Diapensia lapponica – uuvana, lapinuuvana

  • Diapensia lapponica L. – uuvana, lapinuuvana
  • Diapensia L. – uuvanat
  • Diapensiaceae – uuvanakasvit

Lapinuuvana, Diapensia lapponica, on sukunsa ja heimonsa ainoa edustaja Pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Se on hyvin tiheitä, patja- tai kupumaisia yksilöitä muodostava, monivuotinen varpu. Pääjuuri on pysty ja syvälle tunkeutuva ankkuroiden kasvin tiiviisti paikoilleen. Varsi on voimakkaasti joka taholle haarova haarojen ollessa enimmillään noin 10 cm pitkiä. Yksilöiden korkeus kukkineen on tavallisesti vain noin 3-6 cm. Vanhat kuivuneet, ruskeat ja lahoavat lehdet pysyvät varsissa elävien lehtien alapuolella pitkään. Elävät lehdet ovat verson kärkiosassa kierteisesti ja hyvin tiheästi. Ne ovat muuten lähes tasasoukkia mutta päästään yleensä kapean vastapuikeita ja pyöreäpäisiä sekä tavallisesti noin 5-12 mm pitkiä ja 1-2 mm leveitä leveimmältä kohtaa. Lehdet ovat jäykät, nahkeat, reunoiltaan hieman alaskiertyneet ja kaljut sekä talvehtivat. Niiden yläpinta on vaihtelevasti tummahkonvihreä ja usein enemmän tai vähemmän punainen tai punaruskea. Alapinta on vaaleamman vihreä.

Kukat ovat yksittäin lähellä verson kärkeä. Ne ovat pystyjä tai hieman sivulle kaartuvia ja kaksineuvoisia. Kukkaperä on tavallisesti 5-30 mm pitkä, kalju ja vihreä tai vaihtelevasti punaruskea. Kukkaperässä on usein yksi noin 3-7 mm pitkä, lähes tasasoukka ja päästään kapean vastapuikea kukintolehti. Erillisiä verholehtiä on yleensä 5. Ne ovat pitkänpyöreät, kaljut, noin 5-6 mm pitkät ja 3-4 mm leveät sekä vihreät tai  ainakin osittain punaruskeat. Verholehtien alapuolella on kolmen suojuslehden muodostama lisäverhiö. Suojuslehdet ovat verholehtien kaltaisia mutta hieman niitä pienempiä. Toisinaan yksi niistä sijaitsee selvästi muiden alapuolella kukkaperällä.

Teriö on valkoinen tai kermanvalkoinen, tyveltään ratasmaisesti yhdiskasvuinen ja kokonaisuutena irtoava. Se on yleensä noin  8-10 mm pitkä ja noin 15 mm leveä. Terälehtiä on 5 ja ne ovat pyöreähköt ja tyveä kohti kapenevat. Vapaa kärkiosa on tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Teriö on noin kaksi kertaa verholehtiä pitempi. Heteitä on 5 ja niiden palho on tyvestään teriöön kiinnikasvanut. Emiö on 1-vartaloinen ja lyhyesti 3-luottinen. Hedelmä on pitkänpyöreä, suippokärkinen, noin 4-5 mm pitkä ja lähes saman levyinen, monisiemeninen kota, jonka kärjessä säilyy kauan kuivunut emin vartalo. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Lapinuuvana on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisempänä Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa sekä harvinaisena Kittilän Lapin eliömaakunnan luoteislaidalla ja Sompion Lapin eliömaakunnan pohjoislaidalla. Se kasvaa tuntureiden kuivilla, soraisilla ja tuulisilla rinteillä ja lakialueilla. Laji on erittäin hyvin sopeutunut selviämään hyvin kylmissäkin olosuhteissa, vaikka tuuli lakaisisi kasvupaikan paljaaksi. Kokeissa se on selvinnyt hengissä jopa 58 asteen pakkasessa. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä nähdään ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lapinuuvanaa esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lapinuuvanan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Diapensia lapponica - lapinuuvana on avoimien ja tuulisten tunturikankaiden kasvi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
1000Diapensia lapponica – lapinuuvana on avoimien ja tuulisten tunturikankaiden kasvi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvana on tiiviin patja- tai kupumainen ja kukkineen tavallisesti vain noin 3-6 cm korkea varpu. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, taustalla Jehkas-tunturi, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvana on tiiviin patja- tai kupumainen ja kukkineen tavallisesti vain noin 3-6 cm korkea varpu. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, taustalla Jehkas-tunturi, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan pysty pääjuuri ankkuroi kasvin tukevasti kallionrakoon tai soramaahan. Varsi haaroo voimakkaasti joka taholle. Haarat ovat enimmillään noin 10 cm pitkiä. Lehtimaton väri vaihtelee tummanvihreästä punaiseen ja punaruskeaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan pysty pääjuuri ankkuroi kasvin tukevasti kallionrakoon tai soramaahan. Varsi haaroo voimakkaasti joka taholle. Haarat ovat enimmillään noin 10 cm pitkiä. Lehtimaton väri vaihtelee tummanvihreästä punaiseen ja punaruskeaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan kukat ovat yksittäin lähellä verson kärkeä. Ne ovat pystyjä tai hieman sivulle kaartuvia. Taustalla toinen tunturipaljakan kasvi, tunturiliekovarpio, Cassiope tetragona. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan kukat ovat yksittäin lähellä verson kärkeä. Ne ovat pystyjä tai hieman sivulle kaartuvia. Taustalla toinen tunturipaljakan kasvi, tunturiliekovarpio, Cassiope tetragona. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan kukat ovat valkoiset tai kermanvalkoiset ja tavallisesti noin 15 mm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 815 m mpy, 10.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan kukat ovat valkoiset tai kermanvalkoiset ja tavallisesti noin 15 mm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 815 m mpy, 10.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan kukkaperä on tavallisesti 5-30 mm pitkä. Siinä on usein yksi noin 3-7 mm pitkä, kukintolehti. Erillisiä verholehtiä on yleensä viisi. Ne ovat pitkänpyöreät ja noin 5-6 mm pitkät. Verholehtien alapuolella on kolmen suojuslehden muodostama lisäverhiö. Suojuslehdet ovat verholehtien kaltaisia mutta hieman niitä pienempiä. Toisinaan yksi niistä sijaitsee selvästi muiden alapuolella kukkaperällä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan kukkaperä on tavallisesti 5-30 mm pitkä. Siinä on usein yksi noin 3-7 mm pitkä, kukintolehti. Erillisiä verholehtiä on yleensä viisi. Ne ovat pitkänpyöreät ja noin 5-6 mm pitkät. Verholehtien alapuolella on kolmen suojuslehden muodostama lisäverhiö. Suojuslehdet ovat verholehtien kaltaisia mutta hieman niitä pienempiä. Toisinaan yksi niistä sijaitsee selvästi muiden alapuolella kukkaperällä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan teriö on tyveltään yhdiskasvuinen ja yleensä noin 8-10 mm pitkä. Terälehtiä on viisi ja ne ovat pyöreähköt ja tyveä kohti kapenevat. Vapaa kärkiosa on tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Teriö on noin kaksi kertaa verholehtiä pitempi. Heteitä on viisi ja niiden palho on tyvestään teriöön kiinnikasvanut. Emiö on yksivartaloinen ja lyhyesti kolmiluottinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan teriö on tyveltään yhdiskasvuinen ja yleensä noin 8-10 mm pitkä. Terälehtiä on viisi ja ne ovat pyöreähköt ja tyveä kohti kapenevat. Vapaa kärkiosa on tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Teriö on noin kaksi kertaa verholehtiä pitempi. Heteitä on viisi ja niiden palho on tyvestään teriöön kiinnikasvanut. Emiö on yksivartaloinen ja lyhyesti kolmiluottinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan teriö on ratasmaisesti yhdiskasvuinen ja kokonaisuutena irtoava. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan teriö on ratasmaisesti yhdiskasvuinen ja kokonaisuutena irtoava. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 720 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan kota on pitkänpyöreä, suippokärkinen ja noin 4-5 mm pitkä sekä monisiemeninen kota, jonka kärjessä säilyy kauan kuivunut emin vartalo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 760 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan kota on pitkänpyöreä, suippokärkinen ja noin 4-5 mm pitkä sekä monisiemeninen kota, jonka kärjessä säilyy kauan kuivunut emin vartalo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 760 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica - lapinuuvanan lehdet ovat verson kärkiosassa kierteisesti ja hyvin tiheästi. Ne ovat muuten lähes tasasoukkia mutta päästään yleensä kapean vastapuikeita ja pyöreäpäisiä sekä tavallisesti noin 5-12 mm pitkiä ja 1-2 mm leveitä leveimmältä kohtaa. Lehdet ovat jäykät, nahkeat, reunoiltaan hieman alaskiertyneet ja kaljut sekä talvehtivat.. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 760 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diapensia lapponica – lapinuuvanan lehdet ovat verson kärkiosassa kierteisesti ja hyvin tiheästi. Ne ovat muuten lähes tasasoukkia mutta päästään yleensä kapean vastapuikeita ja pyöreäpäisiä sekä tavallisesti noin 5-12 mm pitkiä ja 1-2 mm leveitä leveimmältä kohtaa. Lehdet ovat jäykät, nahkeat, reunoiltaan hieman alaskiertyneet ja kaljut sekä talvehtivat.. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 760 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto