Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkki subsp. kaljutunturihärkki

  • Cerastium alpinum L. – tunturihärkki
  • subsp. glabratum (Hartm.) Á. Löve & D. Löve – kaljutunturihärkki
  • Cerastium L. – härkit, viuhkohärkit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Tunturihärkki, Cerastium alpinum, on monimuotoinen laji, josta Pohjoismaissa kasvaa kolme alalajia: karvatunturihärkki, subsp. alpinum, villatunturihärkki, subsp. lanatum ja kaljutunturihärkki, subsp. glabratum. Ne kaikki kasvavat myös Suomessa. Kuten nimistöstä voi päätellä, taksonien karvoitus ja sen tyyppi ovat keskeisiä erottavia tekijöitä, vaikka muitakin eroja löytyy. Alalajit eivät aina pysy puhtaina, vaan välimuotoisiakin kasvustoja esiintyy. Lisäksi ultraemäksisillä kallioalueilla tavataan serpentiiniekotyyppejä, joita on kuvattu myös muunnoksksi. Ne ovat hentoja, pieniä, pienilehtisiä ja usein myös pienikukkaisia ja niitä on erilaistunut kaikista alalajeista. Niiden taksonominen asema ja nimistökin ovat vahvistamatta. Alla esitetyt mitat eivät huomioi näitä erikoistuneita ekotyyppejä.

Kaljutunturihärkki on monivuotinen ja maansisäisistä rönsyistä kohenevin haaroin löyhästi mätästävä. Versot ovat kukallisia tai kukattomia ja usein aivan kaljuja. Toisinaan hentoja hapsikarvoja on siellä täällä varsissa, lehdissä ja kukkaperissä. Joskus voi täysin kaljujen nivelvälien keskellä olla lyhyesti hapsikarvainen nivelvälikin. Aina ei voi luotettavasti ratkaista, onko kyse vielä puhtaasta kaljutunturihärkistä vai mennäänkö jo välimuotoisuuden puolelle. Kukattomat varret ovat rentoja, tyviosastaan rönsymäisiä ja kärjestään kohenevia. Kukalliset varret ovat kohenevia tai yläosastaan pystyjä ja kukintoon saakka haarattomia sekä tavallisesti noin 10-20 cm korkeita. Varret ovat vihreät tai usein vaihtelevasti – kokonaan sinipunaiset.

Kukattomien versojen lehdet ovat vastakkaiset, tyviosassa suomumaiset ja latvaosassa lusikkamaiset tai soikeat verson päättyessä yleensä lehtiryppääseen. Kukallisten versojen lehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat. Tyvellä ne ovat usein kukintavaiheessa jo lakastuneet mutta paikallaan pysyvät. Verson alaosassa lehtiparit ovat lyhyin nivelvälein ja malliltaan usein leveänsoikeat tai pitkänpyöreät. Ylempänä nivelvälit ovat pitemmät ja lehtiparit malliltaan tavallisesti soikeat tai suikeahkot ja ylimmät jopa lähes tasasoukat. Lehdet ovat yleensä noin 5-15 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. Ne ovat vihreät tai vaihtelevasti – kokonaan sinipunaiset.

Kukinto on harsu ja tavallisesti 1-5-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat vihreät tai sinipunaiset ja kalvolaitaiset tai kokonaan kalvomaiset ja noin 3-5 mm pitkät. Kukkaperä on yleensä noin 1 -3 cm pitkä ja vihreä tai sinipunainen. Kukat ovat kaksineuvoiset, 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat. Verhiön tyvi on kulmikas tai hiukan säkkimäinen. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, kapeanpuikeat – soikeat, terävä- tai tylppäkärkiset, vihreät tai vaihtelevasti – kokonaan sinipunaiset sekä enintään 0,5 mm:n levyisesti kalvolaitaiset. Ne ovat noin 4-9 mm pitkät ja noin 1,5-3 mm leveät.

Teriö on usein avoimen kellomainen ja läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset, laajat ja tyveä kohti kapenevat sekä usein hieman limittäiset. Niiden kärki on matalasti (noin 0,5-3 mm) lovipäinen. Pituus on yleensä 9-15 mm ja leveys 4-7 mm. Ne ovat noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. Hedelmä on lieriömäinen, enemmän tai vähemmän käyrä, noin 7-16 mm pitkä ja noin 2-3,5 mm leveä sekä kellanruskea kota, joka on noin 1,5-2 kertaa verhiön pituinen. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, hieman litteät, nystermäiset ja ruskeat sekä läpimitaltaan noin 1-1,3 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Kaljutunturihärkki on alkuperäinen alalaji Suomessa. Se on yleisempi Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa sekä harvinainen  Kittilän Lapin, Sompion Lapin ja Koillismaan eliömaakunnissa. Se kasvaa kosteilla, rehevillä tunturikankailla, tihkuisilla kalliorinteillä, soraikoilla, soraisilla, tulvivilla joenrannoilla ja ultraemäksisillä kallioilla sekä harvoin kyläkentillä. Kaljurunturihärkki kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Kaljutunturihärkki on helppo pitää jo nimensä mukaisesti erossa karvatunturihärkistä, subsp. alpinum ja villatunturihärkistä, subsp. lanatum. Aivan pohjoisessa kasvaa tunturihärkkiä jonkin verran muistuttava lumihärkki, jonka aikaisempi nimi oli C. cerastoides. Nykyisin se on viety torahärkkien sukuun nimellä Dichodon cerastoides. Lumihärkki on keskimäärin pienempi, sen varret ja kukkaperät ovat toispuolisesti hentokarvaiset. Lisäksi emin vartaloita ja luotteja on kolme.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kaljutunturihärkin esiintymiskartalle Suomessa.

Lajitasoinen linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkki subsp. kaljutunturihärkki kasvaa mm. kosteilla, rehevillä tunturikankailla. Varret nousevat löysästi mätästäen maansisäisistä rönsyistä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, 645 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkki subsp. kaljutunturihärkki kasvaa mm. kosteilla, rehevillä tunturikankailla. Varret nousevat löysästi mätästäen maansisäisistä rönsyistä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, 645 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kasvustot ovat yleensä harvahkovartisia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013, taustalla Kilpisjärvi. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kasvustot ovat yleensä harvahkovartisia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013, taustalla Kilpisjärvi. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkit subsp. kaljutunturihärkit ovat toisinaan vähävartisia ja -kukkaisia, hentoja sekä vain noin 10 cm korkeita. Seuralaisina mm. vaivaispaju, Salix herbacea ja nurmitatar, Bistorta vivipara. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkit subsp. kaljutunturihärkit ovat toisinaan vähävartisia ja -kukkaisia, hentoja sekä vain noin 10 cm korkeita. Seuralaisina mm. vaivaispaju, Salix herbacea ja nurmitatar, Bistorta vivipara. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukintovarret ovat tavallisesti kohenevia. Versoissa on usein enemmän tai vähemmän sinipunaista väriä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, rakkakivikon laiteessa, n. 150 m Kitsijoesta itään, 660 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukintovarret ovat tavallisesti kohenevia. Versoissa on usein enemmän tai vähemmän sinipunaista väriä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, rakkakivikon laiteessa, n. 150 m Kitsijoesta itään, 660 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukinto on harsu ja tavallisesti 1-5-kukkainen. Kukkaperät ovat noin 1-3 cm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, rakkakivikon laiteessa, n. 150 m Kitsijoesta itään, 660 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukinto on harsu ja tavallisesti 1-5-kukkainen. Kukkaperät ovat noin 1-3 cm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, rakkakivikon laiteessa, n. 150 m Kitsijoesta itään, 660 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkki subsp. kaljutunturihärkki on useimmiten nimensä mukaisesti karvaton. Joissakin kasvustoissa kuitenkin varsissa ja kukkaperissä voi olla vähäistä, lyhyttä karvoitusta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkki subsp. kaljutunturihärkki on useimmiten nimensä mukaisesti karvaton. Joissakin kasvustoissa kuitenkin varsissa ja kukkaperissä voi olla vähäistä, lyhyttä karvoitusta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukka on läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset, laajat ja matalasti lovipäiset sekä. yleensä 9-15 mm pitkät. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukka on läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset, laajat ja matalasti lovipäiset sekä. yleensä 9-15 mm pitkät. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin tavallisuudesta poikkeava kukka. Olisiko "rakennusvaiheessa" jäänyt emin vartaloista ja luoteista hukkapätkiä, kun niitä on "laitettu" kuvan kukkaan viiden sijasta seitsemän. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinne, nousupolun varsi, paljakkarinne, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin tavallisuudesta poikkeava kukka. Olisiko ”rakennusvaiheessa” jäänyt emin vartaloista ja luoteista hukkapätkiä, kun niitä on ”laitettu” kuvan kukkaan viiden sijasta seitsemän. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinne, nousupolun varsi, paljakkarinne, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukat kiinnostavat ainakin kärpäsiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukat kiinnostavat ainakin kärpäsiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 50 m Kitsijoesta itään , 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukkien tukilehdet ovat kalvolaitaisia tai kokonaan kalvomaisia. Verhiön tyvi on kulmikas tai hiukan säkkimäinen. Verholehdet ovat kapeanpuikeat tai soikeat. Ne ovat noin 4-9 mm pitkät ja enintään 0,5 mm:n levyisesti kalvolaitaiset. Terälehdet ovat noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukkien tukilehdet ovat kalvolaitaisia tai kokonaan kalvomaisia. Verhiön tyvi on kulmikas tai hiukan säkkimäinen. Verholehdet ovat kapeanpuikeat tai soikeat. Ne ovat noin 4-9 mm pitkät ja enintään 0,5 mm:n levyisesti kalvolaitaiset. Terälehdet ovat noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum - tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat. Verson alaosassa ne ovat lyhyin nivelvälein sekä malliltaan usein leveänsoikeat tai pitkänpyöreät. Ylempänä nivelvälit ovat pitemmät ja lehdet malliltaan tavallisesti soikeat tai suikeahkot ja ylimmät jopa lähes tasasoukat. Pituutta lehdillä on yleensä noin 5-15 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium alpinum subsp. glabratum – tunturihärkin subsp. kaljutunturihärkin kukallisten versojen lehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat. Verson alaosassa ne ovat lyhyin nivelvälein sekä malliltaan usein leveänsoikeat tai pitkänpyöreät. Ylempänä nivelvälit ovat pitemmät ja lehdet malliltaan tavallisesti soikeat tai suikeahkot ja ylimmät jopa lähes tasasoukat. Pituutta lehdillä on yleensä noin 5-15 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan koillispuoli, Saanajärven luoteispäästä nouseva korkea harjanne, kivikkoinen paljakkarinne, 720 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto