Draba alpina – kultakynsimö

  • Draba alpina L. – kultakynsimö
  • Draba L. – kynsimöt
  • Brassicaceae – ristikukkaiskasvit

Kultakynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on tavallisesti noin 5-15 cm korkea. Pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Näin yksilöt ovat vallitsevasti monivartisia. Varret ovat lajin kokoon nähden paksuhkot, haarattomat ja lehdettömät sekä hapsi-, hanka- ja tähtikarvaiset.

Ruusukelehdet ovat lähes pitkulaiset, kapean vastapuikeat tai suikeat, kapea- tai leveähkötyviset ja lyhyesti suippokärkiset sekä tavallisesti noin 7-15 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. Ne ovat ehytlaitaiset ja ohuehkot, mutta keskisuonen tyviosa on paksumpi. Lehdet ovat vihreät, yleensä kohtalaisesti tähti- ja hankakarvaiset sekä laidoiltaan ripsimäisesti hapsikarvaiset.

Kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee kukinnan edetessä noin 1,5-3 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on tavallisesti noin 2-3 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat, kalvolaitaiset ja kellanvihreät tai keltaiset sekä näkyvimmin hapsikarvaiset. Seassa on myös tähti- ja hankakarvoja. Pituutta verholehdillä on yleensä noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,2 mm. Teriö on keltainen ja tavallisesti noin 4-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat kapeahkon vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3,5-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät.

Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Palhot ovat vaaleat ja hieman alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja lähinnä suikeahko sekä leveyttään ohuempi. Sen kärjessä on noin 0,2 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreän nappimainen ja kellertävä. Hedelmäperä on siirottava, varren tavoin karvainen ja yleensä noin 3-5 mm pitkä. Hedelmä on puikeansuikea, litteä ja kalju litu, joka on vihreä tai kellanvihreä ja myöhään kypsyvä. Se on tavallisesti noin 5-9 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3,5 mm leveä. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,5 mm pitkä ota. Välikalvo erottaa lidun kahteen monisiemeniseen osaan. Siemenet ovat soikeat, litteähköt ja ruskeat sekä noin 1-1,3 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Kultakynsimö on Suomessa alkuperäinen, erittäin harvinainen ja suppea-alainen laji, joka tunnetaan nykyisin vain Enontekiön Lapin eliömaakunnasta, Käsivarren luoteisreunalta, neljältä kasvupaikalta Doskalhárjin tunturilta ja sen ympäristöstä, noin 800-900 metrin korkeudelta meren pinnasta. Kaikki kasvustot ovat suppea-alaisia. Saanalta on tavattu yksi kultarikko 1993. Mallan luonnonpuistosta, Kitsijoen varrelta laji on löydetty 1930-luvulla. Myöhempiä havaintoja näiltä paikoilta ei ole. Onpa laji yhden kerran kerätty Inarin Lapin eliömaakunnastakin, Utsjoelta, Kevon kanjonista 1954. Kultakynsimö on kalkinvaatija, jonka kasvupaikat ovat lähinnä tuntureiden keskipaljakalla, varjoisilla kalliopenkereiden juurilla ja kalliopinnoilla, ohuthumuksisten lumenviipymäalueiden laitamilla. Laji on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Luokkaan johtaneina kriteereinä ovat erityisesti suppea levinneisyysalue, pieni populaatiokoko, esiintymisen voimakas pirstoutuminen ja taantuminen. Uhkina ovat satunnaistekijät ja ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa kultakynsimö kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan Huippuvuorilla.

Suomessa kasvaa kymmenen luontaista kynsimölajia. Niistä seitsemää tavataan vain Lapin ja/tai Koillismaan alueella ja yhtä Lapin lisäksi myös eteläisemmässä Suomessa. Kukkiessaan kultakynsimöä ei voi sotkea muihin Käsivarren Lapin tunturikynsimöihin, koska niiden teriö on valkoinen. Täysin hedelmävaiheisissa kynsimöissä rajankäynti on jo paljon enemmän tarkkuutta vaativaa.  Helpoin on sulkea pois varsiltaan useampilehtiset lajit, isokynsimö, D. glebella ja kalliokynsimö, D. norvegica, joista isokynsimö on lisäksi nimensä mukaisesti kookas, noin 15-30 cm korkea ja kalliokynsimö karvalituinen. Tunturikynsimö, D. fladnizensis ja lapinkynsimö, D. lactea, ovat kaljuvartisia. Vaikeimmin hedelmävaiheessa erotettava laji on lumikynsimö, D. nivalis. Se on kultakynsimön kanssa hyvin samaa kokoluokkaa ja myös sen lidut ovat kaljut. Varsilehtiä ei tavallisesti ole tai niitä on enintään yksi. Varmuuden saamiseksi joutuu karvoihin katsomaan. Kultakynsimö on hapsi-, hanka- ja tähtikarvainen niin, että hapsikarvat ovat näkyvimmässä osassa, ja kasvin yleissävy on vihreä. Lumikynsimö on niin tiheästi tähtikarvainen, että kasvin yleissävy on harmaa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kultakynsimön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist

Draba alpina - kultakynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on kukintansa alkuvaiheessa vain noin 5-7 cm korkea. Se on ainoa Suomen Lapissa kasvava kynsimö, jonka teriö on keltainen. Varret ovat lajin kokoon nähden paksuhkot sekä hapsi-, hanka- ja tähtikarvaiset. Karvoituksesta hapsikarvat ovat selvimmin näkyvillä. Norja, Tr, Kåfjord, Haltin ja Guolasjärven luoteispuoli, Birtavarresta lähtevän Guolásveienin pienen tunturitien loppupään varsi Haltiantien risteyksen pohjoispuolella, tien alittava, harjanteiden välinen laaksopainanne, n. 800 m mpy, 17.7.2023. Koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina – kultakynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on kukintansa alkuvaiheessa vain noin 5-7 cm korkea. Se on ainoa Suomen Lapissa kasvava kynsimö, jonka teriö on keltainen. Varret ovat lajin kokoon nähden paksuhkot sekä hapsi-, hanka- ja tähtikarvaiset. Karvoituksesta hapsikarvat ovat selvimmin näkyvillä. Norja, Tr, Kåfjord, Haltin ja Guolasjärven luoteispuoli, Birtavarresta lähtevän Guolásveienin pienen tunturitien loppupään varsi Haltiantien risteyksen pohjoispuolella, tien alittava, harjanteiden välinen laaksopainanne, n. 800 m mpy, 17.7.2023. Koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina - kultakynsimön pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Näin yksilöt ovat vallitsevasti monivartisia. Varret ovat haarattomat ja lehdettömät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Näin yksilöt ovat vallitsevasti monivartisia. Varret ovat haarattomat ja lehdettömät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimö voi kukinnan edetessä venyä noin 15 cm korkeaksi. Kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee noin 1,5-3 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimö voi kukinnan edetessä venyä noin 15 cm korkeaksi. Kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee noin 1,5-3 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön kukkaperä on tavallisesti noin 2-3 mm pitkä. Verholehtiä on neljä. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat, kalvolaitaiset ja kellanvihreät tai keltaiset sekä näkyvimmin hapsikarvaiset. Pituutta verholehdillä on yleensä noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,2 mm. Teriö on tavallisesti noin 4-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat kapeahkon vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3,5-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön kukkaperä on tavallisesti noin 2-3 mm pitkä. Verholehtiä on neljä. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat, kalvolaitaiset ja kellanvihreät tai keltaiset sekä näkyvimmin hapsikarvaiset. Pituutta verholehdillä on yleensä noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,2 mm. Teriö on tavallisesti noin 4-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat kapeahkon vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3,5-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön kukinta päättyy toisinaan ensimmäisiin kukkiin ja lituterttu jää vain noin sentin mittaiseksi. Kuvassa vasemmalla on seuralaisena tunturitädyke, Veronica alpina. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön kukinta päättyy toisinaan ensimmäisiin kukkiin ja lituterttu jää vain noin sentin mittaiseksi. Kuvassa vasemmalla on seuralaisena tunturitädyke, Veronica alpina. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön lituperä on siirottava ja yleensä noin 3-5 mm pitkä. Hedelmälitu on puikeansuikea, litteä ja vihreä tai kellanvihreä sekä myöhään kypsyvä. Se on tavallisesti noin 5-9 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3,5 mm leveä. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,5 mm pitkä ota. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön lituperä on siirottava ja yleensä noin 3-5 mm pitkä. Hedelmälitu on puikeansuikea, litteä ja vihreä tai kellanvihreä sekä myöhään kypsyvä. Se on tavallisesti noin 5-9 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3,5 mm leveä. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,5 mm pitkä ota. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön suikeahko sikiäin alkaa hyvin pian kehittyä liduksi. Terä- ja verholehdet sekä heteet kuihtuvat ja karisevat pois sen ympäriltä. Sikiäin ja litu ovat kaljut, mutta lituperä on varren ja tertturangan tavoin karvainen. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön suikeahko sikiäin alkaa hyvin pian kehittyä liduksi. Terä- ja verholehdet sekä heteet kuihtuvat ja karisevat pois sen ympäriltä. Sikiäin ja litu ovat kaljut, mutta lituperä on varren ja tertturangan tavoin karvainen. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön varret ovat kaikkien määritysoppaiden mukaan lehdettömät. Luonnon monimuotoisuuteen ilmeisesti kuuluu, että toisinaan jotkin yksilöt "potkivat" tällaisia määrityslinjoja vastaan. Kuvassa on ilmeisen puhdas kultakynsimö, ja silti kahdessa sen seitsemästä varresta on yksi lehti, jonka hangassa on selvästi muista erillään oleva litu (toinen lehti vasemmalla ja toinen aivan kuvan ylälaidassa). Yksilö on nähtävissä kokonaan edellä, kuvasarjan kolmannessa kuvassa. Ruusukepaljouteen tiiviisti liittyneenä kasvaa myös nuppuvaiheinen tunturikallioinen, Erigeron uniflorus. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina – kultakynsimön varret ovat kaikkien määritysoppaiden mukaan lehdettömät. Luonnon monimuotoisuuteen ilmeisesti kuuluu, että toisinaan jotkin yksilöt ”potkivat” tällaisia määrityslinjoja vastaan. Kuvassa on ilmeisen puhdas kultakynsimö, ja silti kahdessa sen seitsemästä varresta on yksi lehti, jonka hangassa on selvästi muista erillään oleva litu (toinen lehti vasemmalla ja toinen aivan kuvan ylälaidassa). Yksilö on nähtävissä kokonaan edellä, kuvasarjan kolmannessa kuvassa. Ruusukepaljouteen tiiviisti liittyneenä kasvaa myös nuppuvaiheinen tunturikallioinen, Erigeron uniflorus. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba alpina - kultakynsimön ruusukelehdet ovat lähes pitkulaiset, kapean vastapuikeat tai suikeat ja kapea- tai leveähkötyviset sekä lyhyesti suippokärkiset. Ne ovat ehytlaitaiset ja tavallisesti noin 7-15 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina – kultakynsimön ruusukelehdet ovat lähes pitkulaiset, kapean vastapuikeat tai suikeat ja kapea- tai leveähkötyviset sekä lyhyesti suippokärkiset. Ne ovat ehytlaitaiset ja tavallisesti noin 7-15 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina - kultakynsimön ruusukelehdet ovat ohuehkot, mutta keskisuonen tyviosa on paksumpi. Lehdet ovat vihreät, yleensä kohtalaisesti tähti- ja hankakarvaiset sekä laidoiltaan ripsimäisesti hapsikarvaiset. Kukkivana kultakynsimöä ei Käsivarren Lapissa sekoita muihin kynsimöihin, mutta hedelmävaiheessa joutuu tutkimaan karvoitusta. Läheisin laji on lumikynsimö, D. nivalis. Se on kultakynsimön kanssa hyvin samaa kokoluokkaa ja myös lidut ovat kaljut. Lumikynsimö on kuitenkin niin tiheästi tähtikarvainen, että lehtien yleissävy on harmaa, kun se kultakynsimöllä on vihreä. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina – kultakynsimön ruusukelehdet ovat ohuehkot, mutta keskisuonen tyviosa on paksumpi. Lehdet ovat vihreät, yleensä kohtalaisesti tähti- ja hankakarvaiset sekä laidoiltaan ripsimäisesti hapsikarvaiset. Kukkivana kultakynsimöä ei Käsivarren Lapissa sekoita muihin kynsimöihin, mutta hedelmävaiheessa joutuu tutkimaan karvoitusta. Läheisin laji on lumikynsimö, D. nivalis. Se on kultakynsimön kanssa hyvin samaa kokoluokkaa ja myös lidut ovat kaljut. Lumikynsimö on kuitenkin niin tiheästi tähtikarvainen, että lehtien yleissävy on harmaa, kun se kultakynsimöllä on vihreä. 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina - kultakynsimö on Suomessa alkuperäinen, erittäin harvinainen ja suppea-alainen laji, joka tunnetaan nykyisin vain Enontekiön Lapin eliömaakunnasta, Käsivarren luoteisreunalta, neljältä kasvupaikalta Doskalhárjin tunturilta ja sen ympäristöstä. Se on kalkinvaatija, jonka kasvupaikat ovat lähinnä tuntureiden keskipaljakalla, varjoisilla kalliopenkereiden juurilla ja kalliopinnoilla, ohuthumuksisten lumenviipymäalueiden laitamilla. Laji on Suomessa rauhoitettu ja 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa todettu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Norjassa uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä (NT). 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba alpina – kultakynsimö on Suomessa alkuperäinen, erittäin harvinainen ja suppea-alainen laji, joka tunnetaan nykyisin vain Enontekiön Lapin eliömaakunnasta, Käsivarren luoteisreunalta, neljältä kasvupaikalta Doskalhárjin tunturilta ja sen ympäristöstä. Se on kalkinvaatija, jonka kasvupaikat ovat lähinnä tuntureiden keskipaljakalla, varjoisilla kalliopenkereiden juurilla ja kalliopinnoilla, ohuthumuksisten lumenviipymäalueiden laitamilla. Laji on Suomessa rauhoitettu ja 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa todettu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Norjassa uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä (NT). 17.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto