Chamorchis alpina – tunturiorho

  • Chamorchis alpina (L.) Rich. – tunturiorho
  • Chamorchis Rich. – tunturiorhot
  • Orchidaceae – kämmekkäkasvit

Tunturiorho on monivuotinen, yleensä 5-12 cm korkea ruoho, jonka juurakossa on kaksi kasvin kokoon nähden suurikokoista, noin 1,5-2,5 cm pitkää, soikeaa tai pyöreää. liuskatonta ja vierekkäistä juurimukulaa. Niiden yläpuolella on juurikimppu. Varsi on haaraton, särmikäs, vihreä ja kalju. Tyvellä on 2-4 tuppimaista, väljää, lavatonta alalehteä. Varsilehdet kohoavat ruusukkeisesti ylimmän, lavattoman alalehden tupesta. Lehtiä on tavallisesti 5-10 ja ne ovat noin 3-8 cm pitkiä, vain 1-2 mm leveitä, tasasoukkia, terävähkökärkisiä ja kouruja sekä vihreitä ja kaljuja. Joskus ylempänä varrella voi olla 1-2 kapeaa lehteä.

Kukintotähkä on harsuhko, tasalevyinen ja tavallisesti noin 2-3 cm pitkä sekä noin 5-15-kukkainen. Kukat ovat noin 3-4 mm leveitä, perättömiä ja tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat kapeita ja suippenevat koko pituudeltaan terävään kärkeen. Pituutta niillä on noin 5-7 mm. Toisinaan alimmat tukilehdet ovat varren ylälehtien kaltaisia ja noin 10-15 mm pitkiä. Sikiäin on pysty tai yläviisto, usein punertava tai ruskehtava, soikeahko, suonikas, kiertynyt ja kalju sekä noin 4-5 mm pitkä. Sen kärki on käyrä, jonka vuoksi kukka on sivulle suuntautunut tai nuokkuva.

Kolme ulointa kehälehteä ovat kellertävän- tai vihertävänvalkoisia, toisinaan ruskehtavia, soikeita, tylpähkökärkisiä ja 3-3,5 mm pitkiä. Niistä kaksi on sivuilla ja yksi kukan yläpuolella. Kaksi sisempää kehälehteä ovat samaa värimaailmaa kuin ulommatkin, mutta ne ovat kapeita ja noin 2,5 mm pitkiä. Ne ovat suuntautuneet yläviistoon siitintukun kahta puolen ja jäävät ainakin osittain ulompien peittoon. Nämä viisi kehälehteä ovat ahtaan kellomaisesti yhdensuuntaisia. Kolmas sisempi kehälehti muodostaa noin 5 mm pitkän, kapeahkon, liuskattoman ja kellanvihreän huulen, joka usein jo varhain lakastuu tummanruskeaksi. Huuli on kannukseton, mutta sen tyvellä, kahden kohouman välissä on kuppimainen painanne, johon erittyy mettä. Kukka on tuoksuton.

Hetiö ja emiö ovat yhdistyneet siitintukuksi, jossa on yksi toimiva hede ja kaksi toimivaa luottia. Kolmas emilehti on muuntunut edellä mainittujen väliseksi, itsepölytyksen estäväksi keulaksi. Emin yläpuolelle nousevan kookkaan, palhottoman ponnen siitepöly on kahtena keltaisena, tarttumakantaisena myhkynä. Mesi houkuttelee pölyttäjiä, joista kuitenkin tiedetään vähän. Niihin kuuluvat ainakin loispistiäiset, todennäköisesti kärpäsetkin. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Pölytystulos ja hedelmysten kehittyminen ovat riippuvaisia Lapin kesäsäistä. Suotuisina kesinä hedelmyksiä kehittyy enemmänkin. Kehälehdet säilyvät pitkään kehittyvässä hedelmässä, joka on pysty, soikea, vahvasuoninen, kalju ja noin 6 mm pitkä kota, joka avautuu suonien vierestä. Siementuotanto on runsasta ja lähes pölymäisen pienet siemenet leviävät keveytensä ansiosta tuulen mukana. Siemenessä ei ole vararavintoa. Jotta siitä voi kehittyä uusi kasvi, sen täytyy päästä yhteyteen sopivan sienikumppanin kanssa ja saada kasvuunsa tarvittava ravinto sienijuuren kautta. Kehitys siemenestä taimeksi ja edelleen kukkivaksi kasviksi kestänee useita vuosia.

Tunturiorhon tulevaisuus ei ole kuitenkaan pelkästään siementaimien varassa. Mukulallisten kämmeköiden yleisestä linjasta poiketen se kasvattaa kesän aikana aika usein kaksi uutta juurimukulaa yhtä vanhaa korvaamaan. Näistä molemmista kehittyy myöhemmin erilliset, kasvulliset yksilöt ja näin alkuperäinen kasvi saattaa vähitellen laajeta jopa monikymmenvartiseksi tuppaaksi. Ainakin juurimukuloidensa koon puolesta laji kyennee vararavinnon ja sienijuuren avulla pitämään myös maanalaisia välivuosia. Tästä ei ole kuitenkaan käytettävissä tarkempaa tietoa.

Tunturiorho on alkuperäinen laji Suomessa. Se kasvaa vain Enontekiön Lapin eliömaakunnassa, Käsivarren päässä, Kilpisjärven Saanan lounaisrinteellä, jossa sillä on puolen tusinaa kasvustoa. Se on tavattu Käsivarren kärjen alueelta myös Toskalharjilta 1935 ja Mallalta 1919. On syytä olettaa, että näitä kasvustoja ei enää ole olemassa. Laji on kalkinvaatija ja kasvaa Saanan paljakan tunturikankaalla ja -niityllä. Tunturiorho on rauhoitettu ja vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on sijoitettu erittäin uhanalaisten luokkaan (EN). Syynä ovat suppea esiintymisalue ja taantuminen sekä erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhanalaistumiseen vaikuttavat esiintymisalueen pienen koon vuoksi myös satunnaistekijät ja tulevaisuudessa lisäksi kuluminen ja ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa ja Norjassa. Näissä maissa se ei ole uhanalainen tai silmälläpidettävä. Norjassa sitä ei ole myöskään rauhoitettu.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tunturiorhon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Chamorchis alpina - tunturiorhon ainoat suomalaiset, nykyiset kasvupaikat ovat Käsivarren ns. peukalossa Saanalla, jossa lajilla on puolisen tusinaa kasvustoa. Pienuutensa ja vaatimattomuutensa vuoksi sitä ei ole helppo havaita. Pituutta on vain noin 5-12 cm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon ainoat suomalaiset, nykyiset kasvupaikat ovat Käsivarren ns. peukalossa Saanalla, jossa lajilla on puolisen tusinaa kasvustoa. Pienuutensa ja vaatimattomuutensa vuoksi sitä ei ole helppo havaita. Pituutta on vain noin 5-12 cm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon kukintotähkä on noin 2-3 cm pitkä ja siinä on noin 5-15 kukkaa (kuvassa 15). Kukinta etenee alhaalta ylöspäin. Alimmat ovat jo kehittymässä kodiksi, kun ylempänä vielä kukitaan. Kuvan yksilössä osa kukista on kuihtunut kesken kukinnan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon kukintotähkä on noin 2-3 cm pitkä ja siinä on noin 5-15 kukkaa (kuvassa 15). Kukinta etenee alhaalta ylöspäin. Alimmat ovat jo kehittymässä kodiksi, kun ylempänä vielä kukitaan. Kuvan yksilössä osa kukista on kuihtunut kesken kukinnan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon kukintaolosuhteet voivat vaihdella kesän aikana säiden mukaan. Siitäkö lie johtuu, että kuvan yksilössä vain ylimmät kukat ovat kehittyneet valmiiksi asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon kukintaolosuhteet voivat vaihdella kesän aikana säiden mukaan. Siitäkö lie johtuu, että kuvan yksilössä vain ylimmät kukat ovat kehittyneet valmiiksi asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon kukkien tukilehdet kapenevat tasaisesti teräväksi kärjeksi. Alempana ne voivat olla kukkia pitemmät ja latvassa niitä lyhyemmät. Toisinaan 1-2 alinta tukilehteä ovat varsilehtien kaltaisia ja huomattavastikin kukkia pitempiä. Sikiäin on usein punertava tai ruskehtava, soikea ja noin 4-5 mm pitkä. Sen kärki on voimakkaasti taipunut ja kääntää kehän sivulle tai nuokkuvaksi asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon kukkien tukilehdet kapenevat tasaisesti teräväksi kärjeksi. Alempana ne voivat olla kukkia pitemmät ja latvassa niitä lyhyemmät. Toisinaan 1-2 alinta tukilehteä ovat varsilehtien kaltaisia ja huomattavastikin kukkia pitempiä. Sikiäin on usein punertava tai ruskehtava, soikea ja noin 4-5 mm pitkä. Sen kärki on voimakkaasti taipunut ja kääntää kehän sivulle tai nuokkuvaksi asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon kukan kehälehdistä viisi ovat kellomaisesti yhdensuuntaisia, kellertävän- tai vihertavänvalkoisia ja toisinaan ruskehtavia. Kolme ulointa niistä ovat soikeita, 3-3,5 mm pitkiä ja peittävät osittain tai kokonaan kaksi sisempää, kapeaa kehälehteä. Huuli on noin 5 mm pitkä, kapea, liuskaton ja kellanvihreä. Usein se kuihtuu jo varhain kuvan kukkien tavoin tummanruskeaksi. Huulen tyvellä on mettä tuottava painanne. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon kukan kehälehdistä viisi ovat kellomaisesti yhdensuuntaisia, kellertävän- tai vihertavänvalkoisia ja toisinaan ruskehtavia. Kolme ulointa niistä ovat soikeita, 3-3,5 mm pitkiä ja peittävät osittain tai kokonaan kaksi sisempää, kapeaa kehälehteä. Huuli on noin 5 mm pitkä, kapea, liuskaton ja kellanvihreä. Usein se kuihtuu jo varhain kuvan kukkien tavoin tummanruskeaksi. Huulen tyvellä on mettä tuottava painanne. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon alemmat kukat alkavat kehittyä kodiksi jo siinä vaiheessa, kun ylimmät vasta ovat avautumassa. Kehälehdet jäävät lakastumattomina pitkäksi aikaa paisuvan kodan päähän. Kota on pysty, soikea, vahvasuoninen ja noin 6 mm pitkä. Se avautuu pitkittäin suonien vierestä, jolloin tunturinrinteden navakka tuuli puhaltaa sen läpi ja vie kevyet siemenet mennessään. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon alemmat kukat alkavat kehittyä kodiksi jo siinä vaiheessa, kun ylimmät vasta ovat avautumassa. Kehälehdet jäävät lakastumattomina pitkäksi aikaa paisuvan kodan päähän. Kota on pysty, soikea, vahvasuoninen ja noin 6 mm pitkä. Se avautuu pitkittäin suonien vierestä, jolloin tunturinrinteden navakka tuuli puhaltaa sen läpi ja vie kevyet siemenet mennessään. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon lehdet ovat ruusukkeisesti varren alaosassa. Ne ovat tasasoukkia, kouruisia ja vain 1-2 mm leveitä sekä noin 3-8 cm pitkiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon lehdet ovat ruusukkeisesti varren alaosassa. Ne ovat tasasoukkia, kouruisia ja vain 1-2 mm leveitä sekä noin 3-8 cm pitkiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, tunturipaljakkakangas, 625 m mpy, luonnonsuojelualue, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon juurimukulat ovat kasvin kokoon nähden suuret. Kuvan yksilön pituus mukuloiden ylälaidasta kukinnon latvaan on noin 10 cm. Varren tyvellä on 2-4 lavatonta, tuppimaista lehteä. Varren ruusukemainen lehtikimppu nousee ylimmän tyvilehden tupesta. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Kuva näytteestä 27.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon juurimukulat ovat kasvin kokoon nähden suuret. Kuvan yksilön pituus mukuloiden ylälaidasta kukinnon latvaan on noin 10 cm. Varren tyvellä on 2-4 lavatonta, tuppimaista lehteä. Varren ruusukemainen lehtikimppu nousee ylimmän tyvilehden tupesta. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Kuva näytteestä 27.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorhon juurimukulat ovat soikeita tai pyöreitä ja yleensä 1,5-2,5 cm pitkiä. Toisinaan uusia mukuloita syntyy kasvukauden aikana kaksi, kuten kuvassa. Edelliskauden katkenneen mukulan tyvi näkyy kuvassa vasemmalla. Mukuloiden yläpuolella on juurikimppu. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Kuva näytteestä 27.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorhon juurimukulat ovat soikeita tai pyöreitä ja yleensä 1,5-2,5 cm pitkiä. Toisinaan uusia mukuloita syntyy kasvukauden aikana kaksi, kuten kuvassa. Edelliskauden katkenneen mukulan tyvi näkyy kuvassa vasemmalla. Mukuloiden yläpuolella on juurikimppu. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Kuva näytteestä 27.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina - tunturiorho pystyy siementaimien lisäksi lisääntymään myös kasvullisesti. Jos uusia juurimukuloita kasvaa yhden sijaan kaksi, kuten edellisissä näytekuvissa, niistä molemmista kehittyy uusi yksilö. Näin vuosien saatossa voi syntyä jopa monikymmenvartisia kloonituppaita. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chamorchis alpina – tunturiorho pystyy siementaimien lisäksi lisääntymään myös kasvullisesti. Jos uusia juurimukuloita kasvaa yhden sijaan kaksi, kuten edellisissä näytekuvissa, niistä molemmista kehittyy uusi yksilö. Näin vuosien saatossa voi syntyä jopa monikymmenvartisia kloonituppaita. Norja, Troms, Skjervøy, Hamneidet, Gjövarden-kalkkitunturi, etelärinne 240-530 m mpy, 12.7.2002. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Etusivulla mainittujen lähteiden lisäksi kannattaa tutustua kahteen suomalaiseen kämmekkäkirjaan:

  • Korhonen Mauri & Vuokko Seppo: Kämmekät Suomen orkideat. Forssa 1987. (Kirjan nimistö on osittain vanhentunut, mutta lajisto on kuvattu laajasti ja hyvin taustoittaen.)
  • Salmia Aulikki: Pohjolan uhanalaiset orkideat. Forssa 2013. (Kirjassa on Pohjoismaiden lajiston laajojen kuvausten lisäksi kerrottu myös hyvistä kämmekkäpaikoista.)

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto