- Cherleria biflora (L.) A. J. Moore & Dillenb. – lapinnätä
- aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Minuartia biflora (L.) Schinz & Thell.
- Cherleria L. – naskalinädät
- Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Lapinnätä, Cherlera biflora, kuului aikaisemmin laajempaan nätien Minuartia-sukuun, josta on uusien tutkimusten tuloksena 2010-luvulla lohkottu useampia sukuja. Lapinnädän uusi suku ei kuitenkaan ole mitenkään tuore, sillä Carl von Linné kuvasi sen jo 1753 ja myöhemmin se sisällytettiin nyt taas hajotettuun nätien sukuun.
Lapinnätä on monivuotinen ja kasvutavaltaan mätästävä ruoho, jonka kukkavarret ovat tyveltä kohenevat tai pystyt ja kukintoineen tavallisesti noin 2-8 cm pitkät. Mätäs levittäytyy maarajassa suikertavien, juurehtivien varsien avulla, joista haaroo kukkavarsien lisäksi lyhyitä, kohenevia ja kukattomia sekä tiheälehtisiä varsia. Varret ovat vihreät ja vaihtelevasti nystykarvaiset. Lehdet ovat ruodittomat, vihreät ja epäselvästi 1-suoniset sekä ehytlaitaiset ja kaljut tai toisinaan lyhytkarvaiset tai lyhyesti nystykarvaiset. Kukinnottomien, lyhyiden varsien lehdet ovat tiheästi ja ristikkäisesti vastakkain. Ne ovat hyvin kapean äimämäiset ja kärkeä kohti suippenevat tai lähes tasasoukat sekä tavallisesti noin 4-10 mm pitkät ja tyviosastaan noin 1-2 mm leveät. Kukintovarsissa on harvakseen useimmiten 2-5 niveltä varsilehtipareineen. Kukintovarsien lehdet ovat suikeat tai kapeanpuikeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät sekä enimmillään noin 1 mm leveät.
Kukintovarsien kärjessä on lehtihankaisesti useimmiten 1-2 kukkaa. Toisinaan kukkia voi olla samassa hangassa kolmekin tai toistamiseen haaroen kolmesta neljään. Kukkaperä on yleensä noin 3-15 mm pitkä ja tiheähkösti nystykarvainen. Kukat ovat kaksineuvoiset ja pystyt. Verholehtiä on 5 ja ne ovat tyveen asti erilliset, lähinnä pitkulaiset tai kapeanpuikeat ja pyöreä- tai tylppäkärkiset. Ne ovat vihreät, toisinaan punaruskealaikkuiset ja 3-suoniset sekä kapeasti kalvolaitaiset ja tyveltään lyhyesti nystykarvaiset. Pituutta verholehdillä on tavallisesti noin 3-4,5 mm ja leveyttä noin 1-1,7 mm.
Teriö on tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Valkoisia tai harvoin punertavia terälehtiä on 5 ja ne ovat yleensä noin 4-6 mm pitkät. Terälehden tyviosa on kapeneva, ja verholehtien yli sivulle taittuva kärkiosa on lähinnä kapean pitkulainen, noin 1-1,5 mm leveä ja kärjestään tylppä tai pyöreähkö sekä ehyt tai epätasaisesti pienihampainen. Verholehtien kärjen tasolle yltäviä heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 3. Hedelmä on hyvin kapean munanmuotoinen, yleensä noin 4-6 mm pitkä ja noin 1,2-1,5 mm paksu kota, joka on kypsänä oljenkeltainen ja verholehtiä pitempi. Kota avautuu 3-liuskaisesti lähes tyveen asti. Siemenet ovat lähinnä munuaismaiset, litteähköt ja ruskeat sekä läpimitaltaan 0,6-0,7 mm. Normaali kukinta-aika on kesäkuun lopulta elokuulle.
Lapinnätä on alkuperäinen laji Suomessa. Se on Kasviatlastietojen mukaan yleisempi Enontekiön Lapin eliömaakunnassa, Käsivarren kärkiosassa, mutta on hyvin harvinainen tai puuttuu eliömaakunnan muista osista. Lisäksi laji on harvinainen Inarin Lapin, Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakunnissa. Myös Koillismaan eliömaakunnan pohjoiskärjestä, Sallasta, on yksi vuodelta 1961 oleva näyte. Lapinnätä on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tunturirinteiden lumenviipymä- ja valuvesipaikoilla, puronvarsien soraikoilla ja niityillä sekä sorajyrkänteillä. Metsäalueilla kasvupaikkoina ovat ultraemäksiset kalliot ja jokien sorarannat. Lapinnätä kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan Huippuvuorilla.
Suomessa nätien Minuartia-sukuun kuului lapinnädän lisäksi myös kaksi muuta lajia, rusonätä ja tunturinätä. Viimeksi mainitut lajit siirrettiin eri sukuun kuin lapinnätä. Nyt ne kuuluvat piirtonätien Sabulina-sukuun. Rusonätä, S. rubella, on hyvin samankaltainen kuin lapinnätä, mutta näkyvimpänä erona sen terälehdet eivät ole suippopäisiä verholehtiä pitemmät. Tunturinätä, S. stricta, puolestaan on noin 5-20 cm korkea. Sen varret ovat pystyt, jäykät ja hyvin ohuet. Terälehdet ovat vain hieman suippopäisiä verholehtiä pitemmät. Lisäksi koko kasvi on kalju.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lapinnädän esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Cherleria biflora – lapinnätä, aikaisemmalta nimeltään Minuartia biflora on monivuotinen, mätästävä ruoho. Mätäs levittäytyy maarajassa suikertavien, juurehtivien varsien avulla, joista haaroo kukkavarsia ja lyhyitä, kohenevia ja kukattomia sekä tiheälehtisiä varsia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän kukan teriö on tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Valkoisia tai harvoin punertavia terälehtiä on viisi. Tästä vakiokokoonpanosta näyttää toisinaan olevan myös poikkeuksia. Kuvassa ylhäällä on kaksi vierekkäistä kukkaa, joissa terälehtiä on viiden sijaan kuusi. Kukassa on kymmenen hedettä ja kolme emin vartaloa ja luottia, jotka yltävät noin verholehtien kärjen tasolle. Kuusiterälehtisissä kukissa emin vartaloita ja luotteja näyttää olevan poikkeuksellisesti neljä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cherleria biflora – lapinnädän terälehdet ovat yleensä noin 4-6 mm pitkät. Terälehden tyviosa on kapeneva, ja verholehtien yli sivulle taittuva kärkiosa on lähinnä kapean pitkulainen ja noin 1-1,5 mm leveä. Sen kärki on tylppä tai pyöreähkö ja ehyt tai pienihampainen. Kuvassa näkyy myös edellisvuotisia, kuivuneita ja kotapäisiä varsia. Täysikasvuinen kota on selvästi verholehtiä pitempi ja avautuessaan lohkeaa kolmiliuskaisesti lähes alas asti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan loivahkon luoteisrinteen lounaislaita pahtaseinämän yläpuolella, paljakkarinne, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 