var. lingulata (C. Agardh) Karlsson – kesähorkkakatkero
Gentianella Moench – ripsikatkerot (ketokatkerot)
Gentianaceae – katkerokasvit
Horkkakatkero, Gentianella amarella, on kaksivuotinen ja tavallisesti noin 5-30 cm ja toisinaan jopa 40 cm korkea ruoho, jonka juuri on pysty, ohuehko ja niukkahaarainen tai erityisesti isoilla yksilöillä vankempi ja runsashaarainen. Yksilöt ovat haarattomia tai jo tyveltä alkaen runsaastikin haarovia. Varren haarat ovat pystyjä ja lehtihankaisia. Varsi on moninivelinen, pysty, särmikäs ja kalju sekä vihreäsävyinen tai punaruskea. Kesähorkkakatkerolla varren nivelvälejä on yleensä 3-6 ja nimimuunnoksella, syyshorkkakatkerolla 5-8.
Ensimmäisenä vuotena laji kasvattaa lehtiruusukkeen ja toisena vuotena kukkavarren. Ruusuke- eli aluslehdet ovat vastapuikean kielimäisiä ja pyöreäpäisiä sekä ruodittomia tai siipipalteisesti ruodillisia. Pituutta lehdillä on yleensä noin 10-35 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-13 mm. Kesähorkkakatkerolla ruusuke on tuore ja syyshorkkakatkerolla kuihtunut. Varsilehdet ovat vastakkaiset ja ruodittomat sekä puikeat tai alempana vastapuikeat ja varsinkin ylhäällä toisinaan suikeat. Lehden kärki on useimmiten pitkäsuippuinen tai tylpän pyöreähkö. Pituutta varsilehdillä on tavallisesti noin 15-35 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-15 mm. Kaikki lehdet ovat vihreitä tai alimmat toisinaan punaruskeita, kaljuja, silposuonisia ja ehytlaitaisia. Kesähorkkakatkerolla varren nivelvälit ovat tavallisesti paljon pitemmät kuin lehdet ja syyshorkkakatkerolla enintään hieman pitemmät kuin lehdet.
Kukat ovat varren tai haarojen kärjessä yksittäin tai huiskilona. Kukkaperä on varren tavoin särmikäs ja kalju ja sen pituus vaihtelee suuresti, yleensä välillä 5-50 mm. Verhiö on kapean kellomainen ja tyveltään yhdislehtinen vajaan puolet kokonaispituudestaan sekä yläosastaan 5-liuskainen (joskus 4-liuskainen). Se on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 5-6 mm leveä. Se on vihreä, kalju ja särmikäs tai sileä. Verhiön kärkiliuskat ovat keskenään lähes samankokoisia ja suippenevat tasaisesti teräväksi kärjeksi. Ne ovat yleensä noin 6-10 mm pitkät ja tyveltään noin 1,5-2 mm leveät. Liuskojen tyven väli on kalvoton.
Teriö on yhdislehtinen, torvimainen, punavioletti ja kalju sekä päästään ratasmaisesti 5-liuskainen (joskus 4-liuskainen). Pituutta sillä on tavallisesti noin 14-18 mm. Torven leveys on noin 5 mm. Teriön kärki avoimine liuskoineen on tavallisesti noin 15-20 mm leveä. Liuskat ovat lähinnä puikeat sekä noin 6-7 mm pitkät ja noin 2,5-3 mm leveät. Nuppuvaiheessa liuskat ovat kokoonkiertyneet. Torven nielu on leveä ja sen suulla on lisäteriö, jonka lehtien kärkiosa on tiheästi ja pitkästi ripsiliuskainen. Lisäteriön pituus ripsiliuskoineen on noin puolet varsinaisten teriönliuskojen pituudesta. Heteitä on yleensä 5 ja ne ovat kiinnittyneet teriön torven puoliväliin niin, että ponnet jäävät hieman nielunsuun alapuolelle. Emiö on yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja 2-luottinen. Luotit ovat heteiden ponsien tasalla. Hedelmä on kapean lieriömäinen ja kärkeään lukuun ottamatta kuihtuvan teriön sisään jäävä, noin 16-20 mm pitkä kota. Siemen on pyöreä, ruskea ja sileä sekä läpimitaltaan noin 0,8 mm. Kesähorkkakatkeron normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu ja syyshorkkakatkeron elo-syyskuu.
Horkkakatkero on Suomessa harvinainen alkuperäinen laji, jonka levinneisyysalue on yltänyt etelästä muutamaa eliömaakuntaa lukuun ottamatta Kittilän Lapin, Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan eliömaakuntien linjalle saakka, Se on kuitenkin jo hävinnyt Uudenmaan, Satakunnan, Etelä- ja Pohjois-Hämeen sekä Kittilän Lapin eliömaakunnista. Laji on kalkinsuosija ja vaatii kasvupohjaltaan aukkoisuutta kasvaen kalliokedoilla, niityillä ja laitumilla ja nykyisin myös tieurien varsilla ja tienpientareilla. Perinteisen maatalouden rakennemuutos on vienyt valtaosan sen kasvupaikoista. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä suppea esiintymisalue ja taantuminen, esiintymisen voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen, rakentaminen ja kaivannaistoiminta sekä kemialliset haittavaikutukset. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Tieteellinen lajinimi viittaa horkkakatkeron karvauteen, josta juontaa myös katkero-nimi. Suomalaisen nimen etuliite tulee maamme malaria-ajalta. Lajista valmistettiin malarialääkettä. Malariaa kutsuttiin aikanaan horkkataudiksi.
Horkkakatkeron lähilaji on ketokatkero, G. campestris. Sen kukan verhiö ja teriö ovat 4-liuskaisia. Kaksi verhiönliuskaa ovat isoja ja peittävät osittain kahta muuta selvästi pienempää liuskaa. Lisäksi teriön väri on sinivioletti.
Alla olevan kuvasarjan kaikki kuvat ovat kesähorkkakatkerosta. Kuvasarjan kasvupaikasta olosuhteineen on kuvaus artikkelissa: Hannu Kämäräinen, Horkkakatkeron elinvoimaa vuosikymmenten ajan entisellä kalkkilouhosalueella Vimpelissä. Lutukka 2/2016, s. 46-48.
Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero on maatalouden rakennemuutoksen myötä suuresti harvinaistunut ja on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen samoin kuin nimimuunnoskin, syyshorkkakatkero, var. amarella. Hakamaa- ja niittylaidunnuksen loppuminen ja sitä seurannut umpeutuminen ja metsittyminen ovat vieneet elinmahdollisuudet suurelta osalta katkeropaikoista. Onneksi joitakin valopilkkuja on vielä jäljellä, kuten tämän kuvasarjan pohjaltaan avoimet niitty- ja kallioketoalueet, joilla kuvanottoajankohtana kasvoi yhteensä ainakin 6 440 kukkavarrellista yksilöä. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero muuntelee paljon ulkomuodoltaan. Pituus kuvasarjan katkeroiden kasvualueella vaihteli noin välillä 5-40 cm. Osa yksilöistä on haarattomia ja osa runsaastikin haarovia. Sen myötä myös kukkien määrä vaihtelee paljon. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero on usein kuvan kaltainen. Varren nivelvälejä eli lehtipareja on vain kolme, joiden lisäksi latvaan on kasvamassa neljäs. Nivelvälit ovat hyvin pitkät. Kukat ovat huiskilona varren latvassa, minkä lisäksi lehtihangoissa on muutamia kukkia. Pituutta yksilöllä on reilut 15 cm. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy seuralaisena nuppuinen suovilukko, Parnassia palustris. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero voi olla myös kookas, moninivelinen ja lehtihangoistaan haarova. Kuvan yksilö, josta alin nivelväli ei näy, on noin 40 cm pitkä. Nivelvälejä on kuusi, mutta lehdet ovat silti selvästi niitä lyhyempiä. Kukkia on ainakin 35. Vuonna 1996 alueelta löytyi jopa 60-kukkaisia yksilöitä. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero voi tyytyä myös muutaman sentin pituuteen ja yhteen ainokaiseen kukkaan. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkero var. kesähorkkakatkero voi habitukseltaan lähennellä myös nimimuunnosta, syyshorkkakatkeroa. Kuuden sentin mitasta huolimatta nivelvälejä on neljä ja ne ovat selvästi lehtiä lyhyempiä. Kukinta-ajankohta ja elävä lehtiruusuke varmistavat kuvan yksilön kuitenkin kesähorkkakatkeroksi. Kukkien verhiöissä on nähtävissä yksi horkkakatkerolla silloin tällöin esiintyvä poikkeama. Verhiönliuskat eivät aina jakaudu tasaisesti, jolloin verhiö jää toiselta syrjältään ikään kuin auki. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron kukkaperä on särmikäs ja kalju ja sen pituus vaihtelee suuresti noin välillä 5-50 mm. Kukan verhiö on kapean kellomainen ja tyveltään yhdislehtinen ja yläosastaan useimmiten viisiliuskainen. Se on vihreä, kalju ja usein särmikäs sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkä. Verhiön kärkiliuskat ovat keskenään lähes samankokoisia ja yleensä noin 6-10 mm pitkiä. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron kukan teriö on yhdislehtinen, torvimainen, punavioletti ja päästään ratasmaisesti lähes aina viisiliuskainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 14-18 mm. Torven nielun suulla on lisäteriö, jonka lehtien kärkiosa on tiheästi ja pitkästi ripsiliuskainen. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron teriön kärki on auki ollessaan tavallisesti noin 15-20 mm läpimitaltaan. Teriön nielu on leveä ja heteiden ponnet sekä emin luotit jäävät jonkin verran sen suun alapuolelle. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron teriön kärkiliuskat ovat puikeahkot ja noin 6-7 mm pitkät. Kuvassa näkyy hyvin lisäteriön lehtien muoto ja ripsiliuskaisuus. Heteitä on lähes aina viisi ja emi on kaksiluottinen. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron kota on kapean lieriömäinen ja noin 16-20 mm pitkä. Se jää kärkeään lukuun ottamatta kuihtuvan teriön sisään. Kuvan kahdessa kukassa suppuinen teriö ja sen torvi on avattu kodan paljastamiseksi. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron aluslehdet ovat vielä kukintavaiheessa elinvoimaiset, kun taas syyshorkkakatkerolla, var. amarella, ne ovat jo kuihtuneet. Lehdet ovat vastapuikean kielimäisiä ja pyöreäpäisiä sekä ruodittomia tai siipipalteisesti ruodillisia. Pituutta lehdillä on yleensä noin 10-35 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-13 mm. Varsi on usein, ainakin alaosastaan, punaruskea. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Gentianella amarella var. lingulata – horkkakatkeron var. kesähorkkakatkeron varsilehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat, kaljut ja silposuoniset. Malliltaan ne ovat yleisimmin puikeat ja kärjestään pitkäsuippuiset. Pituutta niillä on tavallisesti noin 15-35 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-15 mm. Varret ovat kaljut ja särmikkäät. KP, Vimpeli, Kotakangas, Kotakankaan entisen kalkkilouhosalueen ympäristö, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 