Hepatica nobilis – sinivuokko, lehtosinivuokko

  • Hepatica nobilis Schreb. – sinivuokko, lehtosinivuokko
  • Hepatica Mill. – sinivuokot
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Lehtosinivuokko, Hepatica nobilis, on monivuotinen ruoho, jonka juurakko on pysty. Aluslehdet talvehtivat ja uudet lehdet kasvavat kukinnan loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Lehtien ruoti on karvainen ja noin 10-20 cm. Lapa on noin 4-8 cm pitkä ja 5-9 cm leveä, nahkeahkopintainen, ikääntyessään yläpinnaltaan tummahkonvihreä ja alapainnaltaan karvainen, vaaleanvihreä tai toisinaan sinipunertava. Lehtilapa on kolmiliuskainen ja herttatyvinen. Liuskat ovat yleensä ehyitä ja pyöreämuotoisia, toisinaan terävähkökärkisiä.

Kukkavarret ovat 10-15 cm pitkät ja karvaiset. Kukat ovat vanamaisten varsien latvoissa yksittäin ilman erillistä perää. Kukan läpimitta on 1,5-3,5 cm ja sen alla on kolme verholehtimäistä ylälehteä, jotka ovat soikeahkoja, ehytlaitaisia, karvaisia ja noin 7-15 mm pitkiä sekä yleensä kehälehtiä lyhyempiä. Teriömäisiä kehälehtiä on tavallisesti 6-8, mutta lukumäärä voi nousta jopa 12:een. Niiden muoto vaihtelee soikeasta vastapuikeaan ja väri vaalensinisestä sinisen kautta sini- tai punaviolettiin. Valo vaikuttaa paljon väriaistimukseen. Toisinaan kehälehdet ovat kirjavia tai aivan valkoisia. Heteet ovat yleensä valkoiset, toisinaan kellertävät ja harvoin punertavat. Nuokkuvan hedelmistön pähkylät ovat karvaisia ja 4-5 mm pitkiä, minkä lisäksi niiden ota on noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on huhti-toukokuu.

Lehtosinivuokko on alkuperäinen laji Suomessa ja sen luontainen pohjoisraja kulkee Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Lisäksi sitä tavataan lähinnä viljelykarkulaisena muutamin paikoin pohjoisempanakin. Runsaana ja yleisenä lajia tavataan etelästä päin Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakuntiin saakka. Laji kasvaa pääasiassa tuoreissa ja kuivissa lehdoissa, lehtomaisissa sekametsissä sekä metsänreunoissa ja pientareilla leviten myös puistojen ja pihojen laiteille. Muissa Pohjoismaissa lehtosinivuokko kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtosinivuokon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Hepatica nobilis - lehtosinivuokko saattaa metsänreunan valoisalla paikalla intoutua kasvattamaan monikymmenkukkaisia mättäitä, joissa kukat sulloutuvat lomittain ja päällekkäin. Kuvan kasvustossa on noin 60 kukkaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 25.4.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokko saattaa metsänreunan valoisalla paikalla intoutua kasvattamaan monikymmenkukkaisia mättäitä, joissa kukat sulloutuvat lomittain ja päällekkäin. Kuvan kasvustossa on noin 60 kukkaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 25.4.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon aluslehdet talvehtivat. Lehtilapa on herttatyvinen ja siinä on tavallisesti kolme pyöreämuotoista, ehyttä liuskaa. Valo vaikuttaa kukan värin aistimukseen. Kuvassa näyttäisi olevan sinertäviä ja punaviolettiin vivahtavia kukkia. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon aluslehdet talvehtivat. Lehtilapa on herttatyvinen ja siinä on tavallisesti kolme pyöreämuotoista, ehyttä liuskaa. Valo vaikuttaa kukan värin aistimukseen. Kuvassa näyttäisi olevan sinertäviä ja punaviolettiin vivahtavia kukkia. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon kukat ovat yksittäin noin 10-15 cm pitkän, vanamaisen varren latvassa. Talvehtineiden lehtien ruoti on puolestaan noin 10-20 cm pitkä, mutta vaakatasoisempana pysyttelevät lehdet eivät kuitenkaan peitä pystyjä kukkia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 28.4.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon kukat ovat yksittäin noin 10-15 cm pitkän, vanamaisen varren latvassa. Talvehtineiden lehtien ruoti on puolestaan noin 10-20 cm pitkä, mutta vaakatasoisempana pysyttelevät lehdet eivät kuitenkaan peitä pystyjä kukkia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 28.4.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon tyvellä ei aina näy talvehtineita lehtiä. Kukat vaikuttavat nimensä mukaisesti usein sinisiltä pilvisemmällä säällä. Kukan kehälehtien määrä vaihtelee runsaasti samassakin yksilössä. Osa kehälehdistä voi jäädä myös selvästi muita pienemmiksi, kuten kuvassa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 25.4.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon tyvellä ei aina näy talvehtineita lehtiä. Kukat vaikuttavat nimensä mukaisesti usein sinisiltä pilvisemmällä säällä. Kukan kehälehtien määrä vaihtelee runsaasti samassakin yksilössä. Osa kehälehdistä voi jäädä myös selvästi muita pienemmiksi, kuten kuvassa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 25.4.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon kehälehdet ovat toisinaan hyvin vaalean sinertävät. Heteet ovat useimmiten valkoiset. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon kehälehdet ovat toisinaan hyvin vaalean sinertävät. Heteet ovat useimmiten valkoiset. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon kukat voivat olla myös lähes punaiset ja heteet keltaisehkot. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 28.4.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon kukat voivat olla myös lähes punaiset ja heteet keltaisehkot. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 28.4.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokko voi olla myös täysin valkokukkainen, f. alba. Väriominaisuus on periytyvä ja usein valkokukkaisia yksilöitä on useampia samassa paikassa. Kuvan valkokukkainen alue on lähes aarin kokoinen. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto, 9.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokko voi olla myös täysin valkokukkainen, f. alba. Väriominaisuus on periytyvä ja usein valkokukkaisia yksilöitä on useampia samassa paikassa. Kuvan valkokukkainen alue on lähes aarin kokoinen. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto, 9.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon kukan tyvellä on kolme karvaista, verholehtimäistä varren ylälehteä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon kukan tyvellä on kolme karvaista, verholehtimäistä varren ylälehteä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Ruutikellarintien laitametsä, 4.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon uudet lehdet kasvavat kukinnan loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Ne ovat kiiltävät ja hieman nahkeat, kolmiliuskaiset ja herttatyviset, ikääntyessään päältä tummahkonvihreät ja alta vaaleanvihreät tai toisinaan sinipunertavat. Lehtiliuskat ovat yleensä ehyitä ja pyöreämuotoisia, mutta joskus voi olla muunteluakin, kuten kuvan vasemman yläkulman (roska keskellä) lehdessä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 2.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon uudet lehdet kasvavat kukinnan loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Ne ovat kiiltävät ja hieman nahkeat, kolmiliuskaiset ja herttatyviset, ikääntyessään päältä tummahkonvihreät ja alta vaaleanvihreät tai toisinaan sinipunertavat. Lehtiliuskat ovat yleensä ehyitä ja pyöreämuotoisia, mutta joskus voi olla muunteluakin, kuten kuvan vasemman yläkulman (roska keskellä) lehdessä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 2.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis - lehtosinivuokon karvaiset pähkylät kehittyvät varren latvassa olevien ylälehtien päälle. Pähkylät ovat 4-5 mm pitkiä ja niiden ota on noin 1 mm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hepatica nobilis – lehtosinivuokon karvaiset pähkylät kehittyvät varren latvassa olevien ylälehtien päälle. Pähkylät ovat 4-5 mm pitkiä ja niiden ota on noin 1 mm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 1.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto