Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarre

  • Gymnocarpium robertianum (Hoffm.) Newman kalkki-imarre
  • Gymnocarpium Newman – pikkuimarteet
  • Cystopteridaceae – loikkokasvit (aikaisemmin Dryopteridaceae – alvejuurikasvit)

Kalkki-imarre, Gymnocarpium robertianum, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat suorina tavallisesti noin 20-40 cm pitkiä. Sen maavarsi on pitkä, hento, juurehtiva ja haarova sekä vaakatasoinen. Se on tummanruskea ja nuoremmilta osiltaan ruskeasuomuinen. Lehdet nousevat maavarresta yksittäin. Kasvustot ovat yleensä muutaman lehden ryhminä. Lehtiruoti on ohut ja yleensä noin 1-2 kertaa lehtilavan mittainen. Se on kellanvihreä tai ruskehtavan vihertävä ja tyveltä tummanruskea. Ruoti on tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen sekä alaosastaan yleensä harvakseen vaaleanruskeasuomuinen. Lehtilapa on tavallisesti kolmiomainen, suippokärkinen ja noin 6-20 cm pitkä sekä alaosastaan noin 8-21 cm leveä. Se on noin 0,8-1,3 kertaa niin pitkä kuin leveä ja himmeän- tai harmahtavanvihreä sekä runsaasti lyhyen nystykarvainen. Lavassa on ikään kuin kolme lehdykkää, joista kärkilehdykkä on kolmiomainen ja  huomattavasti kahta muuta, kapeanpuikeaa lehdykkää isompi. Lavan kärkiosa on kertaalleen parilehdykkäinen ja tyviosa kahteen kertaan parilehdykkäinen. Lavan ja lehdyköiden keskiranka ovat tiheästi lyhyen nystykarvaiset.

Lehtilavan kärkiosan ja sen alaosan vastakkain olevien, kahden kapeanpuikean lehdykän pikkulehdykät ovat keskirangallaan vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat pitkulaiset, terävähkö- tai tylpähkökärkiset ja pariosaiset – parijakoiset. Lehtilavan tyvilehdyköiden sisimmät eli päärangan puoleiset pikkulehdykät ovat keskenään erikokoiset. Parin alempi pikkulehdykkä on ylempää pitempi, tavallisesti noin 15-30 mm pitkä ja noin 8-15 mm leveä. Pienemmän eli ylemmän pikkulehdykän keskiosan leveys on 3/5 isomman lehdykän keskiosan leveydestä. Pikkulehdyköiden sivuliuskat ovat lehdykän tyviosassa yleensä tasasoukan pitkulaiset ja päästään tylpät tai pyöreähköt sekä laidoiltaan ja päästään ehyehköt tai hampaiset. Sivuliuskojen laidat ovat suorat tai toisinaan jonkin verran alaspäin kääntyneet.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat alapinnalla, rivissä pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja lavan kärkiosan sivuliuskojen laidoilla. Ne ovat pyöreät, katesuomuttomat ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat valkoisehkot, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Itiöpöly on tummanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Kalkki-imarre on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy harvinaisena vain Koillismaan eliömaakunnassa. Kasvupaikkoina ovat kalkkikallioiden ja kallioseinämien raot ja hyllyt sekä tyvilouhikot. Laji on suomalaisen nimensä mukaisesti kalkinvaatija. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet  pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen. Uhkatekijöinä nähdään kaivannaistoiminta ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Muissa Pohjoismaissa kalkki-imarre kasvaa Ruotsissa ja Norjassa.

Suomessa kasvaa kolme pikkuimarrelajia. Metsäimarre, G. dryopteris, on niistä maantieteellisesti joka paikan kasvi. Sen sijaan idänimarre, G. continentale, kasvaa harvinaisena vain Koillismaan, Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa. Metsäimarteen lehtilavan kaksi tyvilehdykkää ovat kolmiomaiset ja lähes samankokoiset lehden kärkiosan kanssa. Lehdet ovat kaljuhkot tai nystykarvoja on vain vähän. Rajankäyntiä voi toisinaan hankaloittaa metsäimarteen risteytyminen kahden muun lajin kanssa. Kalkki-imarre ja idänimarre ovat keskenään läheisiä ja samankaltaisia lajeja sekä kasvavat Koillismaalla myös samoilla kasvupaikoilla. Idänimarteen lehtilapa on yleensä kapeamman kolmiomainen, mutta lajien sisäinen vaihtelu tältä osin menee osittain päällekkäin. Se on myös kirkkaanvihreä, mutta värisävyjen näkyminen niin silmään kuin kameraankin on valosta kiinni. Varmin erottava tuntomerkki löytyy tyvilehdyköiden ensimmäisestä eli sisimmästä pikkulehdykkäparista. Idänimarteella ylemmän eli pienemmän pikkulehdykän keskiosan leveys on 4/5 isomman lehdykän keskiosan leveydestä. Idän- ja kalkki-imarteen risteymää ei ole raportoitu ainakaan Suomesta. Joskus 3/5 ja 4/5 mittasuhteet menevät niin välimaastoon, että lajimääritystä on vahvistettava lehtilavan muilla tuntomerkeillä.

Koillismaalla imarteita tutkaillessa ja kuvatessa kannattaa pitää viivoitinta tai muuta mittaa sekä kynää ja vihkoa tai paperia mukana. Jos aikaa ja kärsivällisyyttä riittää, voi heti mitata em. lajipariin tunnistetun, mahdollisimman edustavan ja normaalirakenteisen lehden isompien tyvilehdyköiden leveyden puolivälin kohdalta. Kännykän laskimella voi sitten jakaa leveyden viidellä ja kertoa näin saadun luvun ensin kolmella ja sitten neljällä ja merkitä tulokset ylös. Tämän jälkeen voi mitata pienemmän pikkulehdykän leveyden puolivälistä ja katsoa, kumpaa laskettua lukua mitattu luku sivuaa. Jos homma tuntuu maastossa liian hitaalta, kannattaa käyttää kameraa ja ottaa tyvilehdyköistä suoraan edestä päin tai suoraan takaa kuvia. Kotona ne on sitten helppo suurentaa ruudulla riittävän isoiksi ja tehdä em. mittaukset ruudun pinnalta. Mittasuhteethan eivät suurentaessa muutu.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kalkki-imarteen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarretta esiintyy Suomessa vain Kuusamossa ja Etelä-Sallassa yhteensä noin parissakymmenessä kasvupaikassa. Se viihtyy kalkkikallioiden ja kallioseinämien raoissa ja hyllyillä sekä tyvilouhikoissa. Kuvassa seuralaisina lillukka, Rubus saxatilis ja vanamo, Linnaea borealis. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarretta esiintyy Suomessa vain Kuusamossa ja Etelä-Sallassa yhteensä noin parissakymmenessä kasvupaikassa. Se viihtyy kalkkikallioiden ja kallioseinämien raoissa ja hyllyillä sekä tyvilouhikoissa. Kuvassa seuralaisina lillukka, Rubus saxatilis ja vanamo, Linnaea borealis. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen hoikka maavarsi suikertaa vaakatasossa kallionraoissa. Lehdet kasvavat siitä yksittäin ja ovat yleensä muutaman ryhmissä. Lehtilapa on tavallisesti kolmiomainen ja noin 0,8-1,3 kertaa niin pitkä kuin leveä. Kuvan oikeanpuolimmaisessa lehdessä em. suhde on 1,0. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen hoikka maavarsi suikertaa vaakatasossa kallionraoissa. Lehdet kasvavat siitä yksittäin ja ovat yleensä muutaman ryhmissä. Lehtilapa on tavallisesti kolmiomainen ja noin 0,8-1,3 kertaa niin pitkä kuin leveä. Kuvan oikeanpuolimmaisessa lehdessä em. suhde on 1,0. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen lehtilapa on yleensä noin 6-20 cm pitkä sekä alaosastaan noin 8-21 cm leveä. Väriltään se on himmeän- tai harmahtavanvihreä. Lehden yläpuolella seuralaisena viherraunioinen, Asplenium viride. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen lehtilapa on yleensä noin 6-20 cm pitkä sekä alaosastaan noin 8-21 cm leveä. Väriltään se on himmeän- tai harmahtavanvihreä. Lehden yläpuolella seuralaisena viherraunioinen, Asplenium viride. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen lehtilavassa on ikään kuin kolme lehdykkää, joista kärkilehdykkä on kolmiomainen ja huomattavasti kahta muuta, kapeanpuikeaa lehdykkää isompi. Lavan kärkiosa on kertaalleen parilehdykkäinen ja tyviosa kahteen kertaan parilehdykkäinen. Kuvan lehtilapa on 0,9 kertaa niin pitkä kuin leveä. Täytesalaman käyttö kuvattaessa on tehnyt lehdestä kirkkaammanvihreän kuin se luonnossa on. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen lehtilavassa on ikään kuin kolme lehdykkää, joista kärkilehdykkä on kolmiomainen ja huomattavasti kahta muuta, kapeanpuikeaa lehdykkää isompi. Lavan kärkiosa on kertaalleen parilehdykkäinen ja tyviosa kahteen kertaan parilehdykkäinen. Kuvan lehtilapa on 0,9 kertaa niin pitkä kuin leveä. Täytesalaman käyttö kuvattaessa on tehnyt lehdestä kirkkaammanvihreän kuin se luonnossa on. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen lehtilapa on suippopäinen. Kärkiosan alemmat parilehdykät ovat usein tyviosastaan pariosaiset ja ulompana parijakoiset eli sivuliuskat eivät jakaudu rankaan saakka. Lavan kärkeä kohti sivulehdykät yksinkertaistuvat ja muuttuvat viimein pelkiksi sivuliuskoiksi. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen lehtilapa on suippopäinen. Kärkiosan alemmat parilehdykät ovat usein tyviosastaan pariosaiset ja ulompana parijakoiset eli sivuliuskat eivät jakaudu rankaan saakka. Lavan kärkeä kohti sivulehdykät yksinkertaistuvat ja muuttuvat viimein pelkiksi sivuliuskoiksi. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen lehtilavan tyvilehdyköiden sisemmät eli päärangan puoleiset pikkulehdykät ovat keskenään erikokoiset. Parin alempi pikkulehdykkä on ylempää pitempi, tavallisesti noin 15-30 mm pitkä ja noin 8-15 mm leveä. Pienemmän eli ylemmän pikkulehdykän keskiosan leveys on 3/5 isomman lehdykän keskiosan leveydestä. Lehdykät ovat päältä lyhyesti nystykarvaiset. Nystykarvat muodostavat usein myös tiheitä ryhmiä. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen lehtilavan tyvilehdyköiden sisemmät eli päärangan puoleiset pikkulehdykät ovat keskenään erikokoiset. Parin alempi pikkulehdykkä on ylempää pitempi, tavallisesti noin 15-30 mm pitkä ja noin 8-15 mm leveä. Pienemmän eli ylemmän pikkulehdykän keskiosan leveys on 3/5 isomman lehdykän keskiosan leveydestä. Lehdykät ovat päältä lyhyesti nystykarvaiset. Nystykarvat muodostavat usein myös tiheitä ryhmiä. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen lehtilavan alin lehdykkä on kapeanpuikea tai kapean kolmiomainen. Pikkulehdyköiden sivuliuskat ovat lehdykän tyviosassa yleensä tasasoukan pitkulaiset ja päästään tylpät tai pyöreähköt sekä laidoiltaan ja päästään ehyehköt tai hampaiset. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen lehtilavan alin lehdykkä on kapeanpuikea tai kapean kolmiomainen. Pikkulehdyköiden sivuliuskat ovat lehdykän tyviosassa yleensä tasasoukan pitkulaiset ja päästään tylpät tai pyöreähköt sekä laidoiltaan ja päästään ehyehköt tai hampaiset. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum - kalkki-imarteen itiöpesäkeryhmät ovat rivissä pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja lavan kärkiosan sivuliuskojen laidoilla (kuvan lehdessä tosin itiöpesäkeryhmiä on ainakin vielä yleensä vain yksi liuskaa kohti). Ne ovat pyöreät, katesuomuttomat ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat valkoisehkot, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Lehtilavan ja lehdyköiden keskiranka ovat tiheästi lyhyen nystykarvaiset. Nystykarvoja on runsaasti myös lehdyköiden alapinnalla. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gymnocarpium robertianum – kalkki-imarteen itiöpesäkeryhmät ovat rivissä pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja lavan kärkiosan sivuliuskojen laidoilla (kuvan lehdessä tosin itiöpesäkeryhmiä on ainakin vielä yleensä vain yksi liuskaa kohti). Ne ovat pyöreät, katesuomuttomat ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat valkoisehkot, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Lehtilavan ja lehdyköiden keskiranka ovat tiheästi lyhyen nystykarvaiset. Nystykarvoja on runsaasti myös lehdyköiden alapinnalla. Ks, Kuusamo, Juuma, Lammasvuoma, rotkolaakson seinämärinne hieman Oulangan kansallispuiston luoteispuolella, 13.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto