Cerastium arvense – ketohärkki

  • Cerastium arvense L. – ketohärkki
  • Cerastium L. – härkit, viuhkohärkit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Ketohärkki, Cerastium arvense, on monivuotinen ja kasvutavaltaan löyhän mattomainen. Juuristo on haarova ja rönsyilevä. Lisäksi varret juurehtivat alimmista nivelistään. Rönsyjen avulla laji leviää kasvullisesti tiheiksi ja laajoiksikin kloonikasvustoiksi. Kukattomia versoja on runsaasti ja ne ovat noin 5-15 cm pitkiä ja runsaslehtisiä. Kukalliset versot ovat kohenevia tai pystyjä ja tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. Varsissa on lehtihankaisia kukattomia haaroja. Varret ovat vihreät ja tiheäkarvaiset. Karvoitus muodostuu suorista ja alaviistoista hapsikarvoista. Lisäksi varsien yläosassa ja kukintohaaroissa on myös nystykarvoja.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai lähes tasasoukat sekä teräväkärkiset. Ne ovat yleensä noin 10-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 mm leveät. Väriltään ne ovat vihreät tai harmaanvihreät ja molemmin puolin lyhytkarvaiset.

Kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. Kukinto on tavallisesti 4-10-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat puikeat, vihreät ja kärkiosastaan kapeahkosti kalvolaitaiset sekä karvaiset ja nystykarvaiset. Pituutta niillä on yleensä noin 2-7 mm. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-2 cm pitkä ja lyhyesti hapsi- ja nystykarvainen. Kukat ovat kaksineuvoiset, 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt tai yläviistot. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, puikeat tai kapeanpuikeat, vihreät ja toisinaan erityisesti kärjestään sinipunalaikkuiset sekä kalvolaitaiset. Ne ovat yleensä noin 4,5-6 mm pitkät ja noin 1,5-2,5 mm leveät sekä hapsi- ja nystykarvaiset.

Teriö on läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset, tyveltään keltaiset ja tyveä kohti kapenevat sekä kärjestään noin 2-4 mm syvästi kaksiliuskaiset. Liuskat ovat pyöreäkärkiset. Terälehtien pituus on yleensä noin 9-13 mm ja leveys noin 4-6 mm. Ne ovat noin 2 kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat vaaleankeltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 5. Hedelmä on lieriömäinen, suora, noin 6-8 mm pitkä ja noin 2 mm leveä sekä kellanruskea kota, joka on hieman verhiötä pitempi. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, nystermäiset, ruskeat ja läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta elokuun alkupuolelle.

Ketohärkki on 1800-luvun puolivälissä ensimmäisen kerran Suomeen saapunut uustulokas, joka levittäytyi erityisesti 1930-luvulla heinänsiemenen mukana muualta Euroopasta ja vakiintui suurimpaan osaan Suomea. Se on yleisin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Muualla se on harvinainen ja puuttuu Enontekiön ja Inarin Lapin eliömaakunnista. Se kasvaa ihmistoiminnan piirissä kedoilla, erilaisilla pientareilla, teiden ja urien varsilla, kylvönurmilla, nurmikoilla ja joutomailla. Ketohärkki kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Ketohärkki muistuttaa paljon tunturihärkkiä ja erityisesti sen nimialalajia, karvatunturihärkkiä, C. alpinum subsp. alpinum. Ketohärkkiä ei kuitenkaan esiinny tunturihärkin luonnonkasvupaikoilla. Karvatunturihärkki on kuitenkin pohjoisessa paikoitellen siirtynyt myös kyläkedoille ja pientareille. Sen lehdet ovat kuitenkin soikeahkot ja erityisesti laidoiltaan tiheästi kähärän villakarvaiset. Suomen luontoon on erityisesti eteläosissa villiytynyt koristekasvina käytetty hopeahärkki, C tomentosum. Myös se muistuttaa ketohärkkiä ja myös risteytyy tämän kanssa. Hopeahärkki on kuitenkin tiheästi valkokarvainen ja sen terälehdet ovat noin 3 kertaa verholehtien mittaisia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ketohärkin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cerastium arvense - ketohärkki on nurmisiemenen mukana saapunut ja erityisesti Etelä-Suomeen vakiintunut tulokas, joka viihtyy mm. kuivahkoilla pientareilla. Kuvassa seuralaisina mm. mäkitervakko, Viscaria vulgaris, koiranputki, Anthriscus sylvestris ja ukontulikukka, Verbascum thapsus. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkki on nurmisiemenen mukana saapunut ja erityisesti Etelä-Suomeen vakiintunut tulokas, joka viihtyy mm. kuivahkoilla pientareilla. Kuvassa seuralaisina mm. mäkitervakko, Viscaria vulgaris, koiranputki, Anthriscus sylvestris ja ukontulikukka, Verbascum thapsus. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkki levittäytyy tehokkaasti kasvullisesti rönsyjen avulla ja muodostaa usein laajojakin kloonikasvustoja. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkki levittäytyy tehokkaasti kasvullisesti rönsyjen avulla ja muodostaa usein laajojakin kloonikasvustoja. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin kukkavarret ovat kohenevia tai pystyjä ja tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin kukkavarret ovat kohenevia tai pystyjä ja tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin yhdessä kukkavarressa on yleensä 4-10 kukkaa. Kun kukkavarret kasvavat usein tiheinä ryhminä, syntyy kasvupaikoille näyttäviä "kukkakimppuja". EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin yhdessä kukkavarressa on yleensä 4-10 kukkaa. Kun kukkavarret kasvavat usein tiheinä ryhminä, syntyy kasvupaikoille näyttäviä ”kukkakimppuja”. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien vanhan tieuran ja taimistoalueen välinen ketoniittykaista, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin kukinnon tukilehdet ovat puikeat, vihreät ja kärkiosastaan kapeahkosti kalvolaitaiset. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 1-2 cm pitkiä. Verholehdet ovat puikeahkot, vihreät ja kalvolaitaiset sekä yleensä noin 4,5-6 mm pitkät. Tukilehdet, kukkaperät ja verholehdet ovat lyhyesti hapsi- ja nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin kukinnon tukilehdet ovat puikeat, vihreät ja kärkiosastaan kapeahkosti kalvolaitaiset. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 1-2 cm pitkiä. Verholehdet ovat puikeahkot, vihreät ja kalvolaitaiset sekä yleensä noin 4,5-6 mm pitkät. Tukilehdet, kukkaperät ja verholehdet ovat lyhyesti hapsi- ja nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin teriö on läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset ja tyveltään keltaiset sekä kärjestään matalahkosti kaksiliuskaiset. Terälehtien pituus on yleensä noin 9-13 mm ja leveys noin 4-6 mm. Ne ovat noin kaksi kertaa verholehtien pituiset. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin teriö on läpimitaltaan tavallisesti noin 15-20 mm. Terälehdet ovat valkoiset ja tyveltään keltaiset sekä kärjestään matalahkosti kaksiliuskaiset. Terälehtien pituus on yleensä noin 9-13 mm ja leveys noin 4-6 mm. Ne ovat noin kaksi kertaa verholehtien pituiset. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin kukassa on kymmenen hedettä, joiden ponnet ovat vaaleankeltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on viisi. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin kukassa on kymmenen hedettä, joiden ponnet ovat vaaleankeltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on viisi. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin kellanvihreä kota on lieriömäinen, noin 6-8 mm pitkä ja noin 2 mm paksu. Se on hieman verhiötä pitempi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonsuontien loppupää, tienlaitaheinikko, 20.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin kellanvihreä kota on lieriömäinen, noin 6-8 mm pitkä ja noin 2 mm paksu. Se on hieman verhiötä pitempi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonsuontien loppupää, tienlaitaheinikko, 20.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin löyhän mattomaisissa kasvustoissa on kukallisten versojen lisäksi runsaasti myös kukattomia versoja, jotka ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkiä. Kuvassa myös lehdiltään leveämpiä ja hammaslaitaisia rohtotädykkeen, Veronica officinalis, versoja. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin löyhän mattomaisissa kasvustoissa on kukallisten versojen lisäksi runsaasti myös kukattomia versoja, jotka ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkiä. Kuvassa myös lehdiltään leveämpiä ja hammaslaitaisia rohtotädykkeen, Veronica officinalis, versoja. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense - ketohärkin varsissa on tiheästi suoria ja alaviistoja hapsikarvoja. Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai lähes tasasoukat sekä molemmin puolin lyhytkarvaiset. Ne ovat yleensä noin 10-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 mm leveät. Varsien lehtihankoihin kasvaa runsaahkosti kukattomia sivuhaaroja. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium arvense – ketohärkin varsissa on tiheästi suoria ja alaviistoja hapsikarvoja. Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai lähes tasasoukat sekä molemmin puolin lyhytkarvaiset. Ne ovat yleensä noin 10-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 mm leveät. Varsien lehtihankoihin kasvaa runsaahkosti kukattomia sivuhaaroja. EH, Hämeenlinna, Ahvenisto, Ahvenistonjärven itäranta, ulkoilureitin laita jyrkän harjurinteen tyvellä, 30.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto