vain muutama. Verhiön tyvi on pyöreähkö tai toisinaan kulmikas. Verholehdet ovat suikeahkot ja enimmillään 0,3 mm leveästi kalvolaitaiset sekä noin 4-9 mm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukkaperä ja verholehdet ovat tiheästi nysty- ja hapsikarvaiset. Seassa voi olla vähemmistönä myös pitempiä ja kähärämpiä villakarvoja, joita kuvan yksilössä on vain muutama. Verhiön tyvi on pyöreähkö tai toisinaan kulmikas. Verholehdet ovat suikeahkot ja enimmillään 0,3 mm leveästi kalvolaitaiset sekä noin 4-9 mm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin mattomaisessa kasvustossa on tiiviisti rinnakkain kukallisia ja kukattomia versoja. Kukattomat versot jäävät lyhyiksi ja niiden kärjessä on tiheämpi lehtiryhmä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin mattomaisessa kasvustossa on tiiviisti rinnakkain kukallisia ja kukattomia versoja. Kukattomat versot jäävät lyhyiksi ja niiden kärjessä on tiheämpi lehtiryhmä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukattomien versojen lehdet ovat lusikkamaiset eli ne ovat päästään leveämmät, pyöreähkö- tai tylppäpäiset ja kapenevat kuin lusikan varreksi. Kuva osittaa, miten samassakin yksilössä voi olla karvoituksen määrässä eroja. Vasemman verson lehdet ovat erityisesti laidoiltaan pitkävillaiset, kun taas oikean laidan versoissa villat ovat huomattavasti vähäisemmät. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukattomien versojen lehdet ovat lusikkamaiset eli ne ovat päästään leveämmät, pyöreähkö- tai tylppäpäiset ja kapenevat kuin lusikan varreksi. Kuva osittaa, miten samassakin yksilössä voi olla karvoituksen määrässä eroja. Vasemman verson lehdet ovat erityisesti laidoiltaan pitkävillaiset, kun taas oikean laidan versoissa villat ovat huomattavasti vähäisemmät. Ks, Kuusamo, koillisosa, Käylä, Oulankajoen eteläranta, Kiutaköngäs, rantakallio, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat ruodittomat ja tavallisesti kapeansoikeat tai soikeat. Niiden laita on pääasiassa villakarvainen ja pinnat tiheään tai harvemmin villa- ja hapsikarvaiset sekä toisinaan myös nystykarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat ruodittomat ja tavallisesti kapeansoikeat tai soikeat. Niiden laita on pääasiassa villakarvainen ja pinnat tiheään tai harvemmin villa- ja hapsikarvaiset sekä toisinaan myös nystykarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum - tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat yleensä noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Lehtien nystykarvoituksen määrä vaihtelee. Yleisimmin lehdet lienevät nystykarvattomat, mutta kuvan yksilössä niiden pinta oli tiheähkösti myös nystykarvainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkin subsp. karvatunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat yleensä noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Lehtien nystykarvoituksen määrä vaihtelee. Yleisimmin lehdet lienevät nystykarvattomat, mutta kuvan yksilössä niiden pinta oli tiheähkösti myös nystykarvainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen NE-rinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteispään kohdalla, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cerastium alpinum subsp. alpinum – tunturihärkki subsp. karvatunturihärkki  vasemmalla ja C. alpinum subsp. lanatum – tunturihärkki subsp. villatunturihärkki oikealla. Villatunturihärkin kukkaperät ja verholehdet ovat tiheästi nysty- ja hapsikarvaiset. Kiharia villakarvoja niissä on yleensä vain vähän ja kuvan yksilössä vain muutama. Karvatunturihärkin kukkaperä ja verholehdet ovat tiheästi kähärän villakarvaiset. Seassa voi olla jonkin verran nysty- ja hapsikarvoja. Kuvan yksilössä seassa on vain vähän hapsikarvoja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, 6.7. ja 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto