Fumaria officinalis – peltoemäkki

  • Fumaria officinalis L. – peltoemäkki
  • Fumaria L. – emäkit
  • Papaveraceae – unikkokasvit (aikaisemmin Fumariaceae – emäkkikasvit)

Peltoemäkki, Fumaria officinalis, on yksivuotinen, pysty, koheneva tai rento ja kalju sekä myrkyllinen ruoho, joka on tavallisesti noin 20-60 cm pitkä. Varret ovat tyvestä alkaen tai ylempää toistuvasti haarovia ja kasvavat usein niin tiheässä ja toisiinsa kietoutuneina, että yksilörajoja on vaikea hahmottaa. Juuri on ohut. Varsi on vihreäsävyinen, hieman kulmikas ja ohuehko sekä helposti lakoutuva.

Lehdet ovat ruodilliset, 2-4 kertaa pariosaiset ja vihreät tai sinivihreät. Ruoti on varren alaosasta ylöspäin lyheten noin 1-6 cm pitkä. Lapa on harsu ja ulkokehältään lähinnä kolmiomainen sekä yleensä noin 2-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Sisemmät lehdykät ovat pitkäperäiset ja rangalla vastakkain tai vuoroittain. Uloimmat lehdykät ovat noin 5-15 mm pitkät ja epäsäännöllisesti liuskaiset. Liuskat ovat suikeat, tasasoukat tai kapean vastapuikeat ja useimmiten noin 0,5-3 mm leveät.

Kukinto on varren ja haarojen latvassa ja lehtihangoissa oleva terttu, jossa on lopulta yleensä noin 20-30 kukkaa. Se on tavallisesti noin 4-8 cm pitkä ja tasalevyisesti noin 1,5-2 cm leveä. Kukintoperä on noin 1-2 cm pitkä. Kukkaperä on täysikasvuisilla kukilla noin 3-4 mm pitkä. Sen tyvellä on noin 3-5 mm pitkä, lähes tasasoukka ja noin 0,5-1 mm leveä tukilehti, joka on teräväkärkinen ja kärkiosastaan kalvolaitainen. Verhiö on 2-lehtinen. Verholehdet ovat kapeanpuikeat, suippokärkiset ja noin 1,5-3,5 mm pitkät sekä noin 0,7-1,5 mm leveät. Ne ovat keskeltä kellanvihreät ja laidoiltaan vaaleanpunertavat tai lähes valkoiset ja epäsäännöllisesti hampaiset.

Teriö on poikittainen, vastakohtainen ja lieriömäinen sekä kannuksellinen. Se on vaaleanpunertava ja kärjestään tumman- tai jopa mustanpunainen sekä tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja noin 1,5-2 mm leveä.  Terälehtiä on 4 ja ne ovat koverat, lähes tasasoukat ja päästään lusikkamaiset. Ylimmäinen niistä on kookkain ja sen tyvellä on pussimainen, noin 2 mm pitkä kannus. Alimmainen terälehti on ylimmän kaltainen mutta hieman pienempi ja kapeampi sekä kannukseton. Molempien kärjessä on keskellä vihreä vyöhyke. Edellä mainittujen terälehtien välissä on kaksi sisempää terälehteä, jotka ovat osittain yhdiskasvuiset. Niiden kärki on vielä ulompia terälehtiä tummempi.

Piilossa olevia heteitä on 6. Ne ovat kahtena ryhmänä, joissa keskimmäisen heteen ponsi on 2-lokeroinen ja laitimmaisten heteiden ponsi 1-lokeroinen. Heteet ovat noin 4-5 mm pitkät. Sikiäin on kehänpäällinen ja pallomainen. Piiloon jäävä emi on 1-vartaloinen ja noin 5-6 mm pitkä. Luotti on pyöreä ja lähes levymäisen matala. Hedelmävaiheessa kukkaperä paksunee ja jäykistyy. Hedelmä on 1-siemeninen ja lähes pyöreä mutta pituuttaan leveämpi ja lanttokärkinen pähkylä, joka on noin 2 mm pitkä ja noin 2,5-3 mm leveä. Se on kypsänä kellanvihreä ja kuivuessaan hieman kurttupintainen. Pähkylöitä kehittyy runsaasti, koska laji kykenee korvaamaan vajaaksi jääneen hyönteispölytyksen itsepölytyksellä. Normaali kukinta-aika on kesä -syyskuu.

Peltoemäkki on rikkaruoho, joka on Suomessa muinaistulokas eli se on saapunut maahan ihmisen toiminnan avustamana ennen 1600-luvun puoltaväliä. Se on Etelä-Suomessa yleisin ja runsain. Yhtenäisempi esiintymisalue yltää kuitenkin etelästä päin Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Yksittäisiä, tuoreempia havaintoja on Kasviatlaksessa myös Koillismaalta. Pari havaintoa on jopa Inarin Lapista, Utsjoelta, läheltä Suomen pohjoisinta kärkeä. Kasvupaikkoina ovat lähinnä puutarhat, vihannes- ja juuresmaat, joutomaat, maankäsittelyalueet ja harvemmin viljapellot. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Peltoemäkki on myrkyllisyydestään huolimatta vanha rohdoskasvi, mihin viittaa tieteellinen lajinimikin. Olipa sen suomalainen nimikin aikaisemmin rohtoemäkki. Rohdoskäyttö on ollut hyvin moninaista, sillä kasvista on haettu apua mm. vatsa- ja sappivaivoihin, migreeniin, veren puhdistukseen, ihottumiin ja peräpukamiin. Peltoemäkki sisältää mm. monia alkaloideja, kuten myrkyllistä fumariinia, protopiinia ja sinaktiinia. Liiallinen fumariinin saanti voi jopa lamauttaa hengityselimistön ja johtaa kuolemaan. Tieteellinen sukunimi Fumaria liittyy latinan savua tarkoittavaan sanaan. Sukunimellä on ilmeisesti haluttu viitata emäkkien muinaiseen noitakäyttöön. Versoja poltettiin tulessa, ja tietäjänoidat hakivat savun aiheuttamien hallusinaatioiden tms. avulla yhteyttä tuonpuoliseen. Emäkin kukkia voidaan käyttää kasvivärjäykseen ja niistä saadaan esim. villaan keltaista väriä.

Suomessa kasvaa muinaistulokkaana myös toinen emäkkilaji, pikkuemäkki, F. vaillantii. Se on vakinainen mutta hyvin harvinainen ja äärimmäisen uhanalainen (CR) Ahvenanmaalla. Yhden kerran se on tavattu tulokkaana myös Manner-Suomesta, Helsingistä 1990. Pikkuemäkki muistuttaa hyvin paljon peltoemäkkiä, mutta sen kukintoterttu on vain noin 10-kukkainen ja teriö lähes valkoinen ja noin 5-6 mm pitkä. Sen pähkylä on pallomainen eli yhtä pitkä kuin leveäkin eikä se ole lanttokärkinen.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle peltoemäkin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Fumaria officinalis - peltoemäkin varret ovat tyvestä alkaen tai ylempää toistuvasti haarovia ja kasvavat usein niin tiheässä ja toisiinsa kietoutuneina, että yksilörajoja on vaikea hahmottaa. Yksin kasvaessaan sitä on helpompi tarkastella ja sen koristeellisuus tulee paremmin esiin. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maanläjitysalue, 21.8.2010. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Fumaria officinalis – peltoemäkin varret ovat tyvestä alkaen tai ylempää toistuvasti haarovia ja kasvavat usein niin tiheässä ja toisiinsa kietoutuneina, että yksilörajoja on vaikea hahmottaa. Yksin kasvaessaan sitä on helpompi tarkastella ja sen koristeellisuus tulee paremmin esiin. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maanläjitysalue, 21.8.2010. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Fumaria officinalis - peltoemäkki on yksivuotinen, pysty, koheneva tai rento ja myrkyllinen ruoho, joka on tavallisesti noin 20-60 cm pitkä. 9.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkki on yksivuotinen, pysty, koheneva tai rento ja myrkyllinen ruoho, joka on tavallisesti noin 20-60 cm pitkä. 9.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin kukinto on varren ja haarojen latvassa ja lehtihangoissa oleva terttu, jossa on lopulta yleensä noin 20-30 kukkaa. Se on tavallisesti noin 4-8 cm pitkä ja tasalevyisesti noin 1,5-2 cm leveä. Kukintoperä on noin 1-2 cm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökummun lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Fumaria officinalis – peltoemäkin kukinto on varren ja haarojen latvassa ja lehtihangoissa oleva terttu, jossa on lopulta yleensä noin 20-30 kukkaa. Se on tavallisesti noin 4-8 cm pitkä ja tasalevyisesti noin 1,5-2 cm leveä. Kukintoperä on noin 1-2 cm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökummun lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Fumaria officinalis - peltoemäkin kukkatertut pitenevät kukinnan jatkuessa, ja samaan aikaan, kun latvaosa kukkii ja synnyttää uusia nuppuja, tyviosa on jo hedelmillä. 9.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin kukkatertut pitenevät kukinnan jatkuessa, ja samaan aikaan, kun latvaosa kukkii ja synnyttää uusia nuppuja, tyviosa on jo hedelmillä. 9.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin teriö on nuppuvaiheen jälkeen poikittainen, vastakohtainen ja lieriömäinen. Se on vaaleanpunertava ja kärjestään tumman- tai jopa mustanpunainen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin teriö on nuppuvaiheen jälkeen poikittainen, vastakohtainen ja lieriömäinen. Se on vaaleanpunertava ja kärjestään tumman- tai jopa mustanpunainen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin teriö on kannuksellinen ja tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja noin 1,5-2 mm leveä. Kuvassa teriön alla näkyy hieman huomaamaton kaksilehtinen verhiö. Verholehdet ovat kapeanpuikeat, suippokärkiset ja noin 1,5-3,5 mm pitkät sekä noin 0,7-1,5 mm leveät. Ne ovat keskeltä kellanvihreät ja laidoiltaan vaaleanpunertavat tai lähes valkoiset ja epäsäännöllisesti hampaiset. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin teriö on kannuksellinen ja tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja noin 1,5-2 mm leveä. Kuvassa teriön alla näkyy hieman huomaamaton kaksilehtinen verhiö. Verholehdet ovat kapeanpuikeat, suippokärkiset ja noin 1,5-3,5 mm pitkät sekä noin 0,7-1,5 mm leveät. Ne ovat keskeltä kellanvihreät ja laidoiltaan vaaleanpunertavat tai lähes valkoiset ja epäsäännöllisesti hampaiset. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin teriön tyvellä oleva kannus on pussimainen ja noin 2 mm pitkä. Kukkaperä on täysikasvuisilla kukilla noin 3-4 mm pitkä. Sen tyvellä on noin 3-5 mm pitkä, lähes tasasoukka ja noin 0,5-1 mm leveä tukilehti, joka on teräväkärkinen ja kärkiosastaan kalvolaitainen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin teriön tyvellä oleva kannus on pussimainen ja noin 2 mm pitkä. Kukkaperä on täysikasvuisilla kukilla noin 3-4 mm pitkä. Sen tyvellä on noin 3-5 mm pitkä, lähes tasasoukka ja noin 0,5-1 mm leveä tukilehti, joka on teräväkärkinen ja kärkiosastaan kalvolaitainen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin terälehtiä on neljä ja ne ovat koverat, lähes tasasoukat ja päästään lusikkamaiset. Ylimmäinen niistä on kookkain ja kannuksellinen. Alimmainen terälehti on ylimmän kaltainen mutta hieman pienempi ja kapeampi sekä kannukseton. Niiden välissä on kaksi sisempää terälehteä, jotka ovat osittain yhdiskasvuiset. Niiden kärki on vielä ulompia terälehtiä tummempi. Piilossa olevia heteitä on kuusi. Ne ovat kahtena ryhmänä ja noin 4-5 mm pitkät. Piiloon jäävä emi on yksivartaloinen ja noin 5-6 mm pitkä. Luotti on pyöreä ja lähes levymäisen matala. Kuvassa, jossa yksi teriö on avattu, ponsiryhmät näkyvät luotin kahta puolen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin terälehtiä on neljä ja ne ovat koverat, lähes tasasoukat ja päästään lusikkamaiset. Ylimmäinen niistä on kookkain ja kannuksellinen. Alimmainen terälehti on ylimmän kaltainen mutta hieman pienempi ja kapeampi sekä kannukseton. Niiden välissä on kaksi sisempää terälehteä, jotka ovat osittain yhdiskasvuiset. Niiden kärki on vielä ulompia terälehtiä tummempi. Piilossa olevia heteitä on kuusi. Ne ovat kahtena ryhmänä ja noin 4-5 mm pitkät. Piiloon jäävä emi on yksivartaloinen ja noin 5-6 mm pitkä. Luotti on pyöreä ja lähes levymäisen matala. Kuvassa, jossa yksi teriö on avattu, ponsiryhmät näkyvät luotin kahta puolen. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin hedelmävaiheessa kukkaperä paksunee ja jäykistyy. Hedelmä on yksisiemeninen ja lähes pyöreä mutta pituuttaan leveämpi ja lanttokärkinen pähkylä, joka on noin 2 mm pitkä ja noin 2,5-3 mm leveä. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin hedelmävaiheessa kukkaperä paksunee ja jäykistyy. Hedelmä on yksisiemeninen ja lähes pyöreä mutta pituuttaan leveämpi ja lanttokärkinen pähkylä, joka on noin 2 mm pitkä ja noin 2,5-3 mm leveä. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin varret ja haarat ovat vihreäsävyiset, hieman kulmikkaat ja ohuehkot sekä helposti lakoutuvat. Lehdet ovat ruodilliset. Ruoti on varren alaosasta ylöspäin lyheten noin 1-6 cm pitkä. Koko kasvi on kauttaaltaan kalju. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin varret ja haarat ovat vihreäsävyiset, hieman kulmikkaat ja ohuehkot sekä helposti lakoutuvat. Lehdet ovat ruodilliset. Ruoti on varren alaosasta ylöspäin lyheten noin 1-6 cm pitkä. Koko kasvi on kauttaaltaan kalju. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin lehdet ovat kahdesta neljään kertaa pariosaiset ja vihreät tai sinivihreät. Lehtilapa on harsu ja ulkokehältään lähinnä kolmiomainen sekä yleensä noin 2-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Sisemmät lehdykät ovat pitkäperäiset ja rangalla vastakkain tai vuoroittain. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin lehdet ovat kahdesta neljään kertaa pariosaiset ja vihreät tai sinivihreät. Lehtilapa on harsu ja ulkokehältään lähinnä kolmiomainen sekä yleensä noin 2-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 cm leveä. Sisemmät lehdykät ovat pitkäperäiset ja rangalla vastakkain tai vuoroittain. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkin uloimmat lehdykät ovat noin 5-15 mm pitkät ja epäsäännöllisesti liuskaiset. Liuskat ovat suikeat, tasasoukat tai kapean vastapuikeat ja useimmiten noin 0,5-3 mm leveät. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis – peltoemäkin uloimmat lehdykät ovat noin 5-15 mm pitkät ja epäsäännöllisesti liuskaiset. Liuskat ovat suikeat, tasasoukat tai kapean vastapuikeat ja useimmiten noin 0,5-3 mm leveät. 9.8.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Fumaria officinalis - peltoemäkki on Suomessa muinaistulokas, joka on laajasti levinnyt rikkaruoho. Luonnonympäristöissä se ei menesty, vaan vaatii maanmuokkausta ja avointa, ravinteikasta multa-, savi- tai hiekkapitoista maata. Myrkyllisyydestään huolimatta peltoemäkistä on kansanlääkinnässä valmistettu rohtoja monenlaisiin sisäisiin ja ulkoisiin vaivoihin. Kasvin sisältämän fumariinin liiallinen saanti voi jopa lamauttaa hengityselimistön ja johtaa kuolemaan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökummun lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Fumaria officinalis – peltoemäkki on Suomessa muinaistulokas, joka on laajasti levinnyt rikkaruoho. Luonnonympäristöissä se ei menesty, vaan vaatii maanmuokkausta ja avointa, ravinteikasta multa-, savi- tai hiekkapitoista maata. Myrkyllisyydestään huolimatta peltoemäkistä on kansanlääkinnässä valmistettu rohtoja monenlaisiin sisäisiin ja ulkoisiin vaivoihin. Kasvin sisältämän fumariinin liiallinen saanti voi jopa lamauttaa hengityselimistön ja johtaa kuolemaan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökummun lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto