Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka

  • Goodyera repens (L.) R. Br. – yövilkka, havuyövilkka
  • Goodyera R. Br. – yövilkat
  • Orchidaceae – kämmekkäkasvit

Yövilkka, tarkemmin havuyövilkka, Gooryera repens, on monivuotinen, 10-30 cm korkea ruoho, jonka juurakko on vaakasuoraan suikertava, haarova ja hitaasti laidoiltaan laajeneva. Varsi on haaraton, hoikka, alaosastaan kalju ja ylempää tiheäkarvainen. Sen tyvellä on ruusukemaisesti 3-6 lehteä, joista vuosittain syntyy kolme kaksi kertaa talvehtivaa lehteä. Alemmissa lehdissä on noin 0,5-1,5 cm pitkä, kouru ja tyveltään vartta ympäröivä ruoti. Lehtilapa on soikea, nahkea ja paksuhko sekä noin 1-3,5 cm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Lehdet ovat lisäksi molemmin puolin vihreitä, kaljuja, ehytlaitaisia, silposuonisia ja myös verkkosuonisia. Ylempänä varrella on 3-4 väljästi tuppimaista, lavatonta tai lähes lavatonta, vihreää lehteä.

Kukintotähkä on harsuhko, kapea, toispuoleinen ja tavallisesti noin 4-10 cm pitkä sekä noin 10-25-kukkainen. Kukat ovat pieniä, noin 5 mm leveitä ja tukilehdellisiä. Kehä on väriltään valkoinen tai toisinaan vihertävän- tai kellanvalkoinen. Tukilehdet ovat tyviosastaan soikeahkoja ja kapenevat vähitellen pitkäksi ja kapeaksi kärjeksi, Ne ovat vihreitä ja karvaisia sekä tavallisesti 6-12 mm pitkiä, toisinaan tähkän alaosassa kukkaa pitempiä. Sikiäin on lähes perätön, soikea, suonikas, vihreä ja karvainen sekä noin 4-5 mm pitkä.

Kuudesta kehälehdestä kolme ovat ulompia, kolmiomaisia ja karvaisia sekä noin 4 mm pitkiä. Kaksi niistä suuntautuvat sivulle ja yksi suoraan ylöspäin. Kaksi sisempää kehälehteä ovat ulompien mallisia, aavistuksen verran niitä lyhyempiä ja kaljuja. Ne ovat viistosti ylöspäin siitintukun molemmin puolin ja jäävät osittain ulompien kehälehtien sisään. Kolmas sisempi kehälehti muodostaa noin 3,5 mm pitkän, tyveltään maljamaisen ja päästään kouruisen, suipon, alaskaartuvan huulen, joka on kannukseton. Muut kehälehdet ja huuli muodostavat sivulle suuntautuvan, ahtaan torven siitintukun ympärille. Huulen maljamainen tyviosa erittää mettä. Kukissa on imelähkö tuoksu.

Hetiö ja emiö ovat yhdistyneet siitintukuksi, jossa on yksi toimiva hede ja kaksi toimivaa luottia. Kolmas emilehti on muuntunut kaksikärkiseksi keulaksi. Emin yläpuolelle nousevan palhottoman ponnen siitepöly on kahtena tarttumakantaisena myhkynä. Pääpölyttäjinä toimivat ilmeisesti kimalaiset, jotka työntävät imukärsänsä huulen ja keulan välisestä ahtaasta raosta mesiapajalle. Samalla imukärsä koskettaa keulan kärkien välissä olevaa siitepölymyhkyjen tarttumakantaa, jonka seurauksena myhkyt liimautuvat imukärsään. Siitepölymyhkyjen irtoamisen myötä huuli painuu alaspäin ja paljastaa vasta tässä vaiheessa luottipinnat. Tämä ominaisuus on tehokas ristipölytyksen varmistaja. Jos seuraavan kukkaan saapuvan hyönteisen imukärsässä on siitepölyä, se osuu nyt luottipinnoille ja on suurella todennäköisyydellä peräisin muista kukkavarsista. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Yleensä lähes kaikista kukista kehittyy hedelmä, joka on soikea, vahvasuoninen, karvainen ja noin 7-8 mm pitkä kota, joka avautuu suonien vierestä. Siementuotanto on runsasta ja lähes pölymäisen pienet siemenet leviävät keveytensä ansiosta tuulen mukana. Siemenessä ei ole vararavintoa. Jotta siitä voi kehittyä uusi kasvi, sen täytyy päästä yhteyteen sopivan sienikumppanin kanssa ja saada kasvuunsa tarvittava ravinto sienijuuren kautta. Siemenestä syntynyt taimi elää muutamia vuosia karikkeessa ja sammalkerroksessa kehittäen juurakkoaan. Vasta noin viiden vuoden ikäisenä se kasvattaa ensimmäiset lehtensä ja noin kahdeksan vuoden ikäisenä se kukkii ensimmäisen kerran. Juurakko jatkaa levittäytymistään ja kukin haara kasvaa pituutta muutaman vuoden ennen kuin sen päähän muodostuu lehtiruusuke.

Havuyövilkka on alkuperäinen laji Suomessa. Sen levinneisyysalue kattaa suhteellisen yleisenä koko Suomen varsinaista Käsivarren aluetta lukuun ottamatta. Havaintotietojen aukkoisuutta on myös Sompion Lapissa ja Inarin Lapin keskiosissa. Se on metsäkasvi ja suosii erityisesti vanhoja, sammaleisia, kuusivaltaisia sekametsiä sekä mäntyvaltaisia harjurinteitä. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle havuyövilkan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Goodyera repens - yövilkka, havuyövilkka kasvaa löyhästi karike- ja sammalkerroksessa. Tiiviissä humuskerroksessa se ei viihdy. Kuvassa kasvupaikkana kallioinen mäntymetsärinne. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka kasvaa löyhästi karike- ja sammalkerroksessa. Tiiviissä humuskerroksessa se ei viihdy. Kuvassa kasvupaikkana kallioinen mäntymetsärinne. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkka, havuyövilkka viihtyy hyvin mustikan, Vaccinium myrtillus, seuralaisena ja se kukkii samoihin aikoihin sen kanssa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka viihtyy hyvin mustikan, Vaccinium myrtillus, seuralaisena ja se kukkii samoihin aikoihin sen kanssa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkka, havuyövilkka kasvattaa ruusukkeeseensa vuosittain kolme lehteä. Kukin lehti talvehtii yleensä kaksi kertaa ennen lakastumistaan. Laajeneva juurakko synnyttää vierustalle uusia ruusukkeita. Ruusukevaihe kestää noin kolme vuotta, jonka jälkeen se kasvattaa kukkavarren. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 23.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka kasvattaa ruusukkeeseensa vuosittain kolme lehteä. Kukin lehti talvehtii yleensä kaksi kertaa ennen lakastumistaan. Laajeneva juurakko synnyttää vierustalle uusia ruusukkeita. Ruusukevaihe kestää noin kolme vuotta, jonka jälkeen se kasvattaa kukkavarren. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 23.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkka, havuyövilkka kasvattaa kapean, toispuoleisen ja tavallisesti noin 4-10 cm pitkän sekä noin 10-25-kukkaisen kukintotähkän. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka kasvattaa kapean, toispuoleisen ja tavallisesti noin 4-10 cm pitkän sekä noin 10-25-kukkaisen kukintotähkän. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan kukinta etenee alhaalta ylöspäin niin, että alemmat kukat jo lakastuvat, kun ylemmät ovat vielä nupussa. Myös pölyttäjäkimalaiset kiertävät tähkissä sitä mukaa, kun kukat avautuvat. Alemmat kukat ovat jo kehittymässä kotavaiheeseen. Sen sijaan latvaosassa keskellä näkyvä kukka on menettänyt ainakin siitepölymyhkynsä, koska sen huuli on laskeutunut alas ja paljastanut luottipinnat. Sen yläpuolella, oikealla näkyvät kukat ovat vielä pölyttämättömiä, koska kukan nielu on ahdas. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan kukinta etenee alhaalta ylöspäin niin, että alemmat kukat jo lakastuvat, kun ylemmät ovat vielä nupussa. Myös pölyttäjäkimalaiset kiertävät tähkissä sitä mukaa, kun kukat avautuvat. Alemmat kukat ovat jo kehittymässä kotavaiheeseen. Sen sijaan latvaosassa keskellä näkyvä kukka on menettänyt ainakin siitepölymyhkynsä, koska sen huuli on laskeutunut alas ja paljastanut luottipinnat. Sen yläpuolella, oikealla näkyvät kukat ovat vielä pölyttämättömiä, koska kukan nielu on ahdas. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan kukinto-osa on tiheäkarvainen ja kehälehdet yleensä valkoiset, toisinaan vihertävän- tai kellanvalkoiset. Kukkien tukilehdet ovat kapeahkot ja hitaasti pitkäksi kärjeksi kapenevat. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan kukinto-osa on tiheäkarvainen ja kehälehdet yleensä valkoiset, toisinaan vihertävän- tai kellanvalkoiset. Kukkien tukilehdet ovat kapeahkot ja hitaasti pitkäksi kärjeksi kapenevat. ES, Lappeenranta, Mäntylä, Mäntylänmäen luonnonsuojelualue, metsäinen kalliomäki, 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan ylemmät kukat ovat vielä pölyttämättömät. Nuput ovat pallomaiset. Kukan sikiäin on lähes perätön, soikeahko ja suonikas. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan ylemmät kukat ovat vielä pölyttämättömät. Nuput ovat pallomaiset. Kukan sikiäin on lähes perätön, soikeahko ja suonikas. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan kukan kehälehdet ovat 3,5-4 mm pitkiä. Ulommat kolme ovat kolmiomaiset ja päältä tiheäkarvaiset. Kaksi sisempää, karvatonta kehälehteä näkyvät kuvassa siitintukun molemmin puolin. Huulen tyviosa on maljamainen ja mettä sisältävä. Kärkiosa on kovera, suippo ja alaspäin kääntynyt. Kuvassa näkyvä hede on menettänyt jo siitepölymyhkynsä, koska huuli on laskeutunut alaspäin ja paljastanut hieman tummemmanvihreänä näkyvät luottipinnat. Niissä ei vielä näy kimalaisten toisista kukista tuomaa siitepölyä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan kukan kehälehdet ovat 3,5-4 mm pitkiä. Ulommat kolme ovat kolmiomaiset ja päältä tiheäkarvaiset. Kaksi sisempää, karvatonta kehälehteä näkyvät kuvassa siitintukun molemmin puolin. Huulen tyviosa on maljamainen ja mettä sisältävä. Kärkiosa on kovera, suippo ja alaspäin kääntynyt. Kuvassa näkyvä hede on menettänyt jo siitepölymyhkynsä, koska huuli on laskeutunut alaspäin ja paljastanut hieman tummemmanvihreänä näkyvät luottipinnat. Niissä ei vielä näy kimalaisten toisista kukista tuomaa siitepölyä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Alajärven pohjoispuolella oleva Sammonmäki, 24.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkka, havuyövilkka levittäytyy vuosien saatossa ruusukkeita ja kukkavarsia sisältäväksi kasvustolaikuksi, joka on yleensä samaa yksilöä. Pölytystulos on usein lähes sataprosenttinen. Kuvan kukkavarsissakin kaikki kukat näyttävät kehittyvän hedelmäasteelle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkka, havuyövilkka levittäytyy vuosien saatossa ruusukkeita ja kukkavarsia sisältäväksi kasvustolaikuksi, joka on yleensä samaa yksilöä. Pölytystulos on usein lähes sataprosenttinen. Kuvan kukkavarsissakin kaikki kukat näyttävät kehittyvän hedelmäasteelle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan kota on soikea, vahvasuoninen ja karvainen sekä noin 7-8 mm pitkä. Se avautuu suonien vierestä ja vapauttaa runsaat siemenensä tuulen vietäviksi. Kuvassa näkyvät hyvin myös kukkien tukilehdet, jotka ovat tyviosastaan soikeahkot ja kapenevat vähitellen pitkäksi ja kapeaksi kärjeksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan kota on soikea, vahvasuoninen ja karvainen sekä noin 7-8 mm pitkä. Se avautuu suonien vierestä ja vapauttaa runsaat siemenensä tuulen vietäviksi. Kuvassa näkyvät hyvin myös kukkien tukilehdet, jotka ovat tyviosastaan soikeahkot ja kapenevat vähitellen pitkäksi ja kapeaksi kärjeksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan lehtilapa on soikea, paksuhko ja noin 1-3,5 cm pitkä. Alemmissa lehdissä on varren ympärille kiertyvä ruoti. Lehden pääsuonitus on silposuoninen. Sen lisäksi lehden pinnalla näkyy marmoroinnin kaltainen verkkosuonisuus. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan lehtilapa on soikea, paksuhko ja noin 1-3,5 cm pitkä. Alemmissa lehdissä on varren ympärille kiertyvä ruoti. Lehden pääsuonitus on silposuoninen. Sen lisäksi lehden pinnalla näkyy marmoroinnin kaltainen verkkosuonisuus. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kolkanmäki, omakotialueen eteläpuolinen metsä, 20.8.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan lehdet ovat molemmin puolin vihreät ja kaljut. Alempien lehtien ruoti on noin 0,5-1,5 cm pitkä. Paksussa lehdessä on sisällä ilmaonteloita, jotka helpottavat sen talvehtimista. Suomalaisista kämmeköistä yövilkka ja neidonkenkä, Calypso bulbosa, ovat ainoat, joiden lehdet talvehtivat. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 23.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan lehdet ovat molemmin puolin vihreät ja kaljut. Alempien lehtien ruoti on noin 0,5-1,5 cm pitkä. Paksussa lehdessä on sisällä ilmaonteloita, jotka helpottavat sen talvehtimista. Suomalaisista kämmeköistä yövilkka ja neidonkenkä, Calypso bulbosa, ovat ainoat, joiden lehdet talvehtivat. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 23.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens - yövilkan, havuyövilkan juurakko on vaakasuora, karikkeessa ja sammalikossa suikertava. Haarojen päihin kasvaa muutaman vuoden kuluttua uusi ruusuke. Kukkimiseen valmistautuvan ruusukeverson kärkeen kehittyy jo edellisellä kasvukaudella pitkulainen kärkisilmu, jonka sisällä piilottelee tulevan kesän kukintovarsi. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 7.8.1995. Kuva näytteestä 21.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Goodyera repens – yövilkan, havuyövilkan juurakko on vaakasuora, karikkeessa ja sammalikossa suikertava. Haarojen päihin kasvaa muutaman vuoden kuluttua uusi ruusuke. Kukkimiseen valmistautuvan ruusukeverson kärkeen kehittyy jo edellisellä kasvukaudella pitkulainen kärkisilmu, jonka sisällä piilottelee tulevan kesän kukintovarsi. EH, Hattula, Takajärvi, järven pohjoispuoli, Lintusaaren koillispuolinen harju, 7.8.1995. Kuva näytteestä 21.9.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Etusivulla mainittujen lähteiden lisäksi kannattaa tutustua kahteen suomalaiseen kämmekkäkirjaan:

  • Korhonen Mauri & Vuokko Seppo: Kämmekät Suomen orkideat. Forssa 1987. (Kirjan nimistö on osittain vanhentunut, mutta lajisto on kuvattu laajasti ja hyvin taustoittaen.)
  • Salmia Aulikki: Pohjolan uhanalaiset orkideat. Forssa 2013. (Kirjassa on Pohjoismaiden lajiston laajojen kuvausten lisäksi kerrottu myös hyvistä kämmekkäpaikoista.)

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto