Daphne mezereum – näsiä, lehtonäsiä

  • Daphne mezereum L. – näsiä, lehtonäsiä
  • Daphne L. – näsiät
  • Thymelaeaceae – näsiäkasvit

Lehtonäsiä, Daphne mezereum, on yleensä harvahaarainen, pysty tai tyveltä koheneva ja tavallisesti noin 0,5-1 m korkea pensas, jonka kukinta alkaa ennen lehtien puhkeamista ja jatkuu varsien ja haarojen kärkilehtitupsun avautumiseen saakka. Varret ovat vaaleanruskeat tai harmahtavat ja pohjaväriä tummempipilkkuiset. Vuosiversot ovat lyhytkarvaiset. Talvehtimissilmut ovat suippoja, monisuomuisia ja mustanruskeita.

Lehdet ovat latvan vuosikasvaimessa tiheästi ja kierteisesti. Lehtilapa on ehytlaitainen ja kapean vastapuikea tai soikeahko sekä kärjestään terävä tai pyöristynyt ja tasaisesti kapenevatyvinen. Se on ohuehko, päältä vihreä ja alta vaaleahkon sinivihreä sekä kalju mutta puhjetessaan laidoiltaan ripsikarvainen. Lavalla on pituutta tavallisesti noin 6-9 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2,5 cm. Lehtiruoti on yleensä 0,5-1,5 cm pitkä ja sen raja tasaisesti kapenevaan lehtilavan tyveen on epäselvä.

Kukat ovat yleensä 2-3 ryhminä samassa silmussa, edellisen vuoden vuosikasvaimissa, tippuneiden lehtien jättämien tyviarpien hangoissa. Kukka on perätön ja sen tyvelle jäävät lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa sitä suojanneet, noin 3-7 mm pitkät, ruskeat silmusuomut. Kukka on hyväntuoksuinen, kaksineuvoinen ja teriötön, sillä sen kehä ei ole erilaistunut erillisiksi verhiöksi ja teriöksi. Kehä on vaaleanpunainen, sinipunainen tai hyvin harvoin valkoinen ja useimmiten läpimitaltaan noin 9-12 mm. Kehälehtiä on 4 ja ne ovat sivulle suuntautuneet, pyöreän kolmiomaiset ja tavallisesti noin 4-5,5 mm pitkät sekä tyvestään noin 3-5 mm leveät ja kaljut. Kukkapohjus on laajentunut putkeksi (hypantium), joka on vaaleanruskean punertava, hyvin lyhytkarvainen ja yleensä noin 6-8 mm pitkä sekä noin 1,5-2 mm leveä. Keltaponsisia heteitä on 8 ja ne ovat neljän ryhminä kahdessa eri tasossa sekä tyveltään kiinnittyneinä kukkapohjuksen torveen. Emin vartalo on lyhyt ja luotti on ulkoneva, mutta jää piiloon alempien heteiden alle.

Hedelmä on hyvin lyhytperäinen, pallomainen tai hieman pitkänpyöreä ja 1-siemeninen luumarja, joka raakana on vihreä ja kypsänä kiiltävän punainen tai valkokukkaisella muodolla keltainen. Se on tavallisesti noin 7-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-9 mm leveä. Normaali kukinta-aika on huhti-toukokuu. Kevättalven keleistä riippuen kukinta alkaa Etelä-Suomessa toisinaan jo maaliskuussa.

Lehtonäsiä on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisenä tai harvinaisempana etelästä päin Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntien linjalle saakka. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lehdoissa, lehtokorvissa ja lehtovaikutteisissa kangasmetsissä sekä valoisissa metsänlaiteissa. Ahvenanmaalla laji on rauhoitettu. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtonäsiän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Daphne mezereum - lehtonäsiä on harvahkohaarainen ja yleensä noin 0,5-1 m korkea pensas, joka kasvaa yksittäisvartisena tai kuvan tavoin varsiryhminä. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 5.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiä on harvahkohaarainen ja yleensä noin 0,5-1 m korkea pensas, joka kasvaa yksittäisvartisena tai kuvan tavoin varsiryhminä. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 5.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiä kukkii talvesta riippuen maaliskuun loppupuolelta toukokuuhun. Kukinta alkaa ennen lehtien puhkeamista ja jatkuu varsien ja haarojen kärkilehtitupsun avautumiseen saakka. Kärjen lehtiryhmä on uuden vuosikasvaimen alku. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiä kukkii talvesta riippuen maaliskuun loppupuolelta toukokuuhun. Kukinta alkaa ennen lehtien puhkeamista ja jatkuu varsien ja haarojen kärkilehtitupsun avautumiseen saakka. Kärjen lehtiryhmä on uuden vuosikasvaimen alku. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän kukat ovat yleensä kahden tai kolmen kukan ryhminä edellisen vuoden vuosikasvaimissa, tippuneiden lehtien jättämien tyviarpien hangoissa. Varret ovat vaaleanruskeat tai harmahtavat ja pohjaväriä tummempipilkkuiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän kukat ovat yleensä kahden tai kolmen kukan ryhminä edellisen vuoden vuosikasvaimissa, tippuneiden lehtien jättämien tyviarpien hangoissa. Varret ovat vaaleanruskeat tai harmahtavat ja pohjaväriä tummempipilkkuiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiä on tiheästi kukkiessaan näyttävä pensas. Siitä on myös jalostettu pallomaisia puutarhalajikkeita. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 5.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiä on tiheästi kukkiessaan näyttävä pensas. Siitä on myös jalostettu pallomaisia puutarhalajikkeita. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 5.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän uusia vuosikasvaimia suojaavat ruskeat ja teräväkärkiset suomut. Myös kukka-aiheet talvehtivat ryhminä samassa silmussa. Kukat ovat perättömiä ja niiden tyvelle jäävät ainakin joksikin aikaa noin 3-7 mm pitkät, ruskeat silmusuomut. Kukkapohjus on laajentunut putkeksi, joka on vaaleanruskean punertava ja yleensä noin 6-8 mm pitkä sekä noin 1,5-2 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän uusia vuosikasvaimia suojaavat ruskeat ja teräväkärkiset suomut. Myös kukka-aiheet talvehtivat ryhminä samassa silmussa. Kukat ovat perättömiä ja niiden tyvelle jäävät ainakin joksikin aikaa noin 3-7 mm pitkät, ruskeat silmusuomut. Kukkapohjus on laajentunut putkeksi, joka on vaaleanruskean punertava ja yleensä noin 6-8 mm pitkä sekä noin 1,5-2 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän hyväntuoksuinen kukka on teriötön, sillä sen kehä ei ole erilaistunut erillisiksi verhiöksi ja teriöksi. Kehä on vaaleanpunainen, sinipunainen tai hyvin harvoin valkoinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän hyväntuoksuinen kukka on teriötön, sillä sen kehä ei ole erilaistunut erillisiksi verhiöksi ja teriöksi. Kehä on vaaleanpunainen, sinipunainen tai hyvin harvoin valkoinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen havumetsäkaista, 28.3.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän kukka on läpimitaltaan noin 9-12 mm. Sen neljä pyöreän kolmiomaista kehälehteä ovat suuntautuneet sivulle päin. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän kukka on läpimitaltaan noin 9-12 mm. Sen neljä pyöreän kolmiomaista kehälehteä ovat suuntautuneet sivulle päin. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän kehälehdet ovat tavallisesti noin 4-5,5 mm pitkät ja tyvestään noin 3-5 mm leveät. Keltaponsisia heteitä on kahdeksan ja ne ovat neljän ryhminä kahdessa eri tasossa sekä tyveltään kiinnittyneinä kukkapohjuksen torveen. Emi on lyhytvartaloinen ja jää piiloon alempien heteiden alle. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän kehälehdet ovat tavallisesti noin 4-5,5 mm pitkät ja tyvestään noin 3-5 mm leveät. Keltaponsisia heteitä on kahdeksan ja ne ovat neljän ryhminä kahdessa eri tasossa sekä tyveltään kiinnittyneinä kukkapohjuksen torveen. Emi on lyhytvartaloinen ja jää piiloon alempien heteiden alle. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 12.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän hedelmä on hyvin lyhytperäinen, pallomainen tai hieman pitkänpyöreä ja yksisiemeninen luumarja, joka raakana on vihreä. Se on tavallisesti noin 7-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-9 mm leveä. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän hedelmä on hyvin lyhytperäinen, pallomainen tai hieman pitkänpyöreä ja yksisiemeninen luumarja, joka raakana on vihreä. Se on tavallisesti noin 7-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-9 mm leveä. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän myrkylliset luumarjat kypsyvät kesän mittaan kiiltävän punaisiksi. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän myrkylliset luumarjat kypsyvät kesän mittaan kiiltävän punaisiksi. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän kesän aikana kasvavat vuosikasvaimet ovat tiheälehtisiä. Lehdet ovat varsissa kierteisesti. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän kesän aikana kasvavat vuosikasvaimet ovat tiheälehtisiä. Lehdet ovat varsissa kierteisesti. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläpuoli, Kihtersuolta Papinniittyyn vievän kävelytien varsi lähellä metsän laidetta, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän lehtilapa on ehytlaitainen ja kapean vastapuikea tai soikeahko sekä tasaisesti kapenevatyvinen. Se on ohuehko, kalju ja päältä vihreä sekä tavallisesti noin 6-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2,5 cm leveä. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän lehtilapa on ehytlaitainen ja kapean vastapuikea tai soikeahko sekä tasaisesti kapenevatyvinen. Se on ohuehko, kalju ja päältä vihreä sekä tavallisesti noin 6-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2,5 cm leveä. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum - lehtonäsiän lehtilapa on alapinnaltaan vaaleahkon sinivihreä. Lehden kärki on terävä tai pyöreähkö ja tyvi kapenee tasaisesti ilman selvää rajaa noin 0,5-1,5 cm pitkäksi ruodiksi. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Daphne mezereum – lehtonäsiän lehtilapa on alapinnaltaan vaaleahkon sinivihreä. Lehden kärki on terävä tai pyöreähkö ja tyvi kapenee tasaisesti ilman selvää rajaa noin 0,5-1,5 cm pitkäksi ruodiksi. EH, EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Kuralasta Vähä-Tertin tilan ohi menevän metsätieuran laita, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto