Cherleria biflora – lapinnätä

  • Cherleria biflora (L.) A. J. Moore & Dillenb. – lapinnätä
  • aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Minuartia biflora (L.) Schinz & Thell.
  • Cherleria L. – naskalinädät
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Lapinnätä, Cherlera biflora, kuului aikaisemmin laajempaan nätien Minuartia-sukuun, josta on uusien tutkimusten tuloksena 2010-luvulla lohkottu useampia sukuja. Lapinnädän uusi suku ei kuitenkaan ole mitenkään tuore, sillä Carl von Linné kuvasi sen jo 1753 ja myöhemmin se sisällytettiin nyt taas hajotettuun nätien sukuun.

Lapinnätä on monivuotinen ja kasvutavaltaan mätästävä ruoho, jonka kukkavarret ovat tyveltä kohenevat tai pystyt ja kukintoineen tavallisesti noin 2-8 cm pitkät. Mätäs levittäytyy maarajassa suikertavien, juurehtivien varsien avulla, joista haaroo kukkavarsien lisäksi lyhyitä, kohenevia ja kukattomia sekä tiheälehtisiä varsia. Varret ovat vihreät ja vaihtelevasti nystykarvaiset. Lehdet ovat ruodittomat, vihreät ja epäselvästi 1-suoniset sekä ehytlaitaiset ja kaljut tai toisinaan lyhytkarvaiset tai lyhyesti nystykarvaiset. Kukinnottomien, lyhyiden varsien lehdet ovat tiheästi ja ristikkäisesti vastakkain. Ne ovat hyvin kapean äimämäiset ja kärkeä kohti suippenevat tai lähes tasasoukat sekä tavallisesti noin 4-10 mm pitkät ja tyviosastaan noin 1-2 mm leveät. Kukintovarsissa on harvakseen useimmiten 2-5 niveltä varsilehtipareineen. Kukintovarsien lehdet ovat suikeat tai kapeanpuikeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät sekä enimmillään noin 1 mm leveät.

Kukintovarsien kärjessä on lehtihankaisesti useimmiten 1-2 kukkaa. Toisinaan kukkia voi olla samassa hangassa kolmekin tai toistamiseen haaroen kolmesta neljään. Kukkaperä on yleensä noin 3-15 mm pitkä ja tiheähkösti nystykarvainen. Kukat ovat kaksineuvoiset ja pystyt. Verholehtiä on 5 ja ne ovat tyveen asti erilliset, lähinnä pitkulaiset tai kapeanpuikeat ja pyöreä- tai tylppäkärkiset. Ne ovat vihreät, toisinaan punaruskealaikkuiset ja 3-suoniset sekä kapeasti kalvolaitaiset ja tyveltään lyhyesti nystykarvaiset. Pituutta verholehdillä on tavallisesti noin 3-4,5 mm ja leveyttä noin 1-1,7 mm.

Teriö on tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Valkoisia tai harvoin punertavia terälehtiä on 5 ja ne ovat yleensä noin 4-6 mm pitkät. Terälehden tyviosa on kapeneva, ja verholehtien yli sivulle taittuva kärkiosa on lähinnä kapean pitkulainen, noin 1-1,5 mm leveä ja kärjestään tylppä tai pyöreähkö sekä ehyt tai epätasaisesti pienihampainen. Verholehtien kärjen tasolle yltäviä heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 3. Hedelmä on hyvin kapean munanmuotoinen, yleensä noin 4-6 mm pitkä ja noin 1,2-1,5 mm paksu kota, joka on kypsänä oljenkeltainen ja verholehtiä pitempi. Kota avautuu 3-liuskaisesti lähes tyveen asti. Siemenet ovat lähinnä munuaismaiset, litteähköt ja ruskeat sekä läpimitaltaan 0,6-0,7 mm. Normaali kukinta-aika on kesäkuun lopulta elokuulle.

Lapinnätä on alkuperäinen laji Suomessa. Se on Kasviatlastietojen mukaan yleisempi Enontekiön Lapin eliömaakunnassa, Käsivarren kärkiosassa, mutta on hyvin harvinainen tai puuttuu eliömaakunnan muista osista. Lisäksi laji on harvinainen Inarin Lapin, Kittilän Lapin ja  Sompion Lapin eliömaakunnissa. Myös Koillismaan eliömaakunnan pohjoiskärjestä, Sallasta, on yksi vuodelta 1961 oleva näyte. Lapinnätä on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tunturirinteiden lumenviipymä- ja valuvesipaikoilla, puronvarsien soraikoilla ja niityillä sekä sorajyrkänteillä. Metsäalueilla kasvupaikkoina ovat ultraemäksiset kalliot ja jokien sorarannat. Lapinnätä kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan Huippuvuorilla.

Suomessa nätien Minuartia-sukuun kuului lapinnädän lisäksi myös kaksi muuta lajia, rusonätä ja tunturinätä. Viimeksi mainitut lajit siirrettiin eri sukuun kuin lapinnätä. Nyt ne kuuluvat piirtonätien Sabulina-sukuun. Rusonätä, S. rubella, on hyvin samankaltainen kuin lapinnätä, mutta näkyvimpänä erona sen terälehdet eivät ole suippopäisiä verholehtiä pitemmät. Tunturinätä, S. stricta, puolestaan on noin 5-20 cm korkea. Sen varret ovat pystyt, jäykät ja hyvin ohuet. Terälehdet ovat vain hieman suippopäisiä verholehtiä pitemmät. Lisäksi koko kasvi on kalju.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lapinnädän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cherleria biflora – lapinnätä, aikaisemmalta nimeltään Minuartia biflora on monivuotinen, mätästävä ruoho. Mätäs levittäytyy maarajassa suikertavien, juurehtivien varsien avulla, joista haaroo kukkavarsia ja lyhyitä, kohenevia ja kukattomia sekä tiheälehtisiä varsia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cherleria biflora - lapinnätä tarvitsee pienenä kasvina mättäilleen riittävän kilpailuvapaata tilaa. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tunturirinteiden lumenviipymä- ja valuvesipaikoilla, puronvarsien soraikoilla ja niityillä sekä sorajyrkänteillä. Harvoja metsäalueiden kasvupaikkoja ovat ultraemäksiset kalliot ja jokien sorarannat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 735 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnätä tarvitsee pienenä kasvina mättäilleen riittävän kilpailuvapaata tilaa. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tunturirinteiden lumenviipymä- ja valuvesipaikoilla, puronvarsien soraikoilla ja niityillä sekä sorajyrkänteillä. Harvoja metsäalueiden kasvupaikkoja ovat ultraemäksiset kalliot ja jokien sorarannat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 735 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnätä on kääpiökokoinen kasvi ja usein sen tyveltä kohenevat varret nousevat vain muutaman sentin mättäiden yläpuolelle. Kuvassa on mittakaavana 2 cm leveä sormenpää. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 735 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnätä on kääpiökokoinen kasvi ja usein sen tyveltä kohenevat varret nousevat vain muutaman sentin mättäiden yläpuolelle. Kuvassa on mittakaavana 2 cm leveä sormenpää. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 735 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnädän kukintovarret ovat usein viimeistään hedelmävaiheessa pystyt kohenevaa tyveä lukuun ottamatta. Pituutta niillä on kukintoineen tavallisesti noin 2-8 cm. Vastakkain olevia ruodittomia varsilehtipareja on useimmiten kahdesta viiteen. Kukintovarsien lehdet ovat suikeat tai kapeanpuikeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät sekä enimmillään noin 1 mm leveät. Kun edellisen kuvan mätäs on yläpuolella, 700 metrissä, täydessä kukassa, sata metriä alempana kukkavarret ovat jo heinäkuun alussa kotavaiheessa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän kukintovarret ovat usein viimeistään hedelmävaiheessa pystyt kohenevaa tyveä lukuun ottamatta. Pituutta niillä on kukintoineen tavallisesti noin 2-8 cm. Vastakkain olevia ruodittomia varsilehtipareja on useimmiten kahdesta viiteen. Kukintovarsien lehdet ovat suikeat tai kapeanpuikeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät sekä enimmillään noin 1 mm leveät. Kun edellisen kuvan mätäs on yläpuolella, 700 metrissä, täydessä kukassa, sata metriä alempana kukkavarret ovat jo heinäkuun alussa kotavaiheessa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnätä on erityisesti vihreän kukkavartensa yläosasta ja kukkaperistään nystykarvainen. Kukintovarren kärjessä on lehtihankaisesti useimmiten yksi tai kaksi kukkaa. Toisinaan kukkia voi olla samassa hangassa kolmekin tai toistamiseen haaroen kolmesta neljään. Kukkaperä on yleensä noin 3-15 mm pitkä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnätä on erityisesti vihreän kukkavartensa yläosasta ja kukkaperistään nystykarvainen. Kukintovarren kärjessä on lehtihankaisesti useimmiten yksi tai kaksi kukkaa. Toisinaan kukkia voi olla samassa hangassa kolmekin tai toistamiseen haaroen kolmesta neljään. Kukkaperä on yleensä noin 3-15 mm pitkä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cherleria biflora – lapinnädän kukan teriö on tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Valkoisia tai harvoin punertavia terälehtiä on viisi. Tästä vakiokokoonpanosta näyttää toisinaan olevan myös poikkeuksia. Kuvassa ylhäällä on kaksi vierekkäistä kukkaa, joissa terälehtiä on viiden sijaan kuusi. Kukassa on kymmenen hedettä ja kolme emin vartaloa ja luottia, jotka yltävät noin verholehtien kärjen tasolle. Kuusiterälehtisissä kukissa emin vartaloita ja luotteja näyttää olevan poikkeuksellisesti neljä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cherleria biflora – lapinnädän terälehdet ovat yleensä noin 4-6 mm pitkät. Terälehden tyviosa on kapeneva, ja verholehtien yli sivulle taittuva kärkiosa on lähinnä kapean pitkulainen ja noin 1-1,5 mm leveä. Sen kärki on tylppä tai pyöreähkö ja ehyt tai pienihampainen. Kuvassa näkyy myös edellisvuotisia, kuivuneita ja kotapäisiä varsia. Täysikasvuinen kota on selvästi verholehtiä pitempi ja avautuessaan lohkeaa kolmiliuskaisesti lähes alas asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cherleria biflora - lapinnädän kukan verholehtiä on viisi ja ne ovat tyveen asti erilliset, lähinnä pitkulaiset tai kapeanpuikeat ja pyöreä- tai tylppäkärkiset. Ne ovat vihreät ja toisinaan punaruskealaikkuiset sekä tavallisesti noin 3-4,5 mm pitkät ja noin 1-1,7 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän kukan verholehtiä on viisi ja ne ovat tyveen asti erilliset, lähinnä pitkulaiset tai kapeanpuikeat ja pyöreä- tai tylppäkärkiset. Ne ovat vihreät ja toisinaan punaruskealaikkuiset sekä tavallisesti noin 3-4,5 mm pitkät ja noin 1-1,7 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Cherleria biflora - lapinnädän kukkavarret ovat kukkaperineen lyhimmillään vain noin parin sentin mittaiset. Verholehdet ovat kapeasti kalvolaitaiset ja kolmisuoniset. Kuvassa suonet eivät selvästi näy. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän kukkavarret ovat kukkaperineen lyhimmillään vain noin parin sentin mittaiset. Verholehdet ovat kapeasti kalvolaitaiset ja kolmisuoniset. Kuvassa suonet eivät selvästi näy. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnädän kota on hyvin kapean munanmuotoinen, yleensä noin 4-6 mm pitkä ja noin 1,2-1,5 mm paksu. Se vaalenee kypsänä oljenkeltaiseksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän kota on hyvin kapean munanmuotoinen, yleensä noin 4-6 mm pitkä ja noin 1,2-1,5 mm paksu. Se vaalenee kypsänä oljenkeltaiseksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen leirintäalueen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnädän lyhyissä, kukkavarrettomissa tyvihaaroissa lehdet ovat tiheästi ja lyhytnivelvälisesti ristikkäin vastakkain. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän lyhyissä, kukkavarrettomissa tyvihaaroissa lehdet ovat tiheästi ja lyhytnivelvälisesti ristikkäin vastakkain. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora - lapinnädän lyhytvarsien lehdet ovat ruodittomat, vihreät ja epäselvästi yksisuoniset ja kaljut tai toisinaan lyhytkarvaiset tai lyhyesti nystykarvaiset. Ne ovat hyvin kapean äimämäiset ja kärkeä kohti suippenevat tai lähes tasasoukat sekä tavallisesti noin 4-10 mm pitkät ja tyviosastaan noin 1-2 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen keskiosa, rinteen poikki kulkeva, matalahko, tihkuvetinen kallioseinämä, 720 m mpy, 18.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän lyhytvarsien lehdet ovat ruodittomat, vihreät ja epäselvästi yksisuoniset ja kaljut tai toisinaan lyhytkarvaiset tai lyhyesti nystykarvaiset. Ne ovat hyvin kapean äimämäiset ja kärkeä kohti suippenevat tai lähes tasasoukat sekä tavallisesti noin 4-10 mm pitkät ja tyviosastaan noin 1-2 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen keskiosa, rinteen poikki kulkeva, matalahko, tihkuvetinen kallioseinämä, 720 m mpy, 18.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto