Diplazium sibiricum – myyränporras, taigamyyränporras

  • Diplazium sibiricum (Turcz. ex Kunze) Sa. Kurata – myyränporras, taigamyyränporras
  • Diplazium Sw. – myyränportaat
  • Athyriaceae – hiirenporraskasvit (aikaisemmin Dryopteridaceae – alvejuurikasvit)

Taigamyyränporras, Diplazium sibiricum, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. Sen maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen sekä musta ja tummasuomuinen. Lehdet nousevat maavarresta yksittäin. Levittäytyvät maavarret voivat hyvillä kasvupaikoilla muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja, joissa erillisten yksilöiden rajoja on mahdoton havaita. Lehtiruoti on yleensä 15-30 cm pitkä, ohuehko, tyveltä ruskea, muuten vihreä, kellan- tai harmaanvihreä ja alaosastaan tummasuomuinen. Suomutus on tiheintä tyvellä ja harvenee ylempänä. Lehtilapa on leveän kolmiomainen, pitkäsuippuisen teräväkärkinen, tavallisesti noin 15-30 cm pitkä ja tyveltään noin saman levyinen sekä 2-3 kertaa parilehdykkäinen.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja molemmin puolin vihreät tai vaaleanvihreät. Alin sivulehdykkäpari on yleensä enemmän tai vähemmän alaviistossa. Lavan ja sivulehdyköiden keskiranka ovat kaljuhkot tai lyhyesti karvamaisen suomuiset. Sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat päästään terävät tai tylpät ja parijakoiset tai ainakin alemmissa sivulehdyköissä parilehdykkäiset sekä päältä kaljut ja alta kaljuhkot tai karvaiset. Alempien sivulehdyköiden tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 20-40 mm pitkät ja noin 7-15 mm leveät. Pikkulehdyköiden sivuliuskat ovat tylpät ja hammaslaitaiset. Niiden suonitus jatkuu liuskan laitaan saakka.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden sivuliuskoissa ja niitä on tyvipuolen liuskoissa usein 3-5. Itiöpesäkeryhmä on lähinnä soikea ja noin 1-1,5 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on vain toisesta reunastaan kiinnittynyt, ohut ja kapea. Toisinaan se puuttuu kokonaan. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat kellertävät, mutta muuttuvat kypsyessään tummiksi. Itiöpöly on ruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Taigamyyränporras on alkuperäinen laji Suomessa ja se on harvinainen sekä itäpainotteinen. Esiintymisalueen eteläraja on Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa ja jatkuu ylöspäin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun, Koillismaan ja Sompion Lapin eliömaakuntiin. Lisäksi erillinen esiintymisalue on Inarin Lapin eliömaakunnassa, Utsjoen Kevolla, mutta sieltä tuoreimmat havainnot Kasviatlaksessa ovat 1950-luvulta. Lajin kasvupaikkoina ovat lähinnä varjoisat lehtokorvet, lehtoiset louhikot, puronvarret ja allikoiden laiteet sekä kallionaluslehdot ja rotkolaaksot. Laji on rauhoitettu, mutta sitä ei ole luokiteltu uhanalaiseksi. Muissa Pohjoismaissa taigamyyränporras kasvaa hyvin harvinaisena Ruotsissa ja Norjassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle taigamyyränportaan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Diplazium sibiricum - taigamyyränporras on Suomessa harvinainen ja itäinen laji, jonka voi hyvällä onnella tavata mm. varjoisista lehtokorvista, purojen ja allikoiden laiteilta sekä kallionaluslehdoista ja rotkolaaksoista. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, joka muuttuu allikkoiseksi leppäkorveksi, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränporras on Suomessa harvinainen ja itäinen laji, jonka voi hyvällä onnella tavata mm. varjoisista lehtokorvista, purojen ja allikoiden laiteilta sekä kallionaluslehdoista ja rotkolaaksoista. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, joka muuttuu allikkoiseksi leppäkorveksi, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen. Levittäytyvät maavarret voivat hyvillä kasvupaikoilla muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja, joissa erillisten yksilöiden rajoja on mahdoton havaita. Ks, Kuusamo, Juuma, Jyrävänjärven pohjoispään itäpuoli, Lammasvuoma, rotkolaakson alarinne ja pohja-alue lähellä Oulangan kansallispuiston rajaa, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen. Levittäytyvät maavarret voivat hyvillä kasvupaikoilla muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja, joissa erillisten yksilöiden rajoja on mahdoton havaita. Ks, Kuusamo, Juuma, Jyrävänjärven pohjoispään itäpuoli, Lammasvuoma, rotkolaakson alarinne ja pohja-alue lähellä Oulangan kansallispuiston rajaa, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehdet ovat ruotineen tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. Ne nousevat maavarresta yksittäin, vaikka sitä ei helposti huomaakaan tiheässä kasvustossa. Ympärillä näkyy huomattavasti pienempiä metsäimarteen, Gymnocarpium dryopteris, lehtiä. Ks, Kuusamo, Juuma, Jyrävänjärven pohjoispään itäpuoli, Lammasvuoma, rotkolaakson alarinne ja pohja-alue lähellä Oulangan kansallispuiston rajaa, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehdet ovat ruotineen tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. Ne nousevat maavarresta yksittäin, vaikka sitä ei helposti huomaakaan tiheässä kasvustossa. Ympärillä näkyy huomattavasti pienempiä metsäimarteen, Gymnocarpium dryopteris, lehtiä. Ks, Kuusamo, Juuma, Jyrävänjärven pohjoispään itäpuoli, Lammasvuoma, rotkolaakson alarinne ja pohja-alue lähellä Oulangan kansallispuiston rajaa, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehtilapa on leveän kolmiomainen, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja tavallisesti noin 15-30 cm pitkä sekä tyveltään noin saman levyinen. Lehtiruoti on yleensä lavan kanssa samaa mittaluokkaa. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, joka muuttuu allikkoiseksi leppäkorveksi, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehtilapa on leveän kolmiomainen, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja tavallisesti noin 15-30 cm pitkä sekä tyveltään noin saman levyinen. Lehtiruoti on yleensä lavan kanssa samaa mittaluokkaa. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, joka muuttuu allikkoiseksi leppäkorveksi, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Alin sivulehdykkäpari on yleensä enemmän tai vähemmän alaviistossa. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Alin sivulehdykkäpari on yleensä enemmän tai vähemmän alaviistossa. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehtilapa on molemmin puolin vihreä tai vaaleanvihreä ja kaksi tai kolme kertaa parilehdykkäinen. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehtilapa on molemmin puolin vihreä tai vaaleanvihreä ja kaksi tai kolme kertaa parilehdykkäinen. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehtilavan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat päältä kaljut, päästään terävät tai tylpät ja parijakoiset tai ainakin alemmissa sivulehdyköissä kuvan tavoin tyvelle asti parilehdykkäiset. Alempien sivulehdyköiden tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 20-40 mm pitkät ja noin 7-15 mm leveät. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehtilavan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat päältä kaljut, päästään terävät tai tylpät ja parijakoiset tai ainakin alemmissa sivulehdyköissä kuvan tavoin tyvelle asti parilehdykkäiset. Alempien sivulehdyköiden tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 20-40 mm pitkät ja noin 7-15 mm leveät. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan itiöpesäkeryhmät ovat alkuvaiheessa kellertävät, mutta muuttuvat kypsyessään tummiksi. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan itiöpesäkeryhmät ovat alkuvaiheessa kellertävät, mutta muuttuvat kypsyessään tummiksi. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden sivuliuskoissa. Itiöpesäkeryhmä on lähinnä soikea ja noin 1-1,5 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on ohut ja kapea. Toisinaan se puuttuu kokonaan. Pikkulehdykät ovat alta kaljuhkot tai karvaiset. Sivulehdykän keskiranka on lyhytkarvainen. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden sivuliuskoissa. Itiöpesäkeryhmä on lähinnä soikea ja noin 1-1,5 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on ohut ja kapea. Toisinaan se puuttuu kokonaan. Pikkulehdykät ovat alta kaljuhkot tai karvaiset. Sivulehdykän keskiranka on lyhytkarvainen. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan lehtiruoti on yleensä 15-30 cm pitkä, ohuehko ja alaosastaan tummasuomuinen. Suomutus on tiheintä tyvellä ja harvenee ylempänä. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan lehtiruoti on yleensä 15-30 cm pitkä, ohuehko ja alaosastaan tummasuomuinen. Suomutus on tiheintä tyvellä ja harvenee ylempänä. Kn, Suomussalmi, Kiannanniemi, Vasonniemi, Kiantajärven Lautalahden rantaan loivasti laskeva metsänotkelma, luonnonsuojelualue, 12.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum - taigamyyränportaan maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen sekä musta ja tummasuomuinen. Vanhojen lehtiruotien tyvet näkyvät maavarren haaroissa. EH, Hattula, Nihattula, Ilveskallion luoteispuolinen, lehtomainen, kuusivaltainen rinnemetsä, puron varsi, 9.7.1994. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Diplazium sibiricum – taigamyyränportaan maavarsi on pitkä, haarova ja vaakatasoinen sekä musta ja tummasuomuinen. Vanhojen lehtiruotien tyvet näkyvät maavarren haaroissa. EH, Hattula, Nihattula, Ilveskallion luoteispuolinen, lehtomainen, kuusivaltainen rinnemetsä, puron varsi, 9.7.1994. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto