Rantapunalatva, Eupatorium cannabinum, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 40-150 cm korkea ruoho. Juurakko on vaakatasossa levittäytyvä ja muodostaa usein monivartisia kasvustoja. Varsi on haaraton tai usein yläosastaan ja toisinaan alempaakin haarova sekä punaruskea tai ainakin osittain vihreä. Se on yläosastaan tiheästi lyhytkarvainen ja alempaa vähäkarvainen tai kalju.
Lehdet ovat varrella vastakkain. Ne ovat lyhytruotiset ruodin ollessa yleensä noin 0,3-1,5 cm pitkä. Lehtilapa on 3-5-sorminen tai -lehdykkäinen. Liuskat tai lehdykät ovat suikeat tai soikeahkot, pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja suippotyviset sekä laidoiltaan isohampaiset tai toisinaan osittain liuskaiset. Molemmat pinnat ovat tiheämmin tai harvakseen lyhytkarvaiset ja pienesti keltanystyiset. Pituutta lehdellä ruotineen on tavallisesti noin 5-15 cm. Lehdykät ja liuskat ovat leveimmältä kohtaa useimmiten noin 0,3-4 cm leveät.
Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat runsaana ja tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä varren latvassa ja haarojen kärjessä. Latvahuiskilot ovat tavallisesti noin 8-17 cm leveät ja noin 6-12 cm korkeat. Kukintoranka on yleensä 2-4 kertaa haarova ja uloin mykeröperä on noin 3-5 mm pitkä. Ranka haaroineen ja mykeröperät ovat tiheästi lyhytkarvaiset. Mykerö teriöineen on hoikka ja noin 6-7 mm pitkä. Sen uloimman kerroksen muodostavat pienet ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ympäröivät kahtena rivinä, tiiviin lieriömäisenä suojuksena eli kehtona varsinaista kukintoa. Kehto on tavallisesti noin 4-6 mm korkea ja noin 2 mm leveä. Kehtosuomut ovat pystyt ja ulommat niistä ovat lähes tasasoukat, pyöreähköpäiset sekä noin 2-3 mm pitkät ja noin 1 mm leveät. Sisemmät suomut ovat myös lähes tasasoukat ja pyöreäpäiset mutta kalvolaitaiset sekä noin 4-6 mm pitkät ja noin 1,5 mm leveät. Kaikki suomut ovat tiheästi hyvin lyhytkarvaiset. Väriltään ne ovat punertavat ja varjoisissa paikoissa vihreät.
Mykerössä on 5-6 kukkaa. Kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Mykeröpohjuksen suomut puuttuvat kukkien tyveltä. Verhiö on noin 5-6 mm pitkä ja muuntunut hapsihaiveniksi. Pelkkä teriö on punertava, kapean torvimainen ja noin 4,5-6 mm pitkä sekä kärjestään 5-liuskainen ja nousee hieman kehdon yläpuolelle. Teriönliuskat ovat kolmiomaiset tai pyöreähköpäiset ja vain noin 0,5 mm pitkät. Heteitä on 5. Niiden sinipunaiset ja kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emiö on 2-lehtinen ja 1-vartaloinen. Vartalon kärjessä oleva luotti on pitkä ja heteistä alkaen 2-liuskainen. Liuskat ovat yleensä noin 3-5 mm pitkät ja hapsuttavat näkyvästi koko kukintohuiskilon. Hedelmä on pitkulainen, 5-särmäinen ja ruskeahko tai musta pohjuspähkylä, joka on tavallisesti noin 3 mm pitkä ja noin 1 mm leveä. Sen kärjessä on leviämistä helpottava, valkoinen ja hapsihaivenista muodostunut, noin 6-7 mm pitkä pappus eli kehräkukan verhiön muutunnainen. Normaali kukinta-aika on heinä-syyskuu.
Rantapunalatva on Suomessa alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue kattaa eteläisimmät ja kaakkoiset eliömaakunnat Ahvenanmaalta Etelä-Karjalaan ja edelleen Pohjois-Karjalaan saakka. Se on kaiken kaikkiaan harvinainen mutta selvityksissä kuitenkin elinvoimaiseksi todettu. Lajista on lisäksi tuoreempia karkulaishavaintoja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä vesistöjen rannat ja rantapensaikot sekä kosteat, rehevät lehdot. Muissa Pohjoismaissa rantapunalatva kasvaa Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa sekä Tanskassa.
Rantapunalatva kuuluu 60-lajiseen sukuun, mutta on sukunsa ainoa edustaja Pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Sen leviämisominaisuudet ovat erinomaiset. Se kuuluu mesikasvien valiojoukkoon ja vetää runsaasti puoleensa pistiäisiä, perhosia ja muitakin hyönteisiä. Kukkamykeröitä on suunnaton joukko ja pähkylöitä kehittyy valtavasti. Lisäksi vaakatasossa kasvava juurakko mahdollistaa hyvin kasvullisen leviämisen. Tätä taustaa vasten on kummallista, että laji on Suomessa niin harvinainen ja rajoittunut vain eteläisimpään ja kaakkoisimpaan Suomeen. Maan luulisi vesistöineen ja kosteikkoineen tarjoavan määrättömät leviämismahdollisuudet. Leviämisesteiden täytyy löytyä lajin biologisista tekijöistä, sillä Ruotsissa ja Norjassakin se yltää vain eteläosiin. Rantapunalatvan tieteellinen lajinimi ja ruotsalainen nimi, hampflockel, ”hamppusarja”, viittaavat hamppuun, Cannabis sativa. Lajien lehdissä voidaan nähdä samankaltaisuutta, vaikka muuta yhteistä niillä ei olekaan. Rantapunalatvan koskettelu voi aiheuttaa herkkäihoisemmille ihottumaa.
Eupatorium cannabinum – rantapunalatva on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 40-150 cm korkea. Sen juurakko on vaakatasossa levittäytyvä ja muodostaa usein monivartisia kasvustoja. U, Loviisa, Vähä Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), muusta uomasta erillisen lammikon ranta, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan varret ovat haarattomat tai usein yläosastaan haarovat. Toisinaan, kuten kuvan kasvustossa, haaroja on alempanakin. Varret ovat ainakin aurinkoisilla paikoilla punaruskeat. Kuvassa taustalla näkyy (pohjan)rantakukka, Lythrum salicaria. U, Pyhtää, Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan esiintymisalue kattaa eteläisimmät ja kaakkoiset eliömaakunnat Ahvenanmaalta Etelä-Karjalaan ja edelleen Pohjois-Karjalaan saakka. Se on harvinainen mutta selvityksissä kuitenkin elinvoimaiseksi todettu. Kasvupaikkoina ovat lähinnä vesistöjen rannat ja rantapensaikot sekä kosteat, rehevät lehdot. Kuvassa seuralaisina ovat mm. tervaleppä, Alnus glutinosa, (puna)vadelma, Rubus idaeus, (pohjan)rantakukka, Lythrum salicaria ja kiiltopaju, Salix phylicifolia. U, Loviisa, Vähä Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), muusta uomasta erillisen lammikon ranta, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvalla ovat hyvät leviämismahdollisuudet. Pähkylätuotto on suorastaan huikea ja ne voivat leijailla kantavan pappuksensa ansiosta kauemmaksikin. Vaakasuoraan etenevä juuristo mahdollistaa lisäksi kasvullisen laajenemisen. Myöskään sopivista kasvupaikoista ei ole vesistöjen maassa puutetta. Näistä edellytyksistä huolimatta laji pysyy esiintymisalueellaan niukkana saati, että pystyisi laajentamaan sitä. U, Pyhtää, Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat runsaana ja tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä varren latvassa ja haarojen kärjessä. Latvahuiskilot ovat tavallisesti noin 8-17 cm leveät ja noin 6-12 cm korkeat. U, Loviisa, Vähä Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), muusta uomasta erillisen lammikon ranta, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan kukintohuiskilo hapsuttuu täyden kukinnan vaiheessa kauttaaltaan emin vartalon kärjessä olevilla kaksihaaraisilla luoteilla, joiden liuskat ovat yleensä noin 3-5 mm pitkät. Lentävien hyönteisten onkin mahdoton päästä teriön ja vartalon tyvellä olevalle mesiapajalle luotteihin koskematta. U, Loviisa, Vähä Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), muusta uomasta erillisen lammikon ranta, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan mykeröt teriöineen ovat hoikkia ja noin 6-7 mm pitkiä. Teriöt ovat punertavat samoin kuin niitä ympäröivä kehtokin yleensä. U, Pyhtää, Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), 11.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan kukintoranka haaroo yleensä 2-4 kertaa ja uloin mykeröperä on noin 3-5 mm pitkä. Ranka haaroineen ja mykeröperät ovat tiheästi lyhytkarvaiset. Kehto on tavallisesti noin 4-6 mm korkea ja noin 2 mm leveä. Kehtosuomut ovat kahtena rivinä. Ulommat niistä ovat lähes tasasoukat, pyöreähköpäiset sekä noin 2-3 mm pitkät ja noin 1 mm leveät. Sisemmät suomut ovat myös lähes tasasoukat ja pyöreäpäiset mutta kalvolaitaiset sekä noin 4-6 mm pitkät ja noin 1,5 mm leveät. Kaikki suomut ovat tiheästi hyvin lyhytkarvaiset. Varjossa kasvaneissa yksilöissä ne ovat vihreät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahti-merenlahden koillispuoli, rannasta nousevan metsärinteen päällys Mellinintien varressa, 6.8.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan mykerössä on viisi tai kuusi kukkaa. Kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Teriö on kapean torvimainen ja noin 4,5-6 mm pitkä sekä kärjestään viisiliuskainen ja nousee hieman kehdon yläpuolelle. Teriönliuskat ovat vain noin 0,5 mm pitkät. Viiden heteen sinipunaiset ja kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä (näkyvät kuvassa teriön suulla). Emin vartalo jakautuu kahdeksi luottiliuskaksi heti ponsien yläpuolelta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahti-merenlahden koillispuoli, rannasta nousevan metsärinteen päällys Mellinintien varressa, 6.8.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan lehdet ovat varrella vastakkain. Ne ovat 3-5-sormiset tai -lehdykkäiset ja tavallisesti noin 5-15 cm pitkät. U, Loviisa, Vähä Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), muusta uomasta erillisen lammikon ranta, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan lehtiliuskat tai lehdykät ovat suikeat tai soikeahkot, pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja suippotyviset sekä laidoiltaan isohampaiset tai toisinaan osittain liuskaiset. Ne ovat leveimmältä kohtaa useimmiten noin 0,3-4 cm leveät. Lehtiruoti on yleensä enintään 1,5 cm pitkä. U, Pyhtää, Ahvenkoski, Ahvenkosken vähävetinen luonnonuoma Pietarintien ja padon välillä (uomassa kulkee Loviisan ja Pyhtään välinen raja), 11.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Eupatorium cannabinum – rantapunalatvan lehtiliuskat ja lehdykät ovat molemmin puolin tiheämmin tai harvakseen lyhytkarvaiset. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahti-merenlahden koillispuoli, rannasta nousevan metsärinteen päällys Mellinintien varressa, 6.8.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 