Dianthus deltoides – ketoneilikka

  • Dianthus deltoides L. – ketoneilikka
  • Dianthus L. – tuoksuneilikat
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Ketoneilikka, Dianthus deltoides, on monivuotinen, noin 15-30 cm korkea, harvaan mätästävä ja monivartinen sekä vihreä tai sinivihreä ruoho. Sillä on hoikka paalujuuri, joka haaroo yläpäästään. Haaroista versovat lyhyehköt, kukattomat varret ja kukkavarret. Kukattomia varsia on yleensä runsaasti ja ne ovat kohenevia tai tyvestä rentoja ja juurehtivia sekä tiheälehtisiä. Kukkavarret ovat lukuisia, tyvestä kohenevia, hoikkia ja yläosastaan jäykkiä sekä harvahkohaaraisia, liereitä ja hyvin lyhytkarvaisia (lajin karvoitus on nähtävissä vain luupilla). Kukattomien varsien lehdet ovat lähinnä suikeat sekä noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät. Varsilehdet ovat pystyt, tasasoukat tai kapean suikeat sekä noin 10-30 mm pitkät ja 1-2,5 mm leveät. Kaikki lehdet ovat ruodittomia sekä pareittain vastakkain ja tyvestään noin 1-2 mm:n mittaiseen tuppeen yhteenkasvaneita. Ne ovat hyvin lyhytkarvaisia ainakin laidoiltaan ja alapinnan keskisuonesta, usein myös yläpinnaltaan.

Kukinnon haarat ovat lehtihankaisia ja yksikukkaisia. Kukat ovat varsien ja haarojen kärjissä pystyinä. Kukkien tukilehtipari on varsilehtien kaltainen ja noin 5-10 mm pitkä. Kukkaperä on noin 10-15 mm pitkä eikä muodoltaan eroa sitä edeltävästä haaran osasta. Kukan verhiön tyvellä on suvulle ominaisesti ulkoverhiö, joka muodostuu kahdesta tai neljästä vastakkaisesta suomusta. Ne ovat puikeita sekä äkkijyrkästi ja yleensä pitkästi otakärkisiä. Ne ovat leveästi kalvoreunaisia ja vihertäviä, ruskehtavia tai sinipunertavia. Mittaa niillä on otineen noin 6-9 mm ja leveyttä 3-4 mm. Verhiö on kapean lieriömäinen, tiheä- ja ainakin 35-suoninen sekä yhdiskasvuinen ilman kalvomaisia saumoja. Se on nukkakarvainen tai kalju sekä vihertävä tai sinertävän tai ruskehtavan punertava ja kärkihampaineen noin 11-19 mm pitkä ja 3-4 mm leveä. Verhiön kärkihampaita on 5 ja ne ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja laidoiltaan kapean kalvoreunaiset sekä noin 4-5 mm pitkät.

Kukka on kaksineuvoinen ja lisäteriötön sekä noin 15-20 mm leveä. Terälehtiä on 5 ja ne ovat purppuran- tai vaaleanpunaiset tai harvoin valkoiset. Terälehtien kärkiosa on päätään kohti jonkin verran levenevä sekä kärkiosastaan epäsäännöllisesti hampainen ja noin 6-8 mm pitkä. Se on erityisesti tyviosastaan valkopisteinen ja harvahkosti valkokarvainen. Lisäksi teriön nielun lähellä terälehtiä kiertää tummanpunainen ja siksak-kuvioinen rinki. Terälehden tyviosa on kapean tasasoukka ja noin kärkiosan mittainen ja verhiön sisään jäävä. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoisehkoja tai punertavia ja ponnet vaaleita tai sinipunaisia. Emin vartaloita ja luotteja on 2. Luotit ovat karvaisia sekä valkoisehkoja tai punertavia ja yleensä kierteisiä. Hedelmä on kapean soikea, noin 11-13 mm pitkä ja 3-3,5 mm paksu kota, joka on noin verhiön mittainen. Kota avautuu päästään 4-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähkön kilpimäisiä, hieman kurttupintaisia ja mustahkoja sekä läpimitaltaan noin 0,8-1,2 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Ketoneilikka on muinaistulokas Suomessa. Sitä esiintyy enemmän tai vähemmän yleisenä etelästä päin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntien väliselle linjalle saakka. Keski-Pohjanmaan, Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnissa se on harvinainen muinaistulokas. Harvinaisena uustulokkaana lajia on tavattu myös pohjoisemmissa eliömaakunnissa Enontekiön Lappia lukuun ottamatta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kedot, rinneniityt, erilaiset pientareet sekä tien- ja radanvarret. Lajia käytetään myös koristekasvina ja sitä voi esiintyä siemenseoksissa. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on yksilömäärien vähenemisen vuoksi todettu silmälläpidettäväksi (NT). Uhanalaisuuteen vaikuttavina tekijöinä ovat lähinnä avoimien alueiden sulkeutuminen, rakentaminen ja vieraat lajit. Ketoneilikkaa kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ketoneilikan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Dianthus deltoides - ketoneilikka on nimensä mukaisesti ensisijaisesti ketokasvi, joka ei kestä kasvualustansa täyttä umpeutumista eikä liiallista rehevyyttä. Tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa se on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Yhtenä tulevaisuuden uhkatekijänä nähdään vieraslajit. Kuvan kedollakin komealupiini, Lupinus polyphyllus, tilavaltauksen lisäksi kykenee rehevöittämään kasvualustaa ketolajeille sopimattomaksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikka on nimensä mukaisesti ensisijaisesti ketokasvi, joka ei kestä kasvualustansa täyttä umpeutumista eikä liiallista rehevyyttä. Tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa se on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Yhtenä tulevaisuuden uhkatekijänä nähdään vieraslajit. Kuvan kedollakin komealupiini, Lupinus polyphyllus, tilavaltauksen lisäksi kykenee rehevöittämään kasvualustaa ketolajeille sopimattomaksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikalla on hoikka paalujuuri, joka haaroo yläpäästään muodostaen monivartisia mättäitä. Runsaammilla kasvupaikoilla ei pysty kunnolla näkemään eri yksilöiden rajoja. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikalla on hoikka paalujuuri, joka haaroo yläpäästään muodostaen monivartisia mättäitä. Runsaammilla kasvupaikoilla ei pysty kunnolla näkemään eri yksilöiden rajoja. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan juurakosta nousee kukkavarsien lisäksi runsaasti myös lyhyempiä, kukattomia ja tiheälehtisiä varsia. Ne lisäävät varsinkin avoimilla kasvupaikoilla mätästävyyden vaikutelmaa. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan juurakosta nousee kukkavarsien lisäksi runsaasti myös lyhyempiä, kukattomia ja tiheälehtisiä varsia. Ne lisäävät varsinkin avoimilla kasvupaikoilla mätästävyyden vaikutelmaa. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan todennäköisesti yhdestä yksilöstä nouseva runsaskukkainen luonnonkimppu. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan todennäköisesti yhdestä yksilöstä nouseva runsaskukkainen luonnonkimppu. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan kukat ovat yleensä eriasteisen punaisia ja noin 15-20 mm leveitä. Itsepölytyksen estämiseksi heteet nousevat useimmiten ensin esiin ja vasta niiden kuihtuessa kehittyvät luotit. Samassakin yksilössä on kuitenkin vaihtelua, kuten kuvakin osoittaa. Oikean yläkulman kukassa karvaiset luotit pörhistelevät sinipunapontisten heteiden kanssa samaan aikaan. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan kukat ovat yleensä eriasteisen punaisia ja noin 15-20 mm leveitä. Itsepölytyksen estämiseksi heteet nousevat useimmiten ensin esiin ja vasta niiden kuihtuessa kehittyvät luotit. Samassakin yksilössä on kuitenkin vaihtelua, kuten kuvakin osoittaa. Oikean yläkulman kukassa karvaiset luotit pörhistelevät sinipunapontisten heteiden kanssa samaan aikaan. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan kukkavarret ovat harvahkohaaraisia. Kukat ovat yksittäin kukintohaarojen kärjissä. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan kukkavarret ovat harvahkohaaraisia. Kukat ovat yksittäin kukintohaarojen kärjissä. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan kukkaverhiö on kapean lieriömäinen, tiheäsuoninen ja noin 11-19 mm pitkä ja 3-4 mm leveä. Sen tyvellä on kaksi- tai nelisuomuinen ulkoverhiö, jonka suomut ovat otakärkisiä ja noin 6-9 mm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan kukkaverhiö on kapean lieriömäinen, tiheäsuoninen ja noin 11-19 mm pitkä ja 3-4 mm leveä. Sen tyvellä on kaksi- tai nelisuomuinen ulkoverhiö, jonka suomut ovat otakärkisiä ja noin 6-9 mm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan kukan terälehtien sivulle kääntynyt kärkiosa on noin 6-8 mm pitkä ja epäsäännöllisesti hampainen. Kuten kuva osoittaa niissä on vaihtelevasti valkoisia pisteitä ja niitä kiertää tummanpunainen, siksak-kuvioinen rinki. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan kukan terälehtien sivulle kääntynyt kärkiosa on noin 6-8 mm pitkä ja epäsäännöllisesti hampainen. Kuten kuva osoittaa niissä on vaihtelevasti valkoisia pisteitä ja niitä kiertää tummanpunainen, siksak-kuvioinen rinki. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan voimakkaan punainen kukka, jonka kymmenestä heteestä ovat ponnet jo karisseet ja vaaleat palhot ovat jäljellä. Kaksi karvaista ja kiemuraista emin luottia ovat toimintakuntoisina näkösällä. Ketoneilikan terälehtien kärkiosan tyvipuolella on harvakseen valkoisia karvoja. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan voimakkaan punainen kukka, jonka kymmenestä heteestä ovat ponnet jo karisseet ja vaaleat palhot ovat jäljellä. Kaksi karvaista ja kiemuraista emin luottia ovat toimintakuntoisina näkösällä. Ketoneilikan terälehtien kärkiosan tyvipuolella on harvakseen valkoisia karvoja. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan varsilehdet ovat pareittain vastakkain. Ne ovat ruodittomia ja kasvaneet tyvestään yhteen tuppeen. Malliltaan ne ovat tasasoukat tai kapeansuikeat sekä noin 10-30 mm pitkät ja 1-2,5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan varsilehdet ovat pareittain vastakkain. Ne ovat ruodittomia ja kasvaneet tyvestään yhteen tuppeen. Malliltaan ne ovat tasasoukat tai kapeansuikeat sekä noin 10-30 mm pitkät ja 1-2,5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Sairio, radanvarsiketo Vanajaveden rannassa, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikalla on kukkavarsien lisäksi lyhyitä, kukattomia lehtivarsia. U, Hanko, Täktom, S-rannikko, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas, rantaniitty, 21.7.1998. Kuva näytteestä 11.12.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikalla on kukkavarsien lisäksi lyhyitä, kukattomia lehtivarsia. U, Hanko, Täktom, S-rannikko, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas, rantaniitty, 21.7.1998. Kuva näytteestä 11.12.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides - ketoneilikan kukattomien varsien lehdet ovat lähinnä suikeita sekä noin 10-20 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveitä. Kaikki lehdet ovat hyvin lyhytkarvaisia ainakin laidoiltaan ja alapinnan keskisuonesta, usein myös yläpinnaltaan. U, Hanko, Täktom, S-rannikko, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas, rantaniitty, 21.7.1998. Kuva näytteestä 11.12.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dianthus deltoides – ketoneilikan kukattomien varsien lehdet ovat lähinnä suikeita sekä noin 10-20 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveitä. Kaikki lehdet ovat hyvin lyhytkarvaisia ainakin laidoiltaan ja alapinnan keskisuonesta, usein myös yläpinnaltaan. U, Hanko, Täktom, S-rannikko, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas, rantaniitty, 21.7.1998. Kuva näytteestä 11.12.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto