Echium vulgare – neidonkieli, kyläneidonkieli

  • Echium vulgare L. – neidonkieli, kyläneidonkieli
  • Echium L. – neidonkielet
  • Boraginaceae – lemmikkikasvit

Kyläneidonkieli, Echium vulgare, on kaksivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke ja toisena vuotena kukintovarsi. Pääjuuri on pystyhkö, punaruskea tai sinipunainen ja värjäävä. Varsi on tanakka, liereä ja haaraton tai tyveltä asti runsaastikin haarova sekä lehdekäs. Se on vihreä, punaruskeapilkkuinen ja toisinaan latvaosastaan harmaa. Varren pinta on tiheästi ja lyhyesti myötäkarvainen, minkä lisäksi varressa on runsaasti jäykkiä ja noin 1-3 mm pitkiä sukaskarvoja.

Ensimmäisen vuoden ruusukelehdet ja toisen vuoden kukkavarren tyvilehdet ovat lähes tai aivan maanmyötäiset, kapeansoikeat tai suikeat ja kapeatyviset sekä ruodilliset. Lehtilapa on tavallisesti noin 7-10 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveä. Ruoti on noin 2-3 cm pitkä ja levenee tasaisesti lehtilavaksi niin, että raja on usein epäselvä. Varsilehdet ovat vuoroittain ja ne ovat suikeita tai tasasoukkia sekä alimpia lukuun ottamatta ruodittomia. Ne pienenevät latvaa kohti ja ovat ylhäällä vain noin 1-1,5 cm pitkiä. Kaikki lehdet ovat vihreitä ja molemmin puolin tiheästi lyhytkarvaisia ja sukaskarvaisia. Vain lehden keskisuoni on näkyvillä.

Valtaosa varresta on yleensä kukintohaarojen ympäröimä. Kukat ovat lehtihankaisissa, yleensä lyhyehköissä haaroissa yksipuolisesti haaran yläpinnalla. Haarat ovat aluksi alaspäin kaartuvia kiemuroita, joissa kukat avautuvat ensin tyviosasta. Kiemura oikenee kukinnan edetessä ja on loppuvaiheessa tavallisesti noin 10-20-kukkainen ja noin 3-8 cm pitkä. Joskus alemmat kukintohaarat voivat haaroa toistamiseen. Kukkien tyvellä, kiemuran alapuolella, on vihreä, noin 5-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2 mm leveä sekä teräväkärkinen tukilehti. Kukka on perätön. Verhiö on melkein tyveen asti 5-liuskainen. Liuskat ovat suikeita tai lähes neulasmaisia, teräväkärkisiä ja noin 4-6 mm pitkiä. Kukintohaarat, kukkien tukilehdet ja verhiöt ovat tiheään sukaskarvaisia.

Teriö on torvimainen, yhdislehtinen, vastakohtainen ja 5-liuskainen sekä karvainen. Se on nuppuna ja puhjetessaan vaaleanpunainen, mutta muuttuu yleensä nopeasti siniseksi. Toisinaan vaaleanpunainen sävy säilyy pitempäänkin. Harvoin väri on lähes tai aivan valkoinen. Teriö on torvineen tavallisesti noin 15-18 mm pitkä ja auennut kukka noin 10-15 mm leveä. Teriönliuskat ovat noin 2 -4 mm pitkiä. Niistä kaksi ylintä ovat selvästi pisimpiä ja alin lyhin. Heteitä on tavallisesti 5 ja toisinaan vain 4. Ne ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Palhot ovat punaiset (valkoteriöisissä valkoiset) ja eripituiset, mutta kaikki ovat selvästi (noin 5-8 mm) teriötä pitemmät. Ponnet ovat pienet ja nuppimaiset. Emiö on yhdislehtinen 1-vartaloinen ja 2-luottinen. Vartalo on noin 20 mm pitkä, karvainen ja valkoinen sekä tulee noin heteiden verran ulos teriöstä. Hedelmä on  nelilohkoinen ja jää kokonaan verhiön sisään. Lohko on noin 3-4 mm pitkä, kova ja kurttupintainen sekä mustahko. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Kyläneidonkieli on kotoisin eteläisemmästä Euroopasta ja on Suomessa vakiintunut mutta harvinaisehko uustulokas etelästä päin Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakuntiin saakka. Satunnaistulokkaana sitä on tavattu Kainuun, Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntien linjalle saakka. Kasvupaikkoina ovat lähinnä tien- ja radanvarret, teollisuusalueet, lastauspaikat, maankaatoalueet sekä asutuksen piirissä olevat niityt ja pientareet. Joskus lajia käytetään koristekasvina ja se voi tällöin myös karata luontoon esim. puutarhajätteen mukana. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa tavataan hyvin harvinaisena koristekasvikarkulaisena myös toista lajia, ratamoneidonkieltä (koristekasvinimi piiankieli), E. plantagineum. Se on samantyyppinen kuin kyläneidonkieli, mutta kukinto ei ole yleensä yhtä pitkä, runsashaarainen ja tasalevyinen. Haaroja on useimmiten vähemmän ja ne ovat pitempiä ja yläviistoja. Pienipiirteisempiä eroja löytyy lehdistä ja kukista. Lehdissä sivusuonet ovat näkyvillä. Kukat ovat isommat ja tavallisesti vain pari hedettä ovat selvästi teriötä pitempiä. Lisäksi ratamoneidonkieli on yksivuotinen laji.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kyläneidonkielen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Echium vulgare - kyläneidonkieli on kaksivuotinen kasvi, joka runsaan siementuotantonsa avulla voi levitä tiheiksi ja pitkiksikin kasvustovyöhykkeiksi teiden ja ratojen laiteille. Kuten kuva osoittaa, sopiva elolokero löytyy usein umpeutuneen kasvuston ja tienpinnan karulta rajalta. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 26.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkieli on kaksivuotinen kasvi, joka runsaan siementuotantonsa avulla voi levitä tiheiksi ja pitkiksikin kasvustovyöhykkeiksi teiden ja ratojen laiteille. Kuten kuva osoittaa, sopiva elolokero löytyy usein umpeutuneen kasvuston ja tienpinnan karulta rajalta. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 26.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen täytyy kaksivuotisena kasvina löytää riittävän avoin ja vähän kilpailtu kasvupaikka ensimmäisen vuoden lehtiruusukkeilleen, jotka eivät umpeutuneella pohjalla pääse alkuun. Niinpä se suosii tai ainakin sietää hyvin karuja kasvupaikkoja, ratasepeliäkin. Toisena kasvuvuotenaan kookkaat ja tiheät varsikot pitävät kyllä kilpailijat loitolla. V, Naantali, satama, viljavaraston käytöstä pois jäänyt raide, 12.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen täytyy kaksivuotisena kasvina löytää riittävän avoin ja vähän kilpailtu kasvupaikka ensimmäisen vuoden lehtiruusukkeilleen, jotka eivät umpeutuneella pohjalla pääse alkuun. Niinpä se suosii tai ainakin sietää hyvin karuja kasvupaikkoja, ratasepeliäkin. Toisena kasvuvuotenaan kookkaat ja tiheät varsikot pitävät kyllä kilpailijat loitolla. V, Naantali, satama, viljavaraston käytöstä pois jäänyt raide, 12.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkieli voi tienvarsilla levitä jopa kilometrien matkalle. Se tyytyy lähes aina heikoimpaan ja vapaimpaan kasvutilaan eikä näin ollen uhkaa komealupiinin, Lupinus polyphyllos, tavoin alkuperäistä lajistoa. Ilmeisesti liikennevirran aiheuttamat voimakkaat tuulenpuuskat auttavat hedelmälohkoja varistessaan lennähtämään vähän tyveä pitemmälle. Myös tienlaitojen niitto kuljettaa lohkoja kauemmaksi. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkieli voi tienvarsilla levitä jopa kilometrien matkalle. Se tyytyy lähes aina heikoimpaan ja vapaimpaan kasvutilaan eikä näin ollen uhkaa komealupiinin, Lupinus polyphyllos, tavoin alkuperäistä lajistoa. Ilmeisesti liikennevirran aiheuttamat voimakkaat tuulenpuuskat auttavat hedelmälohkoja varistessaan lennähtämään vähän tyveä pitemmälle. Myös tienlaitojen niitto kuljettaa lohkoja kauemmaksi. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkieli on pysty ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho, jonka varsi on tanakka ja haaraton tai tyveltä asti runsaastikin haarova. Kuvassa seuralaisina mm. mäkikuisma, Hypericum perforatum ja idänharmio, Berteroa incana. V, Naantali, satama, viljavaraston itäisimmän siilorakennuksen viereinen sorakenttä, 26.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkieli on pysty ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho, jonka varsi on tanakka ja haaraton tai tyveltä asti runsaastikin haarova. Kuvassa seuralaisina mm. mäkikuisma, Hypericum perforatum ja idänharmio, Berteroa incana. V, Naantali, satama, viljavaraston itäisimmän siilorakennuksen viereinen sorakenttä, 26.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen kukinto on pitkä ja joka suuntaan runsaahko- ja lyhythaarainen. Näin ollen sitä voi kuvailla jopa tähkämäiseksi. Kukat muuttuvat puhkeamisensa jälkeen yleensä nopeasti tasaisen sinisiksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, Varikonniemen luoteispuoli, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen kukinto on pitkä ja joka suuntaan runsaahko- ja lyhythaarainen. Näin ollen sitä voi kuvailla jopa tähkämäiseksi. Kukat muuttuvat puhkeamisensa jälkeen yleensä nopeasti tasaisen sinisiksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, Varikonniemen luoteispuoli, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen teriö voi harvoin olla myös lähes tai aivan valkoinen. Tällöin myös heteiden normaalisti punaiset ponnet ovat valkoiset. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen teriö voi harvoin olla myös lähes tai aivan valkoinen. Tällöin myös heteiden normaalisti punaiset ponnet ovat valkoiset. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen nuput ja aukeava kukka ovat vaaleanpunaiset. Yleensä väri muuttuu siniseksi niin nopeasti, että kasvustot näyttävät useimmiten vain sinikukkaisilta, kuten tämäkin kuvasarja osoittaa. Toisinaan kuitenkin vaaleanpunainen sävy säilyy pitempään ja tekee kukinnosta huomattavan koristeellisen ja näyttävän. Kuvan yksilössä väri vaihtuu siniseksi vasta ikääntyneissä ja lakastuvissa kukissa. Työn touhussa myös tarha- eli kesymehiläinen, Apis mellifera. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen nuput ja aukeava kukka ovat vaaleanpunaiset. Yleensä väri muuttuu siniseksi niin nopeasti, että kasvustot näyttävät useimmiten vain sinikukkaisilta, kuten tämäkin kuvasarja osoittaa. Toisinaan kuitenkin vaaleanpunainen sävy säilyy pitempään ja tekee kukinnosta huomattavan koristeellisen ja näyttävän. Kuvan yksilössä väri vaihtuu siniseksi vasta ikääntyneissä ja lakastuvissa kukissa. Työn touhussa myös tarha- eli kesymehiläinen, Apis mellifera. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen teriö on torvimainen, yhdislehtinen ja viisiliuskainen sekä tavallisesti noin 15-18 mm pitkä. Leveyttä sillä on noin 10-15 mm. Teriönliuskat ovat noin 2 -4 mm pitkiä. Niistä kaksi ylintä ovat selvästi pisimpiä ja alin lyhin. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen teriö on torvimainen, yhdislehtinen ja viisiliuskainen sekä tavallisesti noin 15-18 mm pitkä. Leveyttä sillä on noin 10-15 mm. Teriönliuskat ovat noin 2 -4 mm pitkiä. Niistä kaksi ylintä ovat selvästi pisimpiä ja alin lyhin. A, Eckerö, Marbyön, Marby, maantien 1 laita, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen kukassa on tavallisesti viisi ja toisinaan vain neljä hedettä. Palhot ovat eripituiset, mutta selvästi teriötä pitemmät. Ponnet ovat pienet ja nuppimaiset. Emin vartalo on myös huomattavasti teriötä pitempi. Toisinaan varren yläosa on kuvan tavoin tiheästä karvoituksesta harmaa. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen kukassa on tavallisesti viisi ja toisinaan vain neljä hedettä. Palhot ovat eripituiset, mutta selvästi teriötä pitemmät. Ponnet ovat pienet ja nuppimaiset. Emin vartalo on myös huomattavasti teriötä pitempi. Toisinaan varren yläosa on kuvan tavoin tiheästä karvoituksesta harmaa. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen varsi on liereä ja punaruskeapilkkuinen. Sen pinta on tiheästi ja lyhyesti myötäkarvainen. Lisäksi varressa on runsaasti jäykkiä ja noin 1-3 mm pitkiä sukaskarvoja. Ylemmät varsilehdet ovat vain noin 1-1,5 cm pitkiä. Kukkien tukilehdet sijaitsevat haarakiemuran alapuolella ja ovat noin 5-10 mm pitkiä. Perättömän kukan verhiö on melkein tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat suikeita tai lähes neulasmaisia ja noin 4-6 mm pitkiä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy hyvin teriön tippumisen jälkeen paljaaksi jäänyt emin noin 20 mm pitkä ja karvainen vartalo, jonka päässä on kaksi luottia. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen varsi on liereä ja punaruskeapilkkuinen. Sen pinta on tiheästi ja lyhyesti myötäkarvainen. Lisäksi varressa on runsaasti jäykkiä ja noin 1-3 mm pitkiä sukaskarvoja. Ylemmät varsilehdet ovat vain noin 1-1,5 cm pitkiä. Kukkien tukilehdet sijaitsevat haarakiemuran alapuolella ja ovat noin 5-10 mm pitkiä. Perättömän kukan verhiö on melkein tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat suikeita tai lähes neulasmaisia ja noin 4-6 mm pitkiä. Kuvan oikeassa reunassa näkyy hyvin teriön tippumisen jälkeen paljaaksi jäänyt emin noin 20 mm pitkä ja karvainen vartalo, jonka päässä on kaksi luottia. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemen tyvi, Vanajaveden ranta, radanvartta seuraavan ulkoilureitin laita, 30.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare - kyläneidonkielen tyvilehdet ovat lähes tai aivan maanmyötäiset, kapeansoikeat tai suikeat ja kapeatyviset sekä ruodilliset. Lehtilapa on tavallisesti noin 7-10 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveä. Ruoti on noin 2-3 cm pitkä ja levenee tasaisesti lehtilavaksi. Varsilehdet ovat vuoroittain ja ne ovat suikeita tai tasasoukkia sekä alimpia lukuun ottamatta ruodittomia. V, Naantali, satama, viljavaraston itäisimmän siilorakennuksen viereinen sorakenttä, 26.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Echium vulgare – kyläneidonkielen tyvilehdet ovat lähes tai aivan maanmyötäiset, kapeansoikeat tai suikeat ja kapeatyviset sekä ruodilliset. Lehtilapa on tavallisesti noin 7-10 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveä. Ruoti on noin 2-3 cm pitkä ja levenee tasaisesti lehtilavaksi. Varsilehdet ovat vuoroittain ja ne ovat suikeita tai tasasoukkia sekä alimpia lukuun ottamatta ruodittomia. V, Naantali, satama, viljavaraston itäisimmän siilorakennuksen viereinen sorakenttä, 26.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto