- Geranium lucidum L. – kiiltokurjenpolvi
- Geranium L. – kurjenpolvet
- Geraniaceae – kurjenpolvikasvit
Kiiltokurjenpolvi, Geranium lucidum, on yksi- tai kaksivuotinen, yksi- tai monivartinen ja pystyhkön harittavahaarainen ruoho, joka on tavallisesti noin 10-40 cm korkea. Pääjuuri on hennohko ja sivujuurinen sekä kaksivuotisissa yksilöissä vankempi. Varret ovat vihreä- tai usein punasävyiset, liereät, hauraat ja kaljut tai nivelkohdistaan hieman lyhyen nystykarvaiset.
Lehdet ovat korvakkeelliset. Korvakkeet ovat kalvo- tai suomumaiset, punaiset tai ruskehtavat, kapean kolmiomaiset tai puikeahkot ja kaljut sekä noin 1,5-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1,5 mm leveät. Varren tyvilehtien ruoti on yleensä kalju, harvoin hieman lyhytkarvainen tai -nystyinen ja useimmiten noin 3-15 cm pitkä. Varsilehdet ovat kierteisesti ja varren haaroittumiskohdissa vastakkain. Alempien varsilehtien ruoti on pituudeltaan tyvilehtien luokkaa ja lyhenee latvaa kohti. Ylimmät varsilehdet ovat lähes ruodittomat. Tyvilehtien lapa on ulkokehältään pyöreä, tyviloveltaan kapea, kourasuoninen ja 5-7-liuskaisesti sormijakoinen sekä tavallisesti noin 2-4 cm läpimitaltaan. Liuskat ovat pyöreän vastapuikeat, kärkiosastaan usein lyhyesti toistamiseen leveäliuskaiset ja monikokoisen pyöreähampaiset. Hampaat ovat lyhyen otakärkiset. Varsilehtien lapa on aluslehtien kaltainen mutta pienenee ja yksinkertaistuu latvaa kohti. Myös tyvilovi levenee. Ylimmät kukintohaarojen hankalehdet ovat usein vain noin 0,5 cm läpimitaltaan. Kaikkien lehtien lapa on vihreä, punainen tai punakirjava, kiiltävä ja molemmin puolin kalju tai päältä vaihtelevasti lyhyen myötäkarvainen.
Kukintohaarat ovat verson ja versohaarojen kärjessä sekä lehtihangoissa. Ne ovat lähes aina 2-kukkaisia. Kukkaperän tyvellä ovat kapean kolmiomaiset tai puikeahkot tukilehdet, jotka ovat kalvomaiset, punaiset tai ruskehtavat, noin 1-1,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa enintään 0,5 mm leveät. Kukkaperä on nuppuvaiheessa nuokkuva ja kukintavaiheessa pysty tai yläviisto. Se on yleensä noin 5-8 mm pitkä ja toispuolisesti hyvin lyhyen kähäräkarvainen ja nystykarvainen. Verhiö on erilehtinen ja pullea. Verholehtiä on 5. Ne ovat pystyt, soikeanpuikeat, suippokärkiset ja otapäiset sekä vihreät tai punakirjavat ja hyvin lyhyesti nystykarvaiset. Laidat ovat sisäänkääntyneet niin, että reunat nousevat palteiksi. Reunapalteiden ja keskisuonen välissä on poikittaisia, harjumaisia kurttuja. Pituutta verholehdillä on tavallisesti noin 4-6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Odan osuus pituudesta on noin 0,2-0,4 mm.
Kukat ovat kaksineuvoisia. Teriö on säteittäinen, vaaleanpunainen, harvemmin lähes tai aivan valkoinen ja tavallisesti noin 5-7 mm läpimitaltaan. Erillisiä terälehtiä on 5. Ne ovat hyvin pitkä- ja kapeakyntiset, kynttä lyhyemmästä ja sivulle kaartuvasta kärkiosastaan kapean vastapuikeat ja pyöreä- sekä ehytkärkiset. Pituutta terälehdillä on tavallisesti noin 7-9 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2,5 mm.
Heteitä on 10, ja ne ovat noin 7-8 mm pitkät. Palhot ovat valkoiset tai punertavat ja ponnet keltaiset. Sikiäin on kehänpäällinen. Sen kärjessä oleva emin vartalo luotteineen on noin 6-7 mm pitkä. Luotteja on 5, ja ne ovat vaaleanpunertavat sekä aktivoituessaan kääntyvät säteittäisesti sivulle. Sikiäimestä kasvaa pysty, 5-osainen ja kypsänä ruskea lohkohedelmä, jossa on pitkä, nokkamainen ja siemenetön kärkiosa, jonka huipussa on tiheästi hyvin lyhytkarvainen, kuivunut vartalo luotteineen. Kokonaisuus on yleensä noin 15-19 mm pitkä. Hedelmäperät ovat yläviistot tai kaarevat. Lohkohedelmän 5 ruskeaa, pitkänpyöreähköä ja verkkosuonista hedelmystä sijoittuvat säteittäisesti hedelmärangan tyven ulkopuolelle. Hedelmykset ovat 1-siemenisiä, noin 2-2,2 mm pitkiä ja 1-1,3 mm paksuja lokeroita. Ennen kypsymistään ne ovat verholehtien suojassa. Siemen on liereän soikeahko, ruskea, sileä ja noin 1,8-2 mm pitkä. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta elokuulle.
Kiiltokurjenpolvi on Suomessa alkuperäinen laji, joka on Ahvenanmaalla laaja-alainen mutta kuitenkin aika vähälukuinen ja Varsinais-Suomen eliömaakunnan saaristossa harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä merenrantakalliot, lehtokalliot, kallioiden vierustat, louhikot ja ulkosaariston lintuluodot. Laji on kalkin- ja typensuosija. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa kiiltokurjenpolvi on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet suppea levinneisyysalue ja taantuminen tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhkatekijöinä mainitaan rakentaminen ja avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Kurjenpolvien hedelmän siemenineen kypsyessä ja kuivuessa lohkojen ulkoseinämiin kertyy voimistuvaa jännitettä. Lopulta hedelmä itsekseen tai ulkopuolisen ärsykkeen, kuten tuulen tai kosketuksen vaikutuksesta hajoaa viiteen osaan. Tällöin nokkaosan lohkot kaareutuvat tai kiertyvät nopeasti ylöspäin ja parhaimmassa tapauksessa sinkoavat niiden tyveen kiinnittyneen hedelmyksen jonkin matkan päähän emokasvista. Kiiltokurjenpolven hedelmykset kuitenkin näyttävät usein irtautuvan lohkoista helposti jo alkuunsa ja varisevat tuulen viskomina verholehtien muodostamasta ”maljasta” emokasvien ympärille. Näin muodostuu tiheitä ja pienialaisia kasvustolaikkuja esimerkiksi lintujen istumakivien ympärille (kuvasarjan viimeinen kuva). Linnut ovatkin tärkeä menestystekijä kiiltokurjenpolvelle. Munankuoret ja ulosteet tarjoavat maaperään kalkkia silloinkin, kun sitä ei kallioperästä löydy, ja jätökset lataavat karuunkin kamaraan lajin suosimaa typpeä.
Suomessa kasvaa alkuperäisenä tai muinaistulokkaana yhdeksän kurjenpolvilajia. Lisäksi useita lajeja esiintyy enemmän tai vähemmän vakiintuneina tulokkaina ja koristekasvikarkulaisina. Kiiltokurjenpolven sitä yleisempiä ja ainakin jossain määrin samannäköisiä lajeja ovat pihakurjenpolvi, G. pusillum, pehmytkurjenpolvi, G molle ja ehkä myös haisukurjenpolvi, G. robertianum. Haisukurjenpolvi muistuttaakin kukkarakenteeltaan eniten kiiltokurjenpolvea. Senkin verholehdet ovat pystyt ja terälehdet kapean pitkäkyntiset. Päältä päin teriöt näyttävät hyvin samannäköisiltä. Haisukurjenpolven verhiöt ovat kuitenkin pitkäkarvaiset, palteettomat ja rypyttömät. Ennen kukkien vertailutarvetta selvimmän eron tuovat kuitenkin haisukurjenpolven ulkokehältään kolmiomaiset ja useimmiten 3-lehdykkäiset lehdet, joiden päälehdykät ovat vielä 1-2 kertaa syvään lehdykkäiset tai liuskaiset. Piha- ja pehmytkurjenpolvenkin verhiöt ovat pitkäkarvaiset ja lisäksi siirottavat. Terälehdet ovat jyrkästi kapeaksi ja lyhyeksi kynneksi suippenevat. Yleishuomiona kiiltokurjenpolven varret ja haarat ovat kaljut tai ainakin näyttävät kaljuilta, kun pehmytkurjenpolvella ne ovat pitkän hapsikarvaiset ja tiheän nystykarvaiset sekä pihakurjenpolvella tiheästi lyhytkarvaiset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kiiltokurjenpolven esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven kasvun edistyessä se kehittyy useimmiten monivartiseksi ja runsashaaraiseksi sekä yleensä noin 10-40 cm korkeaksi. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven varsilehdet ovat haaroittumiskohdissa vastakkain. Kukintohaarat ovat verson ja versohaarojen kärjessä sekä lehtihangoissa. Kukat ovat lähes aina kaksittain. Kukinta-aika on pitkähkö, mutta yksittäisten kukkien kehitys on nopeaa. Kärkiosissakin avointen teriöiden ympärillä on jo hedelmävaiheisia kukkia, ja hieman alempana niiden hedelmyksetkin ovat jo tiessään. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven samassakin kasvustossa versot voivat olla lähes vihreät tai punaiset. Myös teriön värit saattavat vaihdella tyypillisestä vaaleanpunaisesta lähes tai aivan valkoiseen. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 5-7 mm läpimitaltaan. Erillisiä terälehtiä on viisi. Kukassa on kymmenen hedettä, joiden palhot ovat valkoiset tai punertavat ja ponnet keltaiset. 22.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven verhiö on erilehtinen ja pullea. Verholehtiä on viisi. Ne ovat pystyt, soikeanpuikeat, suippokärkiset ja otapäiset sekä vihreät tai punakirjavat ja hyvin lyhyesti nystykarvaiset. Laidat ovat sisäänkääntyneet niin, että reunat nousevat palteiksi. Reunapalteiden ja keskisuonen välissä on poikittaisia, harjumaisia kurttuja. Pituutta verholehdillä on tavallisesti noin 4-6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Odan osuus pituudesta on noin 0,2-0,4 mm. Kukkaperä on toispuolisesti hyvin lyhyen kähäräkarvainen ja nystykarvainen. 22.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven hedelmäperät ovat yläviistot tai kaarevat. Kukka- ja hedelmäperän tyvellä ovat malliltaan kapean kolmiomaiset tai puikeahkot tukilehdet, jotka ovat punaiset tai ruskehtavat ja noin 1-1,5 mm pitkät. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven hedelmykset näyttävät olevan heikohkosti kiinni rullalle kiertyvissä hedelmälohkoissa ja näin ollen harvemmin lennähtävät lohkojännitteen auttamina kauemmaksi. Tuuli voi kuitenkin heiluttaa avautuvaa verhiötä sen verran, etteivät kaikki hedelmykset aivan emokasvin juurillekaan varise. Kuvan keskiosassa näkyy avautunut ja tyhjentynyt hedelmys verholehtineen. Vasemman laidan vielä kiinni olevassa hedelmässä näkyy hyvin nokaksi kasvaneen sikiäimen ja punaisen verhiön raja. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven varsi ja lehtiruodit ovat lähes tai aivan kaljut. Tyvilehtien ruoti on useimmiten noin 3-15 cm pitkä. Alempien varsilehtien ruoti on pituudeltaan tyvilehtien luokkaa ja lyhenee latvaa kohti. Tyvilehtien lapa on ulkokehältään pyöreä, tyviloveltaan kapea, kourasuoninen ja 5-7-liuskaisesti sormijakoinen sekä kiiltävä ja tavallisesti noin 2-4 cm läpimitaltaan. Kaikki lehdet ovat korvakkeelliset. Korvakkeet ovat kalvo- tai suomumaiset, punaiset tai ruskehtavat, kapean kolmiomaiset tai puikeahkot ja noin 1,5-3 mm pitkät. 22.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolvi kasvaa parhaimmillaan tiheänä ja sekavana varsikkona, josta yksilörajoja on vaikea erottaa. Lehtien väri vaihtelee vihreästä punaiseen tai punakirjavaan. Varsilehtien lapa on aluslehtien kaltainen mutta pienenee ja yksinkertaistuu latvaa kohti. Myös tyvilovi levenee. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolven lehtiliuskat ovat pyöreän vastapuikeat, kärkiosastaan usein lyhyesti toistamiseen leveäliuskaiset ja monikokoisen pyöreähampaiset. Hampaat ovat lyhyen otakärkiset. Lehtilapa on molemmin puolin kalju tai päältä vaihtelevasti lyhyen myötäkarvainen. 22.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium lucidum – kiiltokurjenpolvi on Suomessa alkuperäinen laji, joka on Ahvenanmaalla laaja-alainen mutta kuitenkin aika vähälukuinen ja Varsinais-Suomen eliömaakunnan saaristossa harvinainen. Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Kasvupaikkoina ovat lähinnä merenrantakalliot, lehtokalliot, kallioiden vierustat, louhikot ja ulkosaariston lintuluodot. Laji on kalkin- ja typensuosija. Linnut ovatkin tärkeä menestystekijä kiiltokurjenpolvelle. Munankuoret ja ulosteet tarjoavat maaperään kalkkia silloinkin, kun sitä ei kallioperästä löydy, ja jätökset lataavat karuunkin kamaraan lajin suosimaa typpeä. Niinpä kuvan tavoin tiheitäkin kasvustoja voi löytää lintujen istumakivien ympäriltä. 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 