- Geranium molle L. – pehmytkurjenpolvi
- Geranium L. – kurjenpolvet
- Geraniaceae – kurjenpolvikasvit
Pehmytkurjenpolvi, Geranium molle, on yksivuotinen tai ylitalvinen, yleensä monivartinen ja pysty, koheneva tai rento ruoho, joka on tavallisesti noin 5-30 cm korkea tai pitkä riippuen kasvutavasta. Pääjuuri on hennohko ja sivujuurinen ja ylitalvisissa yksilöissä selvästi vankempi. Varret ovat lähes tyveltä alkaen haarovat, vihreä- tai punaruskeasävyiset, liereät ja siirottavasti pitkän hapsikarvaiset sekä ylempää myös lyhyen nystykarvaiset.
Lehdet ovat korvakkeelliset. Korvakkeet ovat kalvomaiset, vaaleat tai ruskehtavat, kapean kolmiomaiset ja karvareunaiset sekä noin 1,5-3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 mm leveät. Varren tyvilehtien ruoti on siirottavasti pitkän hapsikarvainen ja lyhyen nystykarvainen sekä useimmiten noin 3-7 cm pitkä. Varsilehdet ovat kierteisesti tai varren haaroittumiskohdissa vastakkain. Alimpien varsilehtien ruoti on pituudeltaan tyvilehtien luokkaa ja lyhenee latvaa kohti. Ylimmät varsilehdet ovat lähes tai aivan ruodittomat. Tyvilehtien lapa on ulkokehältään pyöreä, tyviloveltaan kapea, kourasuoninen ja 5-7-liuskaisesti sormijakoinen sekä tavallisesti noin 1,5-3 cm läpimitaltaan. Pääliuskat ovat kapeamman tai leveämmän vastapuikeat, kiilatyviset ja kärkiosastaan lyhyehkösti kapealiuskaiset ja toisinaan myös halkoiset. Kärkiliuskoja on (2-)3(-5), ja ne ovat useimmiten noin 3-5 mm pitkät ja pyöreä- tai suippokärkiset. Varsilehtien lapa on aluslehtien kaltainen mutta pienenee ja yksinkertaistuu latvaa kohti. Myös tyvilovi levenee. Ylimmät kukintohaarojen hankalehdet ovat usein ehytsormiset ja vain noin 0,5 cm läpimitaltaan. Kaikkien lehtien lapa on päältä vihreä ja alta harmaanvihreä sekä molemmin puolin ja laidoiltaan pehmeän hapsikarvainen.
Kukintohaarat ovat verson kärjessä ja yläosan lehtihangoissa. Ne ovat yleensä 2-kukkaisia. Kukkaperän tyvellä ovat malliltaan lehtien korvakkeita muistuttavat tukilehdet, jotka ovat kalvomaiset, vaaleat, punertavat tai ruskehtavat, kapean kolmiomaiset ja karvareunaiset sekä noin 1-1,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa enintään 0,5 mm leveät. Kukkaperä on nuppuvaiheessa nuokkuva ja kukintavaiheessa pysty tai yläviisto. Se on yleensä noin 5-20 mm pitkä ja tiheästi lyhyen nystykarvainen ja vaihtelevasti harvahkon ja pitkän hapsikarvainen. Verhiö on erilehtinen, ja verholehtiä on 5. Ne ovat yläviistoon siirottavat, soikeanpuikeat, lyhyesti otakärkiset ja kapean kalvoreunaiset sekä useimmiten vihreät, pitkän hapsikarvaiset ja lyhyen nystykarvaiset. Pituutta niillä on tavallisesti noin 3-4 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,2-1,8 mm. Odan osuus pituudesta on 0,1-0,3 mm.
Kukat ovat kaksineuvoisia. Teriö on säteittäinen, vaaleanpunainen ja tavallisesti noin 6-10(-12) mm läpimitaltaan. Erillisiä terälehtiä on 5. Ne ovat lähinnä soikean vastapuikeat, jyrkästi kapeaksi, lyhyeksi tyviosaksi eli kynneksi suippenevat ja melko syvään lovi- tai lanttopäiset. Terälehdet ovat tavallisesti noin 4-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-3 mm leveät.
Heteitä on 10, ja ne ovat noin 2-3 mm pitkät. Palhot ovat valkoiset ja ponnet aluksi siniset. Kaikki heteet ovat ponnellisia. Palhojen levenevät tyvet peittävät kehänpäällistä ja kaljua sikiäintä. Sen kärjessä oleva emin vartalo luotteineen on ennen luottien avautumista noin 1,5 mm pitkä. Luotteja on 5, ja ne ovat punaiset sekä aktivoituessaan kääntyvät säteittäisesti sivulle. Sikiäimestä kasvaa pysty, 5-osainen, hyvin lyhytkarvainen ja kypsänä ruskea lohkohedelmä, jossa on pitkä, nokkamainen ja siemenetön kärkiosa, jonka huipussa on kuivunut vartalo luotteineen. Kokonaisuus on yleensä noin 8-12 mm pitkä. Hedelmäperät ovat lopulta usein alaspäin taipuneen kaarevat tai koukkumaiset. Lohkohedelmän 5 ruskeaa, pitkänpyöreähköä, kaljua ja poikittaisesti kurttupintaista hedelmystä sijoittuvat säteittäisesti hedelmärangan tyven ulkopuolelle. Hedelmykset ovat 1-siemenisiä, noin 1,6-1,8 mm pitkiä ja 1,2-1,5 mm paksuja lokeroita. Ennen kypsymistään ne ovat verholehtien suojassa. Siemen on soikeahko, ruskea, sileä ja noin 1,5 mm pitkä. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta elokuulle.
Pehmytkurjenpolvi on Suomessa muinaistulokas, joka on yleinen Ahvenanmaan ja harvinainen Varsinais-Suomen eliömaakunnissa. Laji on tavattu satunnaisena myös muutamista muista eliömaakunnista. Eniten havaintoja on ollut Uudeltamaalta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä paahteiset kalliokedot, kivikot, rauniot ja piha-alueet sekä kylvönurmikot. Myös Manner-Suomen satunnaishavainnoista suurin osa liittyy nurmialueisiin ja niiden liepeisiin, joille pehmytkurjenpolvi on saapunut nurmisiementen mukana. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä satunnaisena Islannissa.
Kurjenpolvien hedelmän siemenineen kypsyessä ja kuivuessa lohkojen ulkoseinämiin kertyy voimistuvaa jännitettä. Lopulta hedelmä itsekseen tai ulkopuolisen ärsykkeen, kuten tuulen tai kosketuksen vaikutuksesta hajoaa viiteen osaan. Tällöin nokkaosan lohkot kaareutuvat tai kiertyvät nopeasti ylöspäin ja parhaimmassa tapauksessa sinkoavat niiden tyveen kiinnittyneen hedelmyksen jonkin matkan päähän emokasvista. Usein lohkot kuitenkin jäävät kärjestään kiinni keskirankaan eikä hedelmys siemenineen heti vapaudu. Kippuraiset lohkot kuitenkin tarttuvat helposti ohi kulkevien eläinten turkkiin ja ihmisten vaatetukseen ja näin kulkeutuvat etäämmälle.
Suomessa kasvaa alkuperäisenä tai muinaistulokkaana yhdeksän kurjenpolvilajia. Lisäksi useita lajeja esiintyy enemmän tai vähemmän vakiintuneina tulokkaina ja koristekasvikarkulaisina. Pehmytkurjenpolven lähilaji on sitä laaja-alaisempi pihakurjenpolvi, G. pusillum, joka voi kasvaa jopa sekakasvustona pehmytkurjenpolven kanssa. Lähemmällä tarkastelulla löytyy kyllä selviä erottavia tuntomerkkejä. Ehkä helpoin maastossa havaittava ero on karvoituksessa. Kun pehmytkurjenpolvella varret, haarat ja lehtiruodit ovat siirottavasti pitkän hapsikarvaiset, kyläkurjenpolvella ne ovat vain hyvin lyhytkarvaiset. Lisäksi kyläkurjenpolven terälehdet ovat, toisin kuin pehmytkurjenpolvella, vain noin verholehtien pituiset. Hedelmävaiheisesta kasvustosta on luupilla tai muulla suurennoksella nähtävissä, että kyläkurjenpolven hedelmykset ovat myötäkarvaiset ja sileät, kun ne pehmytkurjenpolvella ovat kaljut ja poikittaisesti kurttupintaiset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pehmytkurjenpolven esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Geranium molle – pehmytkurjenpolvi on yksivuotinen tai ylitalvinen, yleensä monivartinen ja pysty, koheneva tai rento ruoho. Se on Suomessa muinaistulokas, joka on yleinen Ahvenanmaan ja harvinainen Varsinais-Suomen eliömaakunnissa. Laji on tavattu satunnaisena myös muutamista muista eliömaakunnista. A, Lemland, eteläpää, Björkö, Herröskatanin luonnonsuojelualue, keskiosan kallioketoalue, 30.5.2013. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven varret ovat vihreä- tai punaruskeasävyiset, liereät ja siirottavasti pitkän hapsikarvaiset sekä ylempää myös lyhyen nystykarvaiset. Lajin kasvupaikkoina ovat lähinnä paahteiset kalliokedot, kivikot, rauniot ja piha-alueet sekä kylvönurmikot. Myös Manner-Suomen satunnaishavainnoista suurin osa liittyy nurmialueisiin ja niiden liepeisiin, joille pehmytkurjenpolvi on saapunut nurmisiementen mukana. 31.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolvi on tavallisesti noin 5-30 cm korkea tai pitkä riippuen kasvutavasta. Varret ovat lähes tyveltä alkaen haarovat. Kuvassa on seuralaisena valkomaksaruohon, Sedum album, pullealehtisiä taimia. 31.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven teriö on vaaleanpunainen ja terälehdet melko syvään lovi- tai lanttopäiset. Kukassa on kymmenen hedettä, ja ne ovat noin 2-3 mm pitkät. Palhot ovat valkoiset ja ponnet aluksi siniset. Kaikki heteet ovat ponnellisia. Pihakurjenpolvella osa heteistä on ponnettomia. Lisäksi siltä puuttuu kokonaan pitempi karvoitus. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 6-10 mm, toisinaan jopa 12 mm leveä. Erillisiä terälehtiä on viisi. Ne ovat lähinnä soikean vastapuikeat, jyrkästi kapeaksi, lyhyeksi tyviosaksi eli kynneksi suippenevat ja tavallisesti noin 4-5 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 2-3 mm leveät. 31.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven palhojen tyvet ovat leveät peittäen kehänpäällistä ja kaljua sikiäintä. Sen kärjessä oleva emin vartalo luotteineen on ennen luottien avautumista noin 1,5 mm pitkä. Luotteja on viisi, ja ne ovat punaiset sekä aktivoituessaan kääntyvät säteittäisesti sivulle. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven sikiäimestä kasvaa pysty, viisiosainen, hyvin lyhytkarvainen ja kypsänä ruskea lohkohedelmä, jossa on pitkä, nokkamainen ja siemenetön kärkiosa, jonka huipussa on kuivunut vartalo luotteineen. Kokonaisuus on yleensä noin 8-12 mm pitkä. Hedelmäperät ovat lopulta usein alaspäin taipuneen kaarevat tai koukkumaiset. Lohkohedelmän viisi hedelmystä ovat ennen kypsymistään verholehtien suojassa. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven lohkohedelmän hedelmykset ovat pitkänpyöreähköjä, kaljuja ja poikittaisesti kurttupintaisia. Ne ovat yksisiemenisiä, noin 1,6-1,8 mm pitkiä ja 1,2-1,5 mm paksuja lokeroita. Siemen on soikeahko, ruskea, sileä ja noin 1,5 mm pitkä. Kuvassa yksi siemen kurkistaa avautuneen lokeronsa raosta ryhmän alalaidassa. Pihakurjenpolven hedelmykset ovat myötäkarvaiset ja sileät. Ruotsi, Gtl, Gotlanti, keskiosa, itärannikko, Östergarnslandet, Gammelgarn, kirkon eteläpuolinen laidunalue, 6.7.2007. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven tyvilehtien ruoti on useimmiten noin 3-7 cm pitkä. Lapa on ulkokehältään pyöreä, tyviloveltaan kapea, kourasuoninen ja 5-7-liuskaisesti sormijakoinen sekä tavallisesti noin 1,5-3 cm läpimitaltaan. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven lehtilavan pääliuskat ovat kapeamman tai leveämmän vastapuikeat, kiilatyviset ja kärkiosastaan lyhyehkösti kapealiuskaiset ja toisinaan myös halkoiset. Lapa on päältä vihreä ja pinnanmyötäisesti pehmeän hapsikarvainen. Lehtiruodit ovat siirottavasti pitkän hapsikarvaiset ja lyhyen nystykarvaiset. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Geranium molle – pehmytkurjenpolven lehtilavan pääliuskojen kärkiliuskoja on yleisimmin kolme, mutta määrä vaihtelee kuitenkin kahdesta viiteen. Ne ovat useimmiten noin 3-5 mm pitkät ja pyöreä- tai suippokärkiset. Lehtilapa on alta harmaanvihreä ja pinnaltaan sekä laidoiltaan pehmeän hapsikarvainen. 30.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 