Kalmia procumbens – sielikkö

  • Kalmia procumbens (L.) Gift, Kron & P. F. Stevens ex Galasso, Banfi & F. Conti [Loiseleuria procumbens (L.) Desv.] – sielikkö
  • Kalmia L. – kalmiat
  • Ericaceae – kanervakasvit

Sielikkö, Kalmia procumbens, kuului aikaisemmin omaan sukuunsa, Loiseleuria. Se on tiiviin patjamainen, tiheä- ja runsashaarainen sekä monivuotinen ja ikivihreä varpu, jonka varret ovat tavallisesti noin 10-20 cm pitkät. Pääjuuri on paksu, vahva ja laaja sekä syvälle tunkeutuva ankkuroiden kasvin tukevasti paikalleen. Juuristosta nousevat varret ovat harmaat tai ruskehtavat ja erityisesti alaosastaan kasvin kokoon nähden hyvin paksut ja vahvasti puutuneet.  Lukuisat, tiheässä olevat ja lyhyehköt vuosiversot ovat vihertävät tai punertavat ja kaljut.

Lehdet ovat talvehtivat ja versossa tiheässä ristikkäisesti vastakkain. Lehtiruoti on varrenmyötäinen ja noin 1,5-2 mm pitkä sekä päältä kouruinen ja valkonukkainen. Lehtilapa on siirottava, soikea tai pitkulainen ja pyöreäkärkinen sekä tavallisesti noin 4-7 mm pitkä ja noin 1,5-3 mm leveä. Se on paksuhko ja nahkea sekä päältä kupera, himmeä, kalju ja tummahkonvihreä tai punaruskea. Laidat ovat ehyet ja leveästi taakäänteiset. Alapinnan keskisuoni on hyvin leveä, vaaleanvihreä ja kalju. Lehtipinta sen molemmin puolin on valkonukkainen.

Kukat ovat yksittäin tai pieninä sarjoina haarojen kärjessä. Kukkaperä on suoraan versohaaran jatkeena. Se on punainen tai punaruskea ja kalju sekä tavallisesti 2-5 mm pitkä. Tyveltään yhdiskasvuisia verholehtiä on 5. Ne ovat kapeanpuikeat tai -kolmiomaiset ja kaljut sekä punaruskeat. Pituutta niillä on noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1 mm. Valkokukkaisissa yksilöissä kukkaperät ja verholehdet ovat vihreät.

Teriö on yhdislehtinen, maljamainen, puhjetessaan ruusunpunainen ja myöhemmin vaaleanpunainen sekä harvoin alusta saakka valkoinen. Se on tavallisesti noin  4 mm leveä ja 3-3,5 mm pitkä. Teriössä on 5, harvemmin 6 kärkeä kohti kapenevaa ja pyöreähkö- tai tylppäpäistä kärkiliuskaa, jotka ovat noin 1-2,5 mm pitkiä. Heteitä on 5 ja harvoin 6. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Hedelmä on pallomainen, halkaisijaltaan noin 2-3 mm oleva kota, joka avautuu kärjestään 4-liuskaisesti. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Sielikkö on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisempänä Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa ja harvinaisempana Kittilän Lapin, Sompion Lapin, Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan eliömaakunnissa. Se on kuivuuteen ja karuuteen hyvin sopeutunut kasvaen tunturikankailla ja -kalliokoilla sekä joskus myös tunturikoivikoissa. Laji on pitkäikäinen ja voi elää jopa 50-60 vuotta. Muissa Pohjoismaissa sielikköä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan Jan Mayenilla ja Tanskan Färsaarilla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle sielikön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikkö on hyvin sopeutunut kuiville ja karuille tunturikankaille ja tuntureiden kallioalueille muodostaen tiiviitä, patjamaisia kasvustoja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikkö on hyvin sopeutunut kuiville ja karuille tunturikankaille ja tuntureiden kallioalueille muodostaen tiiviitä, patjamaisia kasvustoja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön varret ovat tavallisesti noin 10-20 cm pitkät ja varsinkin vanhoissa yksilöissä usein suhteettoman rotevat ja paksun puiset vuosiversojen kokoon nähden. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön varret ovat tavallisesti noin 10-20 cm pitkät ja varsinkin vanhoissa yksilöissä usein suhteettoman rotevat ja paksun puiset vuosiversojen kokoon nähden. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön varret ja haarat ovat harmaat tai ruskehtavat. Niiden päissä ovat lyhyehköt, runsaslehtiset vuosiversot. Kamppailu elintilasta on tuntureillakin kovaa. Sielikön patjamaisesta tiheydestä huolimatta lapinuuvana, Diapensia lapponica, onnistuu nostamaan kukkansa esiin sen keskeltä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön varret ja haarat ovat harmaat tai ruskehtavat. Niiden päissä ovat lyhyehköt, runsaslehtiset vuosiversot. Kamppailu elintilasta on tuntureillakin kovaa. Sielikön patjamaisesta tiheydestä huolimatta lapinuuvana, Diapensia lapponica, onnistuu nostamaan kukkansa esiin sen keskeltä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön kasvustopatjat ovat parhaimmillaan runsaskukkaisia. Puhjetessaan kukat ovat ruusunpunaisia ja haalistuvat avoimina aika nopeasti vaaleanpunaisiksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön kasvustopatjat ovat parhaimmillaan runsaskukkaisia. Puhjetessaan kukat ovat ruusunpunaisia ja haalistuvat avoimina aika nopeasti vaaleanpunaisiksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikkö on lehdiltään ja kukiltaan lähes miniatyyrimaisen pieni. Vuosiversot ja kukat nousevat tiiviisti maata vasten olevista varsista vain muutamia senttejä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikkö on lehdiltään ja kukiltaan lähes miniatyyrimaisen pieni. Vuosiversot ja kukat nousevat tiiviisti maata vasten olevista varsista vain muutamia senttejä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön tiivis kasvutapa sitoo kesällä tehokkaasti kosteutta ja talven viimoissa lämpöä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön tiivis kasvutapa sitoo kesällä tehokkaasti kosteutta ja talven viimoissa lämpöä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön teriö on yhdislehtinen, maljamainen ja tavallisesti noin 4 mm leveä ja 3-3,5 mm pitkä. Kukinnan jälkeen se irtoaa kokonaisena ja lakastumattomana. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön teriö on yhdislehtinen, maljamainen ja tavallisesti noin 4 mm leveä ja 3-3,5 mm pitkä. Kukinnan jälkeen se irtoaa kokonaisena ja lakastumattomana. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön kukkaperä on suoraan versohaaran jatkeena. Se on punainen tai punaruskea ja kalju sekä tavallisesti 2-5 mm pitkä. Tyveltään yhdiskasvuisia verholehtiä on viisi. Ne ovat kapeanpuikeat tai -kolmiomaiset ja kaljut sekä punaruskeat. Pituutta niillä on noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön kukkaperä on suoraan versohaaran jatkeena. Se on punainen tai punaruskea ja kalju sekä tavallisesti 2-5 mm pitkä. Tyveltään yhdiskasvuisia verholehtiä on viisi. Ne ovat kapeanpuikeat tai -kolmiomaiset ja kaljut sekä punaruskeat. Pituutta niillä on noin 2-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön kukat ovat yksittäin tai pieninä sarjoina haarojen kärjessä. Teriössä on viisi, harvemmin 6 kärkeä kohti kapenevaa kärkiliuskaa, jotka ovat noin 1-2,5 mm pitkiä. (Kuvan seitsemästä, selvästi näkyvästä kukasta kahdessa on kuusi liuskaa.) Heteitä on viisi ja harvoin kuusi. Emiö on yhdislehtinen ja yksiluottinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön kukat ovat yksittäin tai pieninä sarjoina haarojen kärjessä. Teriössä on viisi, harvemmin 6 kärkeä kohti kapenevaa kärkiliuskaa, jotka ovat noin 1-2,5 mm pitkiä. (Kuvan seitsemästä, selvästi näkyvästä kukasta kahdessa on kuusi liuskaa.) Heteitä on viisi ja harvoin kuusi. Emiö on yhdislehtinen ja yksiluottinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikkö varmistaa siementuotantonsa. Jos hyönteinen ei tuo siitepölyä muualta kukkaan, heteet taipuvat kuvan tavoin kiinni luottiin ja tekevät kukalle itsepölytyksen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikkö varmistaa siementuotantonsa. Jos hyönteinen ei tuo siitepölyä muualta kukkaan, heteet taipuvat kuvan tavoin kiinni luottiin ja tekevät kukalle itsepölytyksen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) - sielikön kota on pallomainen ja halkaisijaltaan noin 2-3 mm. Se avautuu kärjestään neliliuskaisesti. Avautuneet hedelmykset pysyvät kuivuneina pitkään paikallaan, kuten kuvassa näkyvät edellisen kasvukauden kodat osoittavat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön kota on pallomainen ja halkaisijaltaan noin 2-3 mm. Se avautuu kärjestään neliliuskaisesti. Avautuneet hedelmykset pysyvät kuivuneina pitkään paikallaan, kuten kuvassa näkyvät edellisen kasvukauden kodat osoittavat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Kalmia procumbens (Loiseleuria procumbens) – sielikön lehdet ovat talvehtivat. Lehtiruoti on varrenmyötäinen ja noin 1,5-2 mm pitkä. Lehtilapa on soikea tai pitkulainen, tavallisesti noin 4-7 mm pitkä ja noin 1,5-3 mm leveä. Se on paksuhko, päältä kupera, ja tummahkonvihreä tai punaruskea. Laidat ovat leveästi alapuolelle kiertyneet. Alapinnan keskisuoni on hyvin leveä. Lehtipinta sen molemmin puolin on valkonukkainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, luoteisrinne lähellä lounaista pahtaseinämää, 745 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto