Corydalis solida – pystykiurunkannus

  • Corydalis solida (L.) Clairv. – pystykiurunkannus
  • Corydalis DC. – kiurunkannukset
  • Papaveraceae – unikkokasvit (aikaisemmin Fumariaceae emäkkikasvit)

Pystykiurunkannus, Corydalis solida, on monivuotinen, 10-25 cm korkea, aikaisin kuihtuva ruoho, jonka juurakko on mukulamainen. Mukula on pallomainen, täyteinen ja noin 1-2,5 cm halkaisijaltaan. Varsi on pysty, tanakka, mehevä, hauras ja kalju sekä usein tyveltä haarova. Varren tyviosassa on yksi suomu- tai kielimäinen, kellertävä, enintään noin 2 cm pitkä, ehyt alalehti. Vihreitä, alta toisinaan sinertäviä varsilehtiä on kaksi ja ne ovat 2-3 kertaa 3-lehdykkäiset. Uloimmat pikkulehdykät ovat yleensä halkoisia ja liuskaisia.

Kukinto on pysty terttu, jossa on tavallisesti 7-25 kukkaa. Kukkaperät ovat noin 10-15 mm pitkiä ja siirottavia. Kukat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat vastapuikeita, tylpähköjä, kärjestään kapealiuskaisia ja noin 10-15 mm pitkiä. Teriö on tavallisesti noin 15-20 mm pitkä, tuoksuva ja kannuksellinen sekä sinipunainen tai punainen ja joskus valkoinen. Teriössä on neljä lehteä, joista ylempi on kärjestään ylöspäin taipunut ja alempi lanttopäinen sekä päästään noin 6-9 mm leveä. Sisemmät lehdet ovat pienemmät, vaaleat ja kärkiosastaan yhtyneet. Kannus on noin 10 mm pitkä ja suora tai taipunut. Hedelmä on 15-20 mm pitkä, kapeansuikea, riippuva ja noin peränsä pituinen sekä litumainen, monisiemeninen kota, jonka kärkiota on yleensä taipunut. Normaali kukinta-aika on toukokuu.

Pystykiurunkannus on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy runsaahkona Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa sekä mahdollisesti alkuperäisenä ja harvinaisena Etelä-Savon eliömaakunnassa. Tulokkaana ja viljelykarkulaisena sitä tavataan Oulun korkeudelle saakka. Laji kasvaa Suomessa ranta- ja kallionaluslehdoissa, purojen varsilla, jokitörmillä, puistoissa ja rehevillä pientareilla. Se karkaa myös istutuksista lähimetsiköihin. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pohjoismaiden luonnonvaraiset pystykiurunkannukset kuuluvat nimialalajiin subsp. solida – euroopanpystykiurunkannus.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pystykiurunkannuksen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Corydalis solida - pystykiurunkannus voi suotuisalla kasvualustalla levittäytyä laajoiksi ja tiheiksi kasvustoiksi. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannus voi suotuisalla kasvualustalla levittäytyä laajoiksi ja tiheiksi kasvustoiksi. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen mukulat kasvavat usein lähekkäin ja synnyttävät tiheitä varsikkoja. Yksilöt myös haarovat tyveltä. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen mukulat kasvavat usein lähekkäin ja synnyttävät tiheitä varsikkoja. Yksilöt myös haarovat tyveltä. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen kukkatertut ovat usein pitkiä ja niissä voi olla jopa 25 kukkaa. Varsilehdet ovat 2-3 kertaa kolmelehdykkäiset. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen kukkatertut ovat usein pitkiä ja niissä voi olla jopa 25 kukkaa. Varsilehdet ovat 2-3 kertaa kolmelehdykkäiset. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen kukka on noin 15-20 mm pitkä ja kannuksellinen. Teriössä on neljä lehteä, joista ylempi ja alempi ovat isompia ja huulimaisia ja sisemmät pienempiä ja kärjestään yhteen kasvaneita. Ylähuuli on pysty ja alahuuli lanttopäinen. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen kukka on noin 15-20 mm pitkä ja kannuksellinen. Teriössä on neljä lehteä, joista ylempi ja alempi ovat isompia ja huulimaisia ja sisemmät pienempiä ja kärjestään yhteen kasvaneita. Ylähuuli on pysty ja alahuuli lanttopäinen. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen kukat ovat yleensä sinipunaisia tai punaisia. Toisinaan kukissa on kirjavuutta ja jopa väriraidoitusta, kuten kuvassa. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen kukat ovat yleensä sinipunaisia tai punaisia. Toisinaan kukissa on kirjavuutta ja jopa väriraidoitusta, kuten kuvassa. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen kukat voivat joskus olla myös aivan valkoisia. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen kukat voivat joskus olla myös aivan valkoisia. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen kukat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat päästään tavallisesti 4-8-liuskaisia, mutta toisinaan ne kasvavat hyvin leveiksi ja moniliuskaisiksi. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen kukat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat päästään tavallisesti 4-8-liuskaisia, mutta toisinaan ne kasvavat hyvin leveiksi ja moniliuskaisiksi. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 3.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen litumaiset kotahedelmät ovat monisiemenisiä, noin 15-20 mm pitkiä ja niiden perä on kodan kanssa suunnilleen samanmittainen. Hedelmävaiheessa tukilehdet kasvavat pituutta ja niiden muoto usein muuttuu ja pään liuskat lähes katoavat. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 19.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen litumaiset kotahedelmät ovat monisiemenisiä, noin 15-20 mm pitkiä ja niiden perä on kodan kanssa suunnilleen samanmittainen. Hedelmävaiheessa tukilehdet kasvavat pituutta ja niiden muoto usein muuttuu ja pään liuskat lähes katoavat. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 19.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida - pystykiurunkannuksen juurakko on mukulamainen. Mukula on pallomainen, täyteinen ja noin 1-2,5 cm halkaisijaltaan. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 29.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Corydalis solida – pystykiurunkannuksen juurakko on mukulamainen. Mukula on pallomainen, täyteinen ja noin 1-2,5 cm halkaisijaltaan. EH, Hattula, Sattula, Sattulantien laitametsikkö, 29.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto