Draba cinerea – idänkynsimö

  • Draba cinerea Adams – idänkynsimö
  • Draba L. – kynsimöt
  • Brassicaceae – ristikukkaiskasvit

Idänkynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on tavallisesti noin 15-30 cm korkea. Se on kauttaaltaan tiheästi tähtikarvainen. Seassa on niukasti hanka- ja hapsikarvoja. Lajin tieteellinen nimi, cinerea, tarkoittaa tuhkanharmaata, joka juontuu tiheän tähtikarvoituksen synnyttämästä harmaasta yleissävystä. Pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Näin yksilöt ovat vallitsevasti monivartisia. Varret ovat ohuet, useimmiten haarattomat ja lehdekkäät.

Ruusukelehdet ovat kapean vastapuikeat tai suikeat, kapeatyviset ja lyhyesti suippokärkiset sekä tavallisesti noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. Ne ovat useimmiten ehytlaitaiset, mutta toisinaan laidoissa voi olla yksittäisiä, pieniä hampaita. Varsilehtiä on harvakseen yleensä 2-4, ja ne ovat kierteisesti. Lehdet ovat ruodittomat, puikeat tai suikeat ja tavallisesti noin 5-15 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-7 mm leveät. Lehtilaidat ovat ehyet tai harvakseen pieni- ja terävähampaiset. Kaikki lehdet ovat harmaanvihreät tai etenkin paahteisemmilla paikoilla myös sinipunaiset.

Kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee kukinnan edetessä jopa 10 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-3 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat, kalvolaitaiset ja tähtikarvaiset sekä vihreät tai kellanvihreät ja lopulta lähes oljenkeltaiset. Pituutta niillä on yleensä noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,2 mm. Teriö on valkoinen, tyveltään keltainen ja tavallisesti noin 4-5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5 mm leveät.

Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Palhot ovat vaaleat eivätkä juurikaan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja lähinnä soikeahko sekä leveyttään ohuempi. Sen kärjessä on noin 0,2-0,5 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreän nappimainen ja kellertävä. Hedelmäperä on jyrkän yläviisto ja yleensä noin 3-10 mm pitkä. Hedelmä on kapeansoikea, pullea, suora ja tiheästi tähtikarvainen litu, joka on harmaanvihreä, kellanvihreä tai ainakin osittain punaruskea. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm leveä. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,8 mm pitkä ota. Välikalvo erottaa lidun kahteen monisiemeniseen osaan. Siemenet ovat soikeat, litteähköt ja ruskeat sekä noin 1,5 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

IIdänkynsimö on Suomessa alkuperäinen, harvinainen ja suppea-alainen laji, jota tavataan vain Koillismaan eliömaakunnan Kuusamosta ja Sallasta. Kasvustot ovat pienialaisia ja niitä on ollut tiedossa 45. Näistä muutama on luontaisesti hävinnyt, mutta tällä vuosituhannella on löydetty joitakin uusiakin kasvupaikkoja. Laji on kalkinvaatija, ja kasvupaikkoina ovat lähinnä rotkolaaksojen rinnekallioiden sekä jokien ja järvien rantakallioiden seinämät, pengermät ja raot, isot rantakivet ja joenrantojen tulvan yläpuoliset hiekkapengermät. Idänkynsimö on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu vaarantuneeksi (VU). Luokkaan johtaneena kriteerinä on ollut pieni populaatiokoko. Uhkana ovat satunnaistekijät. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa pohjoisimmassa Norjassa, Finnmarkissa eli Ruijassa ja Euro+Med Plantbasen mukaan myös Norjan Huippuvuorilla.

Suomessa kasvaa kymmenen luontaista kynsimölajia. Niistä seitsemää tavataan vain Lapin ja/tai Koillismaan alueella ja yhtä Lapin lisäksi myös eteläisemmässä Suomessa. Läheinen laji idänkynsimölle on myös Koillismaalla kasvava isokynsimö, D. glebella. Sekin on noin 15-30 cm korkea ja yleensä monivartinen. Se ei ole kuitenkaan niin tiheästi ja laajasti tähtikarvojen peitossa. Litu on litteä, yleensä enemmän tai vähemmän kiertynyt ja Koillismaalla aina kalju sekä keskimäärin pitempi, noin 7-12 mm pitkä. Myös kalliokynsimö, D. norvegica, on samantyyppinen ja kasvaa myös Koillismaalla. Se on noin 7-20 cm korkea. Varsi ja lehdet ovat hapsi-, hanka- ja tähtikarvaiset. Lehdissä hapsikarvat ovat näkyvimmässä osassa. Lidut ovat yleensä karvaiset ja samaa kokoluokkaa kuin idänkynsimöllä, mutta ne eivät ole yhtä pulleat. Muut kynsimölajit eivät kasva Koillismaalla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle idänkynsimön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist

Draba cinerea - idänkynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on tavallisesti noin 15-30 cm korkea. Se on läheinen laji laaja-alaisemmalle isokynsimölle, D. glabella, jonka alalajinakin sitä on aikanaan pidetty. Ks, Kuusamo, Juuma, Ala-Juumajärven ja Jyrävänjärvelle vievän Niskakosken välinen kallioseinämämuodostuma, joka nousee suoraan vedestä, seinämä ja suuret kivenjärkäleet vesirajassa seinämän tyvellä, 15.6.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimö on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen ruoho, joka on tavallisesti noin 15-30 cm korkea. Se on läheinen laji laaja-alaisemmalle isokynsimölle, D. glabella, jonka alalajinakin sitä on aikanaan pidetty. Ks, Kuusamo, Juuma, Ala-Juumajärven ja Jyrävänjärvelle vievän Niskakosken välinen kallioseinämämuodostuma, joka nousee suoraan vedestä, seinämä ja suuret kivenjärkäleet vesirajassa seinämän tyvellä, 15.6.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Kuvasta ei voi varmuudella sanoa, kasvaako siinä vain yksi vai kaksi lähekkäistä yksilöä. Varret ovat ohuet, useimmiten haarattomat ja lehdekkäät. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön pääjuuri on yläosastaan yleensä monihaarainen. Kunkin haaran kärkeen kasvaa lehtiruusuke ja kukkavarsi. Kuvasta ei voi varmuudella sanoa, kasvaako siinä vain yksi vai kaksi lähekkäistä yksilöä. Varret ovat ohuet, useimmiten haarattomat ja lehdekkäät. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee kukinnan edetessä jopa 10 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön kukinto on varren latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee kukinnan edetessä jopa 10 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön kukkaperä on tavallisesti noin 1-3 mm pitkä. Verholehtiä on neljä. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat ja kalvolaitaiset sekä yleensä noin 2-2,5 mm pitkät ja noin 1-1,2 mm leveät. Varsi, kukkaperät ja verholehdet ovat tiheään tähtikarvaiset. Seassa on myös joitakin hanka- ja hapsikarvoja. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön kukkaperä on tavallisesti noin 1-3 mm pitkä. Verholehtiä on neljä. Ne ovat puikeat tai lähes soikeat, kuperat ja kalvolaitaiset sekä yleensä noin 2-2,5 mm pitkät ja noin 1-1,2 mm leveät. Varsi, kukkaperät ja verholehdet ovat tiheään tähtikarvaiset. Seassa on myös joitakin hanka- ja hapsikarvoja. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön valkoisia terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5 mm leveät. Kukan sikiäin alkaa nopeasti pidentyä ja paisua kohoten kärjestään terälehtien yläpuolelle. Sikiäimen kärjessä on emin lyhyt vartalo ja pyöreä, nappimainen luotti. Vähitellen karisevat verho- ja terälehdet sekä heteet saattelevat lituhedelmän kehityskulkua. Lituperä on jyrkän yläviisto ja yleensä noin 3-10 mm pitkä. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön valkoisia terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, kärjestään lanttopäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5 mm leveät. Kukan sikiäin alkaa nopeasti pidentyä ja paisua kohoten kärjestään terälehtien yläpuolelle. Sikiäimen kärjessä on emin lyhyt vartalo ja pyöreä, nappimainen luotti. Vähitellen karisevat verho- ja terälehdet sekä heteet saattelevat lituhedelmän kehityskulkua. Lituperä on jyrkän yläviisto ja yleensä noin 3-10 mm pitkä. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön litu on kapeansoikea, pullea ja suora sekä harmaanvihreä, kellanvihreä tai ainakin osittain punaruskea. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm leveä. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön litu on kapeansoikea, pullea ja suora sekä harmaanvihreä, kellanvihreä tai ainakin osittain punaruskea. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm leveä. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön tärkeä tuntomerkki on erittäin tiheästi tähtikarvainen ja pullea litu. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,8 mm pitkä ota. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön tärkeä tuntomerkki on erittäin tiheästi tähtikarvainen ja pullea litu. Lidun kärjessä on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama, enintään 0,8 mm pitkä ota. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön ruusukelehdet ovat kapean vastapuikeat tai suikeat, kapeatyviset ja lyhyesti suippokärkiset sekä tavallisesti noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba cinerea – idänkynsimön ruusukelehdet ovat kapean vastapuikeat tai suikeat, kapeatyviset ja lyhyesti suippokärkiset sekä tavallisesti noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 mm leveät. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba cinerea - idänkynsimön ruusukelehdet ovat useimmiten ehytlaitaiset, mutta toisinaan laidoissa voi olla yksittäisiä, pieniä hampaita. Tieteellisen lajinimensä mukaisesti idänkynsimön lehdet ovat harmaasävyiset. Tämä johtuu niiden pintaa peittävästä, tiheästä tähtikarvoituksesta. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba cinerea – idänkynsimön ruusukelehdet ovat useimmiten ehytlaitaiset, mutta toisinaan laidoissa voi olla yksittäisiä, pieniä hampaita. Tieteellisen lajinimensä mukaisesti idänkynsimön lehdet ovat harmaasävyiset. Tämä johtuu niiden pintaa peittävästä, tiheästä tähtikarvoituksesta. 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba cinerea - idänkynsimön varsilehtiä on harvakseen yleensä kahdesta neljään, ja ne ovat kierteisesti. Lehdet ovat ruodittomat. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön varsilehtiä on harvakseen yleensä kahdesta neljään, ja ne ovat kierteisesti. Lehdet ovat ruodittomat. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimön varsilehdet ovat puikeat tai suikeat ja tavallisesti noin 5-15 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-7 mm leveät. Lehtilaidat ovat ehyet tai harvakseen pieni- ja terävähampaiset. Myös varsilehtiä kattaa tiheä tähtikarvoitus. Kuvassa laidoilla näkyy myös yksittäisiä hapsikarvoja. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea – idänkynsimön varsilehdet ovat puikeat tai suikeat ja tavallisesti noin 5-15 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-7 mm leveät. Lehtilaidat ovat ehyet tai harvakseen pieni- ja terävähampaiset. Myös varsilehtiä kattaa tiheä tähtikarvoitus. Kuvassa laidoilla näkyy myös yksittäisiä hapsikarvoja. 15.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Draba cinerea - idänkynsimö on Suomessa harvinainen ja suppea-alainen laji, jota tavataan vain Koillismaan eliömaakunnan Kuusamosta ja Sallasta. Laji on rauhoitettu, ja se on todettu uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU). Idänkynsimö on kalkinvaatija, ja kasvupaikkoina ovat lähinnä rotkolaaksojen rinnekallioiden sekä jokien ja järvien rantakallioiden seinämät, pengermät ja raot, isot rantakivet ja joenrantojen tulvan yläpuoliset hiekkapengermät. 9.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.

Draba cinerea – idänkynsimö on Suomessa harvinainen ja suppea-alainen laji, jota tavataan vain Koillismaan eliömaakunnan Kuusamosta ja Sallasta. Laji on rauhoitettu, ja se on todettu uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU). Idänkynsimö on kalkinvaatija, ja kasvupaikkoina ovat lähinnä rotkolaaksojen rinnekallioiden sekä jokien ja järvien rantakallioiden seinämät, pengermät ja raot, isot rantakivet ja joenrantojen tulvan yläpuoliset hiekkapengermät. 9.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto