Corydalis nobilis – jalokiurunkannus

  • Corydalis nobilis (L.) Pers. – jalokiurunkannus
  • Corydalis DC. – kiurunkannukset
  • Papaveraceae – unikkokasvit (aikaisemmin Fumariaceae emäkkikasvit)

Jalokiurunkannus, Corydalis nobilis, on monivuotinen, 30-50 cm korkea, usein monivartinen ruoho, jonka juurakko on turpea ja epäsäännöllisesti liuskainen. Varsi on pysty, roteva, vihreä ja kalju. Suomumaiset alalehdet puuttuvat. Juurella on yksi tai useampi tyvilehti, joka on toistamiseen tai joskus kolmeen kertaan parilehdykkäinen, pitkäruotinen (10-20 cm) ja laajalapainen (10-20 cm pitkä ja 10-15 cm leveä). Lehdykät ovat siniviheitä, syvään halkoisia ja päästään tasaleveän tylppäliuskaisia. Enimmäkseen varren yläosaan sijoittuvia varsilehtiä on yleensä 3-5 ja ne ovat lyhytruotisia tai ruodittomia, 1-2 kertaa parilehdykkäisiä ja tyvilehtiä pienempiä. Pikkulehdykät ovat samankaltaisia kuin tyvilehdissä.

Kukinto on pysty, erittäin tiheä terttu, jossa on tavallisesti 20-35 kukkaa. Kukkaperät ovat noin 5-10 mm pitkiä. Kukat ovat tukilehdellisiä. Alemmat tukilehdet ovat varsilehtien lehdyköiden tyyppisiä ja kukkaperiä pitempiä. Ylemmät ovat leveän tasasoukkiaja ja ehytlaitaisia. Teriö on 18-22 mm pitkä ja kannuksellinen. Kannus on 6-8 mm pitkä, valkoisehko tai hyvin vaaleankeltainen ja kärjestään suora tai vähän alaspäin taipunut. Teriössä on neljä lehteä, joista ylempi ja alempi ovat kookkaita, huulimaisia ja keltaisia. Sisemmät lehdet ovat pienemmät, muuten keltaiset, mutta kärkiosastaan punaruskeat ja yhtyneet. Hedelmä on noin 15-20 mm pitkä, soikea, noin peränsä pituinen, litumainen, monisiemeninen kota, jonka kärkiota on yleensä suora. Siemenet ovat pyöreitä, kiiltävän mustia ja niissä on pehmeäsolukkoinen lisäke, elaiosomi, joka ilmeisesti käy muurahaisten ravinnoksi ja edesauttaa näin siementen leviämistä. Kasvin maanpäälliset osat lakastuvat nopeasti kukkimisen jälkeen. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Jalokiurunkannus on Suomen luonnossa viljelykarkulainen, joka kasvaa ja leviää Lounais-Suomen lehdoissa ja asutuksen läheisyydessä jo luonnonkasvin tavoin. Muualla se on harvinaisempi karkulainen. Pääosa Kasviatlaksen havainnoista on Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Lajia tavataan karkulaisena myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jalokiurunkannus on luonnonvarainen ainakin Kiinassa, Länsi-Siperiassa ja Kazakstanissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle jalokiurunkannuksen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Corydalis nobilis - jalokiurunkannus on Suomessa koristekasvikarkulainen, joka voi levitä mm. maansiirtojen yhteydessä, kuten tässä tapauksessa. Sen kasvustot ovat usein monivartisia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannus on Suomessa koristekasvikarkulainen, joka voi levitä mm. maansiirtojen yhteydessä, kuten tässä tapauksessa. Sen kasvustot ovat usein monivartisia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen varsilehdet ovat kierteisesti varren yläosassa. Ne ovat lyhytperäisiä tai perättömiä ja 1-2 kertaa parilehdykkäisiä. Kukinto on tiheäkukkainen terttu, jossa kannukselliset kukat ovat yleensä poikittain. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen varsilehdet ovat kierteisesti varren yläosassa. Ne ovat lyhytperäisiä tai perättömiä ja 1-2 kertaa parilehdykkäisiä. Kukinto on tiheäkukkainen terttu, jossa kannukselliset kukat ovat yleensä poikittain. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen kukat ovat tukilehdellisiä. Alemmat tukilehdet ovat kookkaita ja liuskaisia sekä ylemmät tasasoukkia ja ehytlaitaisia. Kukka on noin 2 cm pitkä ja se kannus on valkoisehko tai vaaleankeltainen ja teriö kärkiosistaan keltainen. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen kukat ovat tukilehdellisiä. Alemmat tukilehdet ovat kookkaita ja liuskaisia sekä ylemmät tasasoukkia ja ehytlaitaisia. Kukka on noin 2 cm pitkä ja se kannus on valkoisehko tai vaaleankeltainen ja teriö kärkiosistaan keltainen. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen teriö on nelilehtinen. Ylempi ja alempi terälehti ovat isompia ja huulimaisia. Kukan auetessa ylempi lehti taipuu ylöspäin. Sisemmät terälehdet ovat pienempiä sekä päästään punaruskeita ja yhteenkasvaneita. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen teriö on nelilehtinen. Ylempi ja alempi terälehti ovat isompia ja huulimaisia. Kukan auetessa ylempi lehti taipuu ylöspäin. Sisemmät terälehdet ovat pienempiä sekä päästään punaruskeita ja yhteenkasvaneita. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen tyvilehdet ovat sinivihreitä ja pitkäruotisia, kaksi kertaa, harvemmin kolmekin kertaa parilehdykkäisiä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen tyvilehdet ovat sinivihreitä ja pitkäruotisia, kaksi kertaa, harvemmin kolmekin kertaa parilehdykkäisiä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen tyvilehdet ovat alapinnaltaan hyvin vaaleansinivihreät. Lehdet, samoin kuin muukin kasvi, ovat karvattomia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen tyvilehdet ovat alapinnaltaan hyvin vaaleansinivihreät. Lehdet, samoin kuin muukin kasvi, ovat karvattomia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 11.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen hedelmät ovat noin 15-20 mm pitkiä, soikeita, peränsä pituisia, litumaisia kotia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 3.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen hedelmät ovat noin 15-20 mm pitkiä, soikeita, peränsä pituisia, litumaisia kotia. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 3.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis - jalokiurunkannuksen siemenet ovat kiiltävän mustia, pyöreitä ja litteähköjä. Niissä on pehmeäsolukkoinen lisäke, elaiosomi, joka ilmeisesti kelpaa muurahaisten ravinnoksi ja näin helpottaa siementen leviämistä kasvupaikkaansa kauemmaksi. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 3.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis nobilis – jalokiurunkannuksen siemenet ovat kiiltävän mustia, pyöreitä ja litteähköjä. Niissä on pehmeäsolukkoinen lisäke, elaiosomi, joka ilmeisesti kelpaa muurahaisten ravinnoksi ja näin helpottaa siementen leviämistä kasvupaikkaansa kauemmaksi. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelän teollisuusalue, Tölkkimäentien varsi, joutomaapenger 3.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto