Rohtokoirankieli, Cynoglossum officinale, on 2-vuotinen, pysty ja tavallisesti noin 30-70 cm korkea ruoho, jonka pääjuuri on ruskea, usein pitkä ja vankka sekä toisinaan yläpäästään haarova. Siementaimi kasvattaa ensimmäisenä vuotenaan isolehtisen lehtiruusukkeen. Toisena vuotena kasvava kukkavarsi on vihreä tai kellanvihreä, monilehtinen ja kukinto-osastaan monihaarainen sekä liereä tai matalasärmäinen. Se on myös tiheästi valkoisen tai harmahtavan kähärä- ja pehmeäkarvainen. Ruusukelehtiä voi kasvaa myös kukkavarren tyveen, yläpäästään haarovan juurakon kärkiin.
Ruusukelehdet ovat ruodilliset, soikeat tai leveänsuikeat ja teräväkärkiset. Ruoti on yleensä noin 10-20 cm pitkä ja lehtilapa tavallisesti noin 15-25 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 6-10 cm leveä. Varsien ja haarojen lehdet ovat kierteisesti. Tyvilehdet ja varren alaosan lehdet ovat ruodilliset ja ylemmät lehdet ruodittomat. Ruoti on kapeasti siipipalteinen ja useimmiten enintään noin 10 cm pitkä. Lehtilapa on suikea ja teräväkärkinen tai joskus tylppäpäinen. Pituutta sillä on ylöspäin pieneten tavallisesti noin 5-15 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm. Kaikki lehdet ovat vihreitä, ehytlaitaisia ja molemmin puolin lyhyesti tai pitemmin pehmeäkarvaisia.
Kukinnot ovat varren ja haarojen kärkiosassa. Haarat voivat haaroa myös toistamiseen. Kukat ovat yksipuolisena viuhkona ja avautuvat ensin kasvavan haaran tyviosasta. Kerrallaan niistä vain muutama on kukintavaiheessa. Kukintohaara pitenee kärjestään kukinnan edetessä ja loppuvaiheessa kukkineita kukkia ja hedelmyksiä on jonomaisesti tiheämmin tai harvemmin tavallisesti noin 15-25. Tällöin kukinnon pituus voi olla jopa 30 cm. Kukinto-osassa on yksittäisiä, pieniä ja suikeita lehtiä, mutta ne ovat vain satunnaisesti kukkaperien kohdalla tukilehtimäisesti. Kukintavaiheessa kukkaperä on yleensä vain noin 2 mm pitkä, mutta alkaa sen jälkeen heti pidentyä ja voi hedelmävaiheessa olla kukinnon tyviosassa jopa 20 mm pitkä. Verhiö on kellomainen, vihreä ja lähes tyveen saakka 5-liuskainen. Liuskat ovat soikeita ja kukintavaiheessa noin 4 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveitä. Hedelmävaiheessa niiden koko on kasvanut huomattavasti ja pituutta voi olla jopa 10 mm ja leveyttä 7 mm. Kukintoranka, kukkaperät ja verhiöt ovat tiheään valkoisen tai harmahtavan pehmeäkarvaisia.
Teriö on yhdislehtinen, kärkiosastaan kellomainen ja 5-liuskainen. Se on nuppuna ja puhjettuaan punainen tai ruskeanpunainen ja muuttuu sitten vaaleahkon sinipunan kautta tummemman sinipunaiseksi Teriö on torvineen tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja yltää hieman verhiönliuskoja ulommaksi. Suppilomaisen torven osuus pituudesta on noin 2,5-3 mm. Leveyttä teriöllä on yleensä noin 6-7 mm. Teriönliuskat ovat noin 2-2,5 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät sekä tylppä- tai pyöreäpäiset. Teriön nielun suulla on 5 ulkonevaa, suunnilleen teriön väristä ja läpimitaltaan noin 1 mm:n mittaista, lisäteriömäistä lisäkettä, jotka tekevät nieluaukon ahtaaksi. Heteitä on 5. Ne ovat lyhytpalhoisia, kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Noin 1 mm pitkät ponnet yltävät nieluaukon suulle. Emiö on 1-vartaloinen ja huomaamattoman lyhyesti 2-luottinen. Emin pituus on kukintavaiheessa noin 2 mm, mutta vankistuu ja pitenee hedelmävaiheessa jopa 10 mm pitkäksi. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.
Hedelmä on nelilohkoinen, litteähkö ja yleensä noin 10-15 mm läpimitaltaan. Kasvaneet teriönliuskat ovat kuitenkin sitä pitempiä. Lohkohedelmykset ovat kärjestään kiinnittyneet säilyvän emin vartalon tyveen. Ne ovat leveän pisaramaisia sekä kypsinä vaaleanruskeita ja noin 6-7 mm pitkiä. Niiden pinnassa on tiheästi noin 0,5 mm:n mittaisia, vankkoja ja väkäspäisiä karvoja. Ne auttavat leviämisessä, kun niiden avulla hedelmykset takertuvat eläimiin ja ihmisten vaatteisiin. Tästä takertuvasta karheudesta juontanee suomalainen nimi, koirankieli.
Rohtokoirankieli on Suomessa harvinainen muinaistulokas Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi siitä on muualta muutamia vanhoja uustulokashavaintoja. Kasvupaikat ovat ihmistoiminnan piirissä lähinnä kylissä seinustoilla, puutarhoissa, raunioilla, kyläniityillä ja -kedoilla, tien- ja radanvarsilla sekä teollisuusalueilla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitukseen on vaikuttanut lähinnä suppea esiintymisalue ja taantuminen. Uhkatekijöinä ovat rakentaminen ja avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa rohtokoirankieli kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Rohtokoirankieli on alunperin saapunut Suomeen ihmisten toimesta jo ennen 1600-luvun puoltaväliä. Tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaisesti sitä on viljelty aikanaan rohdostarkoituksessa. Sen juuren on uskottu rauhoittavan ja tepsivän unettomuuteen. Lääkinnällinen käyttö on kuitenkin loppunut jo kauan sitten. Lajin on arveltu hajullaan karkottavan rottia ja hiiriä. Sen vuoksi sitä istutettiin ja kylvettiin rakennusten seinustoille, joilta osa kasvupaikoista löytyy edelleenkin.
Cynoglossum officinale – rohtokoirankieli on kaksivuotinen. Niinpä runsaammissa kasvustoissa on samaan aikaan ensimmäisen vuoden iso- ja leveälehtisiä ruusukkeita ja toisen vuoden kukkavarsia. Pääjuuri on usein pitkä ja vankka sekä voi toisinaan haaroa yläpäästään. Tällöin kukkavarrellisen, toisen vuoden yksilön viereen saattaa nousta useampia kukkavarsia tai myös lehtiruusukkeita. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankieli on eteläisimmässä Suomessa harvinainen muinaistulokas. Se on saapunut tänne ilmeisesti ihmisen toimesta jo ennen 1600-luvun puoltaväliä. Sen juurta on käytetty rohdokseksi ja kasvin on uskottu hajullaan karkottavan rottia ja hiiriä. Niinpä sitä istutettiin ja kylvettiin rakennusten seinustoille. Vielä nykyäänkin sen kasvupaikat sijaitsevat aika usein seinustoilla. EH, Nokia, Myllyhaka, Rounionkadun varressa, Raision Melian myllyalueen vieressä olevan baarin seinusta, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankieli on pysty ja tavallisesti noin 30-70 cm korkea ja monilehtinen. Se kasvaa erityisesti latvaosastaan monihaaraiseksi ja tulee juttuun hyvinkin karussa ympäristössä. Isompana uhkana on kasvualueiden pusikoituminen ja muu kasvullinen umpeutuminen, jota kaksivuotias laji ei kestä. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankieli voi yläpäästään haarovan juurakon myötä kasvaa myös monivartiseksi. Kukintohaarat voivat kuvan latvan tavoin haaroa myös toistamiseen. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen kukat ovat haaroissa yksipuolisena viuhkona. Kerrallaan niistä vain muutama on kukintavaiheessa. Kukintohaara pitenee kärjestään kukinnan edetessä ja loppuvaiheessa kukkineita kukkia ja hedelmyksiä on jonomaisesti tavallisesti noin 15-25. Tällöin kukinnon pituus voi olla jopa 30 cm. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen teriö on nuppuna ja puhjettuaan punainen tai ruskeanpunainen ja väri muuttuu aika pian vaaleahkon sinipunaiseksi. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen teriön väri muuttuu ikääntyessään lopulta tummahkon sinipunaiseksi. Leveyttä teriöllä on yleensä noin 6-7 mm. Kuvassa hämähäkki ilmeisesti odottaa ruokapöydän ääressä, että joku varomaton pölyttäjä toisi siihen sille sapuskaa. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen teriö on yhdislehtinen, kärkiosastaan kellomainen ja viisiliuskainen. Liuskat ovat noin 2-2,5 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät sekä tylppä- tai pyöreäpäiset. Teriönsä tiputtaneiden verhiöiden koko alkaa nopeasti kasvaa ja alimmassa niistä näkyy, kuinka hedelmälohkot alkavat kehittyä. Niiden välissä oleva, kukinnan aikaan vain noin 2 mm pitkä emin vartalo vankistuu. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 21.6.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen teriön nielun suulla on viisi ulkonevaa, suunnilleen teriön väristä ja läpimitaltaan noin 1 mm:n mittaista, lisäteriömäistä lisäkettä, jotka tekevät nieluaukon ahtaaksi. Heteitä on viisi. Ne ovat lyhytpalhoisia ja niiden ponnet yltävät nieluaukon suulle. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen kukkaperä on kukintavaiheessa yleensä noin 2 mm pitkä, mutta alkaa sen jälkeen heti pidentyä. Verhiö on kellomainen ja lähes tyveen saakka viisiliuskainen. Liuskat ovat soikeita ja kukintavaiheessa noin 4 mm pitkiä. Teriö on torvineen tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja yltää hieman verhiönliuskoja pitemmälle. Suppilomaisen ja verhiön sisään jäävän torven osuus pituudesta on noin 2,5-3 mm. Kukintoranka, kukkaperät ja verhiöt ovat tiheään valkoisen tai harmahtavan pehmeäkarvaisia. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen hedelmä on nelilohkoinen, litteähkö ja yleensä noin 10-15 mm läpimitaltaan. Lohkohedelmykset ovat kärjestään kiinnittyneet emin vartalon tyveen. Ne ovat leveän pisaramaisia sekä kypsinä vaaleanruskeita ja noin 6-7 mm pitkiä. Emin vartalo on tässä vaiheessa kasvanut jo moninkertaiseksi ja voi olla jopa 10 mm pitkä. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen verhiötkin saavat hedelmävaiheeseen mennessä rutkasti lisämittaa. Pituutta voi olla jopa 10 mm ja leveyttä 7 mm. Lohkohedelmysten pinnassa on tiheästi noin 0,5 mm:n mittaisia, vankkoja ja väkäspäisiä karvoja. Ne auttavat leviämisessä, kun niiden avulla hedelmykset takertuvat eläimiin ja ihmisten vaatteisiin. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen ruusukelehdet ovat ruodilliset, soikeat tai leveänsuikeat ja teräväkärkiset. Ruoti on yleensä noin 10-20 cm pitkä ja lehtilapa tavallisesti noin 15-25 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 6-10 cm leveä. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, aidatun myllyalueen kulma radanvarressa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Cynoglossum officinale – rohtokoirankielen tyvilehdet ja varren alaosan lehdet ovat ruodilliset ja ylemmät lehdet ruodittomat. Ruoti on kapeasti siipipalteinen ja useimmiten enintään noin 10 cm pitkä. Lehtilapa on suikea ja yleensä teräväkärkinen. Pituutta sillä on noin 5-15 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm. Lehdet ovat ehytlaitaisia ja molemmin puolin pehmeäkarvaisia. Myös varsi on pehmeäkarvainen. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision Melian myllyalue Rounionkadun ja rautatien välissä, radanvarsi aidatun myllyalueen kulmassa, 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 