Ketotyräruoho, Herniaria glabra, on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ja vaalean- tai kellanvihreä ruoho, jonka pääjuuri on yleensä pysty ja monivuotisilla yksilöillä aika vankka. Kasvutapa on tiiviisti maanmyötäinen niin, että runsashaaraiset ja tavallisesti 5-25 cm pitkät varret levittäytyvät enemmän tai vähemmän tähtimäisesti joka suuntaan. Ne eivät kuitenkaan juurehdi. Varret ovat liereät ja lyhytkarvaiset.
Alemmat lehdet ovat vastakkaisesti ja usein toinen niistä on vastapariaan pienempi. Ylemmät lehdet ovat vuorottain vastaparina kukintohaaralle. Ne ovat ehyet, paksuhkot ja soikeat, suikeahkot tai puikeat sekä lyhytruotiset tai lähes ruodittomat. Ruoti on yleensä 0,1-0,8 mm. Pituutta lehdillä on tavallisesti 3-8 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm. Lehdet ovat epäselvästi 1-suonisia ja yleensä muuten kaljuja, mutta laidassa voi olla lyhyttä karvoitusta. Lehtien tyvellä ovat kolmiomaiset tai toisinaan suikeahkot korvakkeet, jotka ovat kalvomaiset ja noin 0,3-1,3 mm pitkät.
Kukinnot ovat pienilehtisissä, lyhyissä hankahaaroissa tiiviinä sykeröinä, joissa on yleensä 5-15 kukkaa. Tukilehdet ovat samanlaiset kuin lehtikorvakkeet mutta pienemmät. Kukat ovat lähes perättömät, kaksineuvoiset ja yleensä 5-lukuiset. Verhiönliuskat ovat pitkänpyöreät, vihreät ja vaalealaitaiset sekä kaljut tai hyvin lyhytkarvaiset (enintään 0,1 mm). Pituutta liuskoilla on 0,5-0,7 mm.
Kukka on verhiönliuskojen mukaan noin 1,5 mm leveä. Terälehdet ovat lähes huomaamattomat, äimämäisen kapeat ja valkoiset sekä vain 0,2-0,4 mm pitkät. Heteitä on 5 ja emin vartaloita ja luotteja 2. Hedelmä on soikeahko, noin 0,7-1 mm pitkä ja 1-siemeninen pähkylä, joka on verhiötä hieman pitempi. Siemen on soikeahko, mustanruskea läpimitaltaan noin 0,5 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Ketotyräruoho on muualta Euroopasta Suomeen saapunut uustulokas. Se on harvinainen ja vakiintunut etelästä päin Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakuntien linjalle saakka. Sitä on tavattu satunnaisena tai vaihtelevasti vakiintuneena pohjoisempaakin ja tuoreempia löytöjä on ainakin Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Oulun Pohjanmaan eliömaakunnista. Se kasvaa ihmistoiminnan piirissä lähinnä kuivilla hiekka- ja sorakentillä ja muilla pinnaltaan riittävän rikkonaisilla kentillä, tien- ja radanvarsilla, avoimilla penkereillä ja soranottoalueilla. Se ei kestä kasvupohjan umpeutumista. Muissa Pohjoismaissa lajia tavataan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ruotsissa ja Tanskassa se kuuluu alkuperäiseen lajistoon.
Monien tässä esitettyjen tuntomerkkien havaitseminen vaatii hyvää suurennuslasia. Jopa avoinna olevien kukkien huomaaminen paljailla silmillä edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta. Tunnistuksen kannalta tällä ei kuitenkaan ole suurempaa merkitystä, koska ketotyräruohoa ei sekoita muihin lajeihin, niin omannäköisensä se on.
Herniaria glabra – ketotyräruoho kasvaa tiiviisti maanmyötäisenä suikertaen niin, ettei tiheämmissä kasvustoissa aina huomaa, mikä haara kuuluu samaan ja mikä eri yksilöön. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruoho kasvattaa varsia tyveltä usein säteittäisesti joka suuntaan. Varret ovat tavallisesti 5-25 cm pitkät. Kukat sijaitsevat tiheinä ryhminä lyhyissä sivuhaaroissa. PK, Joensuu, Penttilä, ratapiha Suvantosillan eteläpuolella, 21.7.2010. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon säteittäisen yksilön läpimitta vaihtelee tavallisesti välillä 10-45 cm. Kasvin yleisväri on vaalean- tai kellanvihreä. Maanmyötäisestä kasvutavasta huolimatta varret eivät juurehdi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruoho ei kestä kasvupohjansa umpeutumista. Se onkin erikoistunut kasvamaan hyvin karuilla ja avoimen paahteisilla paikoilla. Se onnistuu pystyhkön pääjuurensa avulla saamaan tarvitsemansa ravinteet kuivasta soramaastakin. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon nuori yksilö on ympäriinsä täynnä kasvuaan aloittavia varsia, jotka jo tässä vaiheessa ovat kauttaaltaan kukkanuppujen peitossa. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon alemmat varsilehdet ovat vastakkain. Malliltaan ne ovat soikeat tai puikeat ja paksuhkot. Lehdistä toinen on usein vastapariaan pienempi. Lehdet ovat tavallisesti 3-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon ylemmät varsilehdet ovat vuorottain vastaparina kukintohaaralle. Ne ovat soikeat tai suikeahkot. Varsilehdet ovat hyvin lyhyesti ruodilliset tai lähes ruodittomat. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon kukat ovat lähes huomaamattoman pienet, vain noin 1,5 mm leveät. Lisäksi ne ovat muun kasvin tavoin vaaleanvihreät. Kuvassakin niitä on auki yli 10, vaikka havaitseminen vaatii katseen tarkennusta. Pienestä koostaan huolimatta kukat ovat runsasmetisiä ja keräävät pölyttäjikseen mm. pieniä kärpäsiä ja sääskiä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 10.7.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon näkyvä kukka on itse asiassa viisiliuskainen verhiö, jonka pohjalla on viisi hedettä ja kaksivartaloinen ja -luottinen emi. Verhiön liuskat ovat pitkänpyöreät ja vaalealaitaiset sekä 0,5-0,7 mm pitkät. Terälehdet ovat vaikeasti huomattavat, äimämäisen kapeat ja valkoiset, sekä vain 0,2-0,4 mm pitkät (kuvassa nuoli). EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon kukka voi toisinaan olla myös 4-lukuinen (kuvassa nuoli). A, Eckerö, Storby, postitalon pihaketo nurmikkoalueen reunalla, 12.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Herniaria glabra – ketotyräruohon hedelmä on soikeahko, noin 0,7-1 mm pitkä ja yksisiemeninen pähkylä, joka on verhiötä hieman pitempi. Lehtien tyvellä ovat kalvomaiset korvakkeet, jotka ovat noin 0,3-1,3 mm pitkät (kuvassa nuolet). PK, Joensuu, Penttilä, ratapiha Suvantosillan eteläpuolella, 21.7.2010. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 