Gypsophila fastigiata – kangasraunikki

  • Gypsophila fastigiata L. – kangasraunikki
  • Gypsophila L. – harsoraunikit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Kangasraunikki, Gypsophila fastigiata, on monivuotinen, noin 10-35 cm korkea, monivartinen ruoho. Sillä on vankka, puutunut, syvälle kasvava paalujuuri, joka on kärjestään monihaarainen. Juurakosta nousee lyhyitä, puutuneita ja kohenevia tai suikertavia varsihaaroja, joista kukkavarret nousevat ryhminä. Kukkavarret ovat jäykkiä, ohuita ja vasta kukinto-osastaan haarovia. Ne ovat alaosastaan kaljuja ja yläosastaan ja kukintohaaroistaan tiheästi ja hyvin lyhyesti nystykarvaisia. Kukintovarsien tyvellä on yleensä runsaasti lyhyitä, kehittyviä ja runsaslehtisiä versoja. Näiden versojen ja kukintovarsien lehdet ovat pareittain vastakkain. Ne ovat ruodittomia, hyvin kapean tasasoukkia, yksisuonisia, paksuhkoja ja sinivihreitä. Mittaa niillä on noin 1,5-4 cm ja leveyttä vain 0,5-2 mm.

Varren latvassa oleva kukinto-osa muodostuu lehtihankaisista, pystyhköistä ja tiheäkukkaisista haaroista, jotka ovat ryhmittyneet lähes tasalakisiksi tai hieman kuperiksi viuhkoiksi. Kukkien tukilehdet ovat kolmiomaisia, teräväkärkisiä ja kalvomaisia sekä noin 2-4 mm pitkiä. Kukkaperät ovat noin 2-3 mm pitkät ja kaljut. Verhiö on kellomainen, noin puoleen väliin asti yhdiskasvuinen, 5-suoninen ja kärkihampaineen 2-2,5 mm pitkä. Suonet ympäristöineen ovat vihreät, harmaahkot tai sinipunaiset ja niiden välialueet ovat kalvomaisen ohuet ja valkoiset tai vaaleanvihreät. Verhiön kärki on 5-hampainen. Hampaat ovat kolmiomaiset ja laidoiltaan vaalean kalvoreunaiset.

Teriö on lisäteriötön ja noin 5-10 mm läpimitaltaan. Terälehtiä on 5 ja ne ovat valkoiset, tasasoukat tai kärkeä kohti vähän levenevät ja tylpähköt tai pyöreäpäiset. Ne ovat noin 4-6 mm pitkiä ja kärkiosastaan sivulle taittuneita sekä 1-2 mm leveitä. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoisia ja ponnet valkoisia tai hennosti punertavia. Emin vartaloita ja luotteja on 2. Hedelmä on lähes pallomainen, noin 2-3 mm pitkä ja 1,7-2,5 mm paksu kota, joka on hiukan verhiötä pitempi. Kota avautuu päästään 4-liuskaisesti. Siemenet ovat munuaismaisia, karheanystyisiä ja tummanruskeita tai mustia sekä läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Kangasraunikki on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä esiintyy harvinaisena vain neljässä, osin kaukana toisistaan olevissa eliömaakunnissa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Koillismaalla, Lisäksi laji on löydetty Etelä-Hämeen eliömaakunnasta, Lahdesta, rautatietulokkaana 2010-luvulla. Eteläisessä Suomessa luontaisina kasvupaikkoina ovat avoimet, hiekkaiset harjurinteet ja kankaat. Mittavasta paalujuurestaan huolimatta kangasraunikki on heikko kilpailija eikä kestä kasvualustansa umpeutumista. Tämän vuoksi valtaosa havainnoista on ihmistoiminnan avoimena pitämiltä hiekka- ja sora-alustoilta, kuten erilaisilta kentiltä sekä teiden ja rautateiden varsilta, Myös luontaisessa harjumaastossa esiintymät sijaitsevat usein avoimena pidetyillä, pinnaltaan rikotuilla urien ja polkujen reunamilla. Koillismaalla, Kuusamossa ja Sallassa, esiintymät keskittyvät muusta Suomesta poikkeavasti kalkkipitoisille pahtakallioille ja -seinämille.

Laji on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on suppean esiintymisalueensa ja taantumisen tai esiintymisen voimakkaan pirstoutumisen vuoksi todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Uhanalaisuuteen vaikuttavina tekijöinä ovat lähinnä metsien uudistamis- ja hoitotoimet, kaivannaistoiminta ja avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa kangasraunikkia esiintyy vain Ruotsissa. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat Öölannissa ja Gotlannissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kangasraunikin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Gypsophila fastigiata - kangasraunikki on eteläisen Länsi- ja Itä-Suomen esiintymisalueillaan hakeutunut usein ihmistoiminnan avoimina pitämille kasvupaikoille, kuten erilaisille hiekkakentille sekä teiden ja ratojen varsille. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikki on eteläisen Länsi- ja Itä-Suomen esiintymisalueillaan hakeutunut usein ihmistoiminnan avoimina pitämille kasvupaikoille, kuten erilaisille hiekkakentille sekä teiden ja ratojen varsille. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikki on vankasta paalujuurestaan huolimatta heikko kilpailija eikä kestä kasvualustansa umpeutumista. Ratasepeli on haastava kasvuympäristö kilpailijoille, mutta ei estä kangasraunikkia kasvattamasta juuristoaan syvälle hiekkakerroksiin. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikki on vankasta paalujuurestaan huolimatta heikko kilpailija eikä kestä kasvualustansa umpeutumista. Ratasepeli on haastava kasvuympäristö kilpailijoille, mutta ei estä kangasraunikkia kasvattamasta juuristoaan syvälle hiekkakerroksiin. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikki voi levittää varsistoaan laajoiksi tuppaiksi, joissa voi olla yli 50 kukkavartta. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikki voi levittää varsistoaan laajoiksi tuppaiksi, joissa voi olla yli 50 kukkavartta. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin kukinnot muodostavat runsas- ja tiheäkukkaisia latvaviuhkoja. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin kukinnot muodostavat runsas- ja tiheäkukkaisia latvaviuhkoja. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin kukintovarret ovat yleensä pystyt tai tyveltään kohenevat. Harvoin, kuten kuvan vasemmassa laidassa, kasvaa myös maata myöten suikertavia varsia. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin kukintovarret ovat yleensä pystyt tai tyveltään kohenevat. Harvoin, kuten kuvan vasemmassa laidassa, kasvaa myös maata myöten suikertavia varsia. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin varret ovat kukintohaaroihin asti haarattomat. Tyvellä on runsaslehtisiä, kehittyviä versoja. Myös kukkivien varsien lehdet ovat tyvellä tiheämmin. Kaikki lehdet ovat pareittain vastakkain. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin varret ovat kukintohaaroihin asti haarattomat. Tyvellä on runsaslehtisiä, kehittyviä versoja. Myös kukkivien varsien lehdet ovat tyvellä tiheämmin. Kaikki lehdet ovat pareittain vastakkain. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin kukinto haaroo toistuvasti ja muodostaa lähes tasalakisia tai hieman kuperia kukkaviuhkoja. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin kukinto haaroo toistuvasti ja muodostaa lähes tasalakisia tai hieman kuperia kukkaviuhkoja. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin kukat ovat valkoiset ja noin 5-10 mm leveät (kuvassa 7-8 mm). Heteet (10) ja luotit (2) ovat voimakkaasti kukasta ulkonevia. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin kukat ovat valkoiset ja noin 5-10 mm leveät (kuvassa 7-8 mm). Heteet (10) ja luotit (2) ovat voimakkaasti kukasta ulkonevia. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin kukintohaarat ovat aika jäsäkät sekä tiheään ja lyhyesti nystykarvaiset. Kukkaperät sen sijaan ovat ohuet ja kaljut. Kukkien tukilehdet ovat kalvomaiset. Verhiöt ovat 2-2,5 mm pitkiä ja noin puoleen väliin saakka yhdiskasvuisia. Kärkihampaat ovat kalvolaitaisia ja vaalea väri jatkuu leveänä raitana verhiön tyvelle saakka. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin kukintohaarat ovat aika jäsäkät sekä tiheään ja lyhyesti nystykarvaiset. Kukkaperät sen sijaan ovat ohuet ja kaljut. Kukkien tukilehdet ovat kalvomaiset. Verhiöt ovat 2-2,5 mm pitkiä ja noin puoleen väliin saakka yhdiskasvuisia. Kärkihampaat ovat kalvolaitaisia ja vaalea väri jatkuu leveänä raitana verhiön tyvelle saakka. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin terälehtiä on viisi ja ne ovat tasasoukkia tai kärkeä kohti vähän leveneviä sekä päästää tylppiä tai pyöreähköjä. Mittaa niillä on 4-6 mm ja leveyttä 1-2 mm. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin terälehtiä on viisi ja ne ovat tasasoukkia tai kärkeä kohti vähän leveneviä sekä päästää tylppiä tai pyöreähköjä. Mittaa niillä on 4-6 mm ja leveyttä 1-2 mm. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikki kasvattaa juurakostaan haarovia tyvivarsia, joista versovat kukintovarret ja uudet tyviversot lähes lehtikimppuina. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikki kasvattaa juurakostaan haarovia tyvivarsia, joista versovat kukintovarret ja uudet tyviversot lähes lehtikimppuina. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata - kangasraunikin lehdet ovat ruodittomia ja sijaitsevat pareittain vastakkain. Ne ovat sinivihreitä, paksuhkoja ja noin 1,5-4 cm pitkiä sekä hyvin kapeita, vain noin 0,5-2 mm leveitä. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Gypsophila fastigiata – kangasraunikin lehdet ovat ruodittomia ja sijaitsevat pareittain vastakkain. Ne ovat sinivihreitä, paksuhkoja ja noin 1,5-4 cm pitkiä sekä hyvin kapeita, vain noin 0,5-2 mm leveitä. ES, Imatra, Immola radanvarsi, 9.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto