Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmä

  • Chrysosplenium alternifolium L. – kevätlinnunsilmä
  • Chrysosplenium L. – linnunsilmät
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Kevätlinnunsilmä, Chrysosplenium alternifolium, on monivuotinen, 10-15 cm korkea, pysty ruoho, jonka juurakko on lyhyt mutta pitkärönsyinen. Rönsyt ovat maansisäisiä ja synnyttävät tiheitä sekä laajahkojakin kasvustolaikkuja. Varret ovat särmikkäät, vihreät tai ruskehtavan vihreät ja tyveltään usein punaruskeat sekä alaosastaan karvaiset.

Aluslehdet ovat lavaltaan pyöreähköjä tai munuaismaisia ja laidoiltaan leveänyhäisiä sekä molemmin puolin enemmän tai vähemmän karvaisia. Yläpuoli on vihreä ja alapuoli vaalean- tai harmaanvihreä. Lapa on tavallisesti noin 18-35 mm pitkä ja noin 20-40 mm leveä. Sen tyvilovi on syvä ja useimmiten kapea. Lehtiruoti on noin 30-90 mm pitkä. Varsilehtiä on yleensä 1-2. Niiden lapa on pyöreähkö tai lähes puolipyöreä, aluslehtien tavoin nyhälaitainen ja tyveltään herttamainen tai lähes suora. Se on tavallisesti kalju tai vähäkarvainen ja noin 5-12 mm pitkä sekä noin 8-20 mm leveä. Varsilehtien ruoti on yleensä noin 5-30 mm pitkä. Kukinnon alla on samantasoisena ryhmänä ylälehtiä, jotka ovat kukintavaiheessa yleisimmin kellanvihreitä. Toisinaan ne ovat kuitenkin ihan keltaisia tai kukintavaiheessakin muiden lehtien tavoin vihreitä. Ne ovat lavaltaan varsilehtien kaltaisia ja kokoisia. Niiden ruoti on tavallisesti noin 1-10 mm pitkä.

Kukinto on monihaarainen ja tasalakinen huiskilo, jossa ylälehtien päällä ovat kukkien tukilehdet, jotka ovat leveänpuikeat tai pyöreähköt, yleensä keltasävyiset ja ehyt- tai hieman nyhälaitaiset. Ne ovat lähes ruodittomat ja tavallisesti noin 3-4 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. Kukkaperä on noin 1-2 mm pitkä. Kukassa on 4-liuskainen, keltainen tai kellanvihreä ja teriömäinen verhiö, joka on tavallisesti noin 4-5 mm leveä. Liuskat ovat puikeat tai pyöreämuotoiset, noin 2-2,5 mm leveät ja suunnilleen saman pituiset. Kukasta puuttuu teriö. Heteitä on 8, ja ne ovat pyöreine, keltaisine ponsineen noin 1 mm pitkät. Palhot ovat yhteenkasvaneet kehän tyviosan kanssa. Emi on hyvin lyhyt ja 2-vartaloinen. Hyönteispölytteisen kukan sikiäimen tyvi on mettä erittävä. Hedelmä on litteähkö, kärkiosastaan kaksihaarainen ja siten lanttokärkinen kota, joka on noin 3 mm korkea ja päästään noin 4 mm leveä. Emin kuivuneet vartalot säilyvät jonkin aikaa kotahaarojen kärjessä. Kota avautuu litteän sivun suuntaisesti saumaa myöten ja leviää lopulta maljamaiseksi. Siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia, soikean pisaramaisia ja noin 0,7 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun.

Kevätlinnunsilmä on alkuperäinen laji Suomessa, ja sen painopiste on Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi sitä esiintyy harvinaisena tai yksittäishavaintoina Perä-Pohjanmaan (eteläpään), Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka. Pohjoisia havaintoja tosin epäillään viljelykarkulaisiksi. Ahvenanmaalta laji puuttuu. Se kasvaa purojen, lähteiden sekä ojien laiteilla ja ympäristössä, kosteissa lehdoissa, lehtokorvissa ja rantakosteikoissa. Muissa Pohjoismaissa kevätlinnunsilmä kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Kevätlinnunsilmän yksittäinen kukka on hyvin pieni, vain noin 4-5 mm leveä, ja siitä puuttuu kokonaan teriö. Kuitenkin laji on hyönteispölytteinen ja onnistuu pölytyksessään lähes tai aivan täydellisesti. Syitä tähän on useitakin. Kukinta-aika on keväällä, jolloin kasvupohja on avoimempi, ja muita kilpailijoita tai varjostajia on vähemmän. Keltainen tai kellertävä verhiö korvaa teriön puuttumista, ja kukka tuottaa hyönteisten tavoittelemaa mettä. Yksittäisen kukan pienuuden paikkaa kukkien tiivis ryhmittyminen samaan tasoon rinnakkain. Pölyttäjien silmää hivelevän lopputuloksen kruunaavat kukkien tyvelle leveän kaulusmaisesti ryhmittyneet ja useimmiten keltasävyiset ylälehdet, jotka heijastavat valoa vielä iltahämärässäkin. Pääasiallisina pölyttäjinä toimivat erilaiset kärpäset ja kovakuoriaiset. Siementen kypsyttyä kota avautuu maljamaiseksi. Lähes pisaranmallisten siementen lähettäjinä toimivat pääasiassa sadepisarat, jotka osuessaan kotamaljaan lennättävät siemenet ympäriinsä. Toki tuulenkin ravistelu riittää maljan tyhjentämiseen. Ilmeisesti pienet, tummat ja soikean pisaramaiset siemenet ovat lähtökohtana suomalaiselle linnunsilmä-nimelle, jonka lienee antanut Elias Lönnrot. Kevätlinnunsilmän siemeniä varmempi lisääntymis- ja levittäytymistapa ovat kuitenkin maanalaiset rönsyt, jotka ”kutovat” laajenevia ja tiheitä kasvustolaikkuja varmemmin kuin muun kasvuston ja kesän kuivuuden ahdistamat siementaimet.

Kevätlinnunsilmällä on ollut myös lääkinnällistä käyttöä. Etenkin Keski-Euroopassa lehtiä on käytetty erilaisten ihottumien hoidossa. Lisäksi kasvia on käytetty karjan sairauksien hoitoon. Aikanaan 1500-luvulla oli vallalla muoto- eli signatuurioppi, jonka mukaan kasvien muodosta ja väristä voitiin päätellä, mihin ihmisen sairauksiin ne tepsivät. Tällä perusteella kevätlinnunsilmää käytettiin pernan sairauksien hoitoon, koska pyöreämuotoiset lehdet muistuttivat jossain määrin lähes pavunmallista mutta nyrkinkokoista ihmisen pernaa.

Pohjois-Suomessa kasvaa toinen suvun laji, lapinlinnunsilmä, C. tetrandrum. Se on hyvin samankaltainen kuin kevätlinnunsilmä, mutta on monilta mitoiltaan pienempi. Kukinnon alla olevista ylälehdistä puuttuu keltasävy. Aluslehdet ovat kaljut ja vain noin 5-10 mm leveät, kun ne kevätlinnunsilmällä ovat karvaiset ja noin 20-40 mm leveät. Kukissa on 4 hedettä, ja siemenet ovat tummanpunaisia, kun kevätlinnunsilmällä heteitä on 8, ja siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia. Lajien luontaiset esiintymisalueet eivät kohtaa, joten varsinaista sekoittamisvaaraakaan ei ole.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kevätlinnunsilmän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmä on hyvin omannäköisensä kevätkukkija, joka kasvaa useimmiten lähellä purojen, lähteiden ja ojien virtaavaa vettä. Se erottuu hyvin vielä vähäkasvustoisesta maasta. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välisen puron varsi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmä on hyvin omannäköisensä kevätkukkija, joka kasvaa useimmiten lähellä purojen, lähteiden ja ojien virtaavaa vettä. Se erottuu hyvin vielä vähäkasvustoisesta maasta. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välisen puron varsi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmä on noin 10-15 cm korkea. Varret ovat vihreät tai ruskehtavan vihreät ja tyveltään usein punaruskeat. Kukinto on varren latvassa tasalakisena ryhmänä. Kevätlinnunsilmällä on useammanlaisia lehtiä: aluslehtiä, varsilehtiä ja kukinnon alla olevia ylälehtiä. Lehtilavan malliltaan ne kaikki ovat kuitenkin samantyyppisiä, pyöreähköjä tai munuaismaisia. Varsilehtiä on yleensä yksi tai kaksi. Niiden lavan tyvi on herttamainen tai lähes suora. Lapa on tavallisesti noin 8-20 mm leveä. Ruoti on yleensä noin 5-30 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmä on noin 10-15 cm korkea. Varret ovat vihreät tai ruskehtavan vihreät ja tyveltään usein punaruskeat. Kukinto on varren latvassa tasalakisena ryhmänä. Kevätlinnunsilmällä on useammanlaisia lehtiä: aluslehtiä, varsilehtiä ja kukinnon alla olevia ylälehtiä. Lehtilavan malliltaan ne kaikki ovat kuitenkin samantyyppisiä, pyöreähköjä tai munuaismaisia. Varsilehtiä on yleensä yksi tai kaksi. Niiden lavan tyvi on herttamainen tai lähes suora. Lapa on tavallisesti noin 8-20 mm leveä. Ruoti on yleensä noin 5-30 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän kukinnon alla on samantasoisena ryhmänä ylälehtiä, jotka ovat kukintavaiheessa yleisimmin kellanvihreät. Ne ovat lavaltaan varsilehtien kaltaiset ja kokoiset. Niiden ruoti on tavallisesti noin 1-10 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välisen puron varsi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän kukinnon alla on samantasoisena ryhmänä ylälehtiä, jotka ovat kukintavaiheessa yleisimmin kellanvihreät. Ne ovat lavaltaan varsilehtien kaltaiset ja kokoiset. Niiden ruoti on tavallisesti noin 1-10 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Lammi, Vähä-Evo, Kallio- ja Ekojärven välisen puron varsi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän ylälehdet ovat toisinaan lähes kokonaan keltaiset ja näin vieläkin huomiota herättävämmät. Kun kukat ovat hyvin pienet, kellertävät tai keltaiset ylälehdet toimivat laajempana houkuttimena pölyttäville hyönteisille. St, Sastamala, Kaltsila, Lamminmaantien läheinen puro, 16.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän ylälehdet ovat toisinaan lähes kokonaan keltaiset ja näin vieläkin huomiota herättävämmät. Kun kukat ovat hyvin pienet, kellertävät tai keltaiset ylälehdet toimivat laajempana houkuttimena pölyttäville hyönteisille. St, Sastamala, Kaltsila, Lamminmaantien läheinen puro, 16.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän ylälehdistä toisinaan puuttuu kellertävä sävy, jolloin niiden väri ei poikkea muista lehdistä. Ylälehtien lisäksi tiiviisti samassa kokonaisuudessa ovat kukkien tukilehdet, jotka ovat leveänpuikeat tai pyöreähköt, yleensä keltasävyiset ja ehyt- tai hieman nyhälaitaiset. Ne ovat lähes ruodittomat ja tavallisesti noin 3-4 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 23.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän ylälehdistä toisinaan puuttuu kellertävä sävy, jolloin niiden väri ei poikkea muista lehdistä. Ylälehtien lisäksi tiiviisti samassa kokonaisuudessa ovat kukkien tukilehdet, jotka ovat leveänpuikeat tai pyöreähköt, yleensä keltasävyiset ja ehyt- tai hieman nyhälaitaiset. Ne ovat lähes ruodittomat ja tavallisesti noin 3-4 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 23.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän kukinto on monihaarainen ja tasalakinen huiskilo. Kukassa on neliliuskainen, keltainen tai kellanvihreä ja teriömäinen verhiö, joka on tavallisesti noin 4-5 mm leveä. Liuskat ovat puikeat tai pyöreämuotoiset, noin 2-2,5 mm leveät ja suunnilleen saman pituiset. Kukasta puuttuu teriö. Heteitä on kahdeksan ja ne ovat noin 1 mm pitkät. Emi on hyvin lyhyt ja kaksivartaloinen. Kukkaperä on noin 1-2 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Aulangonjärven lounaispuoli, luonnonsuojelualue, ulkoilureitin laitaojanne Lusikkaniemen tyven kohdalla, 13.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän kukinto on monihaarainen ja tasalakinen huiskilo. Kukassa on neliliuskainen, keltainen tai kellanvihreä ja teriömäinen verhiö, joka on tavallisesti noin 4-5 mm leveä. Liuskat ovat puikeat tai pyöreämuotoiset, noin 2-2,5 mm leveät ja suunnilleen saman pituiset. Kukasta puuttuu teriö. Heteitä on kahdeksan ja ne ovat noin 1 mm pitkät. Emi on hyvin lyhyt ja kaksivartaloinen. Kukkaperä on noin 1-2 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Aulangonjärven lounaispuoli, luonnonsuojelualue, ulkoilureitin laitaojanne Lusikkaniemen tyven kohdalla, 13.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän kukinnan ja kasvun jatkuessa kukinnon haarat pitenevät ja tiivis kukinto voi myös hajaantua. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuo, metsätieuran laiteen vetinen kosteikkokaista, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän kukinnan ja kasvun jatkuessa kukinnon haarat pitenevät ja tiivis kukinto voi myös hajaantua. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuo, metsätieuran laiteen vetinen kosteikkokaista, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän aikainen kukinta ja laakean kukinnon houkutteleva keltaväri sekä pienten kukkien mesituotanto takaavat hyvän pölytystuloksen. Yleensä kaikki tai lähes kaikki kukat kehittyvät kotavaiheeseen. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuo, metsätieuran laiteen vetinen kosteikkokaista, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän aikainen kukinta ja laakean kukinnon houkutteleva keltaväri sekä pienten kukkien mesituotanto takaavat hyvän pölytystuloksen. Yleensä kaikki tai lähes kaikki kukat kehittyvät kotavaiheeseen. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuo, metsätieuran laiteen vetinen kosteikkokaista, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän kota on litteähkö, kärkiosastaan kaksihaarainen ja siten lanttokärkinen. Se on noin 3 mm korkea ja päästään noin 4 mm leveä. Emin kuivuneet vartalot säilyvät jonkin aikaa kotahaarojen kärjessä. Kota avautuu litteän sivun suuntaisesti saumaa myöten ja leviää lopulta maljamaiseksi. Siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia, soikean pisaramaisia ja noin 0,7 mm pitkiä. Ne lentävät kotamaljoistaan ympäristöön sadepisaroiden ja tuulen avustamina. Ilmeisesti siemenet ovat lähtökohtana suomalaiselle linnunsilmä-nimelle. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 5.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän kota on litteähkö, kärkiosastaan kaksihaarainen ja siten lanttokärkinen. Se on noin 3 mm korkea ja päästään noin 4 mm leveä. Emin kuivuneet vartalot säilyvät jonkin aikaa kotahaarojen kärjessä. Kota avautuu litteän sivun suuntaisesti saumaa myöten ja leviää lopulta maljamaiseksi. Siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia, soikean pisaramaisia ja noin 0,7 mm pitkiä. Ne lentävät kotamaljoistaan ympäristöön sadepisaroiden ja tuulen avustamina. Ilmeisesti siemenet ovat lähtökohtana suomalaiselle linnunsilmä-nimelle. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 5.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän aluslehtien lapa on pyöreähkö tai munuaismainen ja laidoiltaan leveänyhäinen sekä erityisesti yläpinnaltaan yleensä karvainen. Se on tavallisesti noin 18-35 mm pitkä ja noin 20-40 mm leveä. Sen tyvilovi on syvä ja useimmiten kapea. Lehtiruoti on noin 30-90 mm pitkä. Varren alaosa on karvainen. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän aluslehtien lapa on pyöreähkö tai munuaismainen ja laidoiltaan leveänyhäinen sekä erityisesti yläpinnaltaan yleensä karvainen. Se on tavallisesti noin 18-35 mm pitkä ja noin 20-40 mm leveä. Sen tyvilovi on syvä ja useimmiten kapea. Lehtiruoti on noin 30-90 mm pitkä. Varren alaosa on karvainen. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän aluslehtien alapinta on vaalean- tai harmaanvihreä ja yleensä yläpintaa vähä- ja lyhytkarvaisempi. St, Sastamala, Kaltsila, Lamminmaantien läheinen puro, 16.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän aluslehtien alapinta on vaalean- tai harmaanvihreä ja yleensä yläpintaa vähä- ja lyhytkarvaisempi. St, Sastamala, Kaltsila, Lamminmaantien läheinen puro, 16.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium - kevätlinnunsilmän juurakko on lyhyt mutta pitkärönsyinen. Rönsyt ovat maansisäisiä ja synnyttävät tiheitä sekä laajahkojakin kasvustolaikkuja. Laji on alkuperäinen Suomessa, ja sen painopiste on Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi sitä esiintyy harvinaisena myös idempänä ja pohjoisempana. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmän juurakko on lyhyt mutta pitkärönsyinen. Rönsyt ovat maansisäisiä ja synnyttävät tiheitä sekä laajahkojakin kasvustolaikkuja. Laji on alkuperäinen Suomessa, ja sen painopiste on Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi sitä esiintyy harvinaisena myös idempänä ja pohjoisempana. EH, Hämeenlinna, Luolaja, Hattelmalanjärven rantakuusikko, luonnonsuojelualue, järveen laskevan puron laide, 13.5.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto