- Cladium mariscus (L.) Pohl – (iso)taarna
- Cladium P. Browne – taarnat
- Cyperaceae – sarakasvit
(Iso)taarna, Cladium mariscus, on monivuotinen, vankka ja tavallisesti noin 100-150 cm korkea ruoho. Juurakko on paksu ja vaakasuoraan levittäytyvä sekä monirönsyinen. Varret ovat pystyt, monilehtiset, lähinnä liereät, ontot ja vihreät tai harmahtavanvihreät sekä alempaa noin 5-7 mm paksut. Varren tyvellä on joukko rennohkoja, helposti lakoontuvia ja jopa 100 cm pitkiä lehtiä, joiden kellanruskeat tai punertavat ja reilut 10 cm pitkät tyvitupet kiertyvät varren tyven ympärille. Varsilehtiä on yleensä 4-6. Niiden lapa on ylöspäin lyheten yleensä noin 30-70 cm pitkä. Lovisuinen, kielekkeetön tuppi on noin 5-10 cm pitkä. Kaikki lehdet ovat vihreitä tai harmaanvihreitä, kovia, hyvin pitkäsuippuisia ja tavallisesti noin 6-12 mm leveitä. Lehtien laidat ja alapinnan keskisuoni ovat pienten väkästen vuoksi viiltävän terävät.
Kukinto on tavallisesti noin 30-50 cm pitkä, kapeahko ja kerroksellisista osakukinnoista muodostuva. Osakukinnot ovat varren latvaosan lehtihangoissa. Lehdet ovat osakukintoa pitemmät mutta koko kukintoa lyhyemmät. Osakukintojen ranka on kukinnon alaosassa noin 7-10 cm ja yläosassa noin 2-5 cm pitkä. Itse osakukinnot muodostuvat perällisistä, palleromaisista ja yleensä runsaslukuisista tähkäryhmistä. Kunkin tähkäryhmän perän tyvellä on ruskehtava, kapea ja pitkäsuippuinen sekä noin 10-15 mm pitkä tukilehti. Tähkäryhmässä on tavallisesti 5-10 tähkää. Ne ovat sukkulamaisia, perättömiä, kellanruskeita tai ruskeita ja 2-3-kukkaisia sekä noin 4-5 mm pitkiä. Teräväkärkisiä tähkäsuomuja on noin 10. Kaksineuvoiset kukat ovat tähkän kärkiosassa. Heteitä on tavallisesti 2. Ponnet ovat noin 1,5 mm pitkät. Emi on 3-luottinen. Pähkylä on soikea, suippokärkinen ja noin 2,5 mm pitkä. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
(Iso)taarna on alkuperäinen laji Suomessa ja se on suppealla esiintymisalueellaan erittäin harvinainen. Lajia esiintyy Ahvenanmaan Eckerössä vajaan hehtaarin alalla. Hammarlandista sen kasvupaikka tuhottiin ojituksella 1950-luvulla. Pohjois-Savon eliömaakunnan Joroisissa se kasvaa yhden lammen rannoilla muutamassa paikassa. Laji on kalkinvaatija ja kasvaa Suomessa letolla ja lähteisellä rantasuolla. Sen juuristo ei kestä veden pinnan laskua tai routimista. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitukseen ovat vaikuttaneet suppea esiintymisalue ja taantuminen tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannan vaihtelut. Uhkatekijöinä ovat ojitus ja turpeenotto sekä avoimien alueiden sulkeutuminen. Laji on rauhoitettu. Muissa Pohjoismaissa sitä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (iso)taarnan esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto













Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto