Lysimachia europaea (L.) U. Manns & Anderb. – metsätähti
aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Trientalis europaea L.
Lysimachia L. – alvet
Primulaceae – esikkokasvit
Metsätähti, Lysimachia europaea, on monivuotinen, hento, useimmiten haaraton ja pysty sekä lähes kalju ruoho, joka on tavallisesti noin 5-20 cm korkea. Juurakko on lieriömäisen mukulamainen, monijuurinen ja maarönsyjen avulla kasvustoiksi levittäytyvä. Varsi on ohut ja vihreä tai punaruskea. Valtaosa lehdistä on yleensä noin 4-8 lehden latvaruusukkeena. Lisäksi sen alapuolisella varrella on usein harvakseen kierteisesti muutamia pienempiä lehtiä, jotka voivat myös varista kesän kuluessa. Alemmat varsilehdet voivat myös puuttua kokonaan. Latvaruusukkeen lehdet ovat keskenään erikokoiset, lähes ruodittomat ja suikeat, puikeat tai vastapuikeat. Niiden tyvi on kapeneva ja kärki yleensä suippo tai toisinaan pyöreähkö. Pituutta niillä on tavallisesti noin 2,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm. Kaikki lehdet ovat ohuita, lähes ehytlaitaisia ja vihreitä. Kärkiosa voi olla matalanyhäinen tai -hampainen. Lehdet ovat molemmin puolin kaljuja muuten, mutta latvaruusukkeen lehtien tyvellä ja niiden kiinnittymiskohdan ympärillä varressa on lyhyitä, ruskeita nystykarvoja.
Kukat ovat pitkäperäisiä ja sijaitsevat latvaruusukkeen lehtihangoissa. Niitä on tavallisesti 1-2 ja harvoin 3. Kukkaperä on hento, vihreä tai punaruskea ja yleensä noin 3-5 cm pitkä. Sen yläosassa on vaihtelevasti lyhyitä, ruskeita nystykarvoja. Verhiö on vihreä, melkein väritön tai punaruskea ja lähes tyveen saakka yleensä 6-8-liuskainen. Liuskat ovat kapeansuikeat ja teräväkärkiset sekä tavallisesti noin 5-7 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 mm leveät.
Teriö on valkoinen tai joskus vaaleanpunaiseen vivahtava, säteittäisesti ratasmainen ja yhdislehtinen sekä melkein tyveen saakka 6-8-liuskainen. Yleisimmin liuskoja on 7 ja hyvin harvoin niitä voi olla vain 5 tai peräti 9. Teriö on tyveltään lyhyttorvinen ja tavallisesti noin 13-19 mm leveä. Sen liuskat ovat leveänsuikeat, soikeat tai puikeahkot ja suippokärkiset sekä useimmiten ehytlaitaiset, mutta toisinaan laidoissa voi olla hammastusta tai pykäliäkin. Liuskat ovat yleensä noin 6-9 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-4,5 mm leveät. Heteitä on sama määrä kuin teriönliuskojakin. Ne ovat noin 3-5 mm pitkät ja palhoiltaan valkoiset sekä kiinnittyneet teriön torven suulle. Ponnet ovat keltaiset ja kehitysvaiheesta riippuen noin 0,5-1,5 mm pitkät. Sikiäin on pallomainen ja vihreä. Emi on 1-vartaloinen ja -luottinen sekä noin 3-5 mm pitkä. Vartalo on jouhimaisen ohut ja lähes valkoinen sekä luotti nuppimainen. Hedelmä on pallomainen ja läpimitaltaan tavallisesti noin 3 mm oleva kota, joka on ensin vihreä ja kypsänä lähinnä siniharmaa sekä verkkokuvioinen. Se avautuu kärjestään 5-7-liuskaisesti. Kypsät siemenet ovat mustia, särmikkäitä ja verkkopintaisia sekä läpimitaltaan noin 1,5 mm. Normaali kukinta-aika on touko-heinäkuu.
Metsätähti on alkuperäinen laji Suomessa. Se on yleinen tai hyvin yleinen kaikissa eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat erilaiset kangasmetsät, lehdot, korvet, letot, metsäniityt ja pientareet sekä tunturikankaat ja -kosteikot noin 900 metriin saakka merenpinnasta. Se kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Metsätähti ei ole pölyttäjien suosiossa. Vain jokunen kukka- tai muu kärpänen saattaa silloin tällöin vierailla kukissa. Kotia kuitenkin kehittyy tyydyttävästi, mutta siemeniä muodostuu vähänlaisesti. Laji leviääkin tehokkaammin kasvullisesti pitkien, jopa yli metrin mittaisten maarönsyjen avulla. Umpeutuneessa kasvupohjassakin se kykenee näin pitämään puolensa ja hyödyntää pioneerikasvina tehokkaasti myös hakkuissa rikkoutuneen metsäpohjan.
Metsätähti oli aikaisemmin omassa suvussaan, Trientalis, mutta uuden tutkimuksen valossa se yhdessä muutaman muun suvun kanssa sijoitettiin alpien sukuun, Lysimachia. Suvun kaikki muut lajit ovat niin täysin erinäköisiä, että sekaantumisvaaraa ainakaan metsätähden osalta ei ole.
Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti leviää tehokkaimmin kasvullisesti pitkien, jopa yli metrin mittaisten maarönsyjen avulla. Näin se voi suotuisten olosuhteiden vallitessa muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja. A, Eckerö, Torp, Degersand, rantamännikkö laajan merenrantahietikon yläpuolella, 12.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti on yleinen tai hyvin yleinen kaikissa Suomen eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat usein kangasmetsät, lehdot, korvet, letot, metsäniityt ja pientareet. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 30.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti on aina ilo luonnossa kulkijan silmälle. Sen valkoiset tähtikukat loistavat ja heijastavat vähäistäkin valoa muuten varjoisassa metsässä. Kansan suussa se on saanut nimekseen mm. aamutähti ja päivänkämmen. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, laajalla peltoaukealla oleva puuryhmä Hämeen Härkätien luoteispuolella, 6.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti on monivuotinen, hento, useimmiten haaraton ja pysty sekä lähes kalju ruoho, joka on tavallisesti noin 5-20 cm korkea. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 14.6.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden lehdistä valtaosa on noin 4-8 lehden latvaruusukkeena. Lisäksi sen alapuolisella varrella on usein harvakseen kierteisesti muutamia pienempiä lehtiä, jotka voivat myös varista kesän kuluessa. (Kuvan yksilössä on näkyvillä yhden alemman varsilehden tyvipuoli vasempaan alakulmaan siirottavan ruusukelehden alapuolella.) Kukat ovat pitkäperäiset ja sijaitsevat latvaruusukkeen lehtihangoissa. Kukkia on tavallisesti yksi tai kaksi. Niiden perä on hento ja yleensä noin 3-5 cm pitkä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 30.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti voi toisinaan innostua kasvattamaan versoonsa kolmekin kukkaa. A, Eckerö, Torp, Degersand, rantamännikkö laajan merenrantahietikon yläpuolella, 12.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden kukat koristavat nimestään huolimatta myös tunturikankaita ja -kosteikkoja. Johtuneeko ääriolosuhteista, että yleensä ehytlaitaisissa teriönliuskoissa esiintyy toisinaan pykäliä ja hampaisuutta. Kuvassa ovat seuralaisina mm. hentokorte, Equisetum scirpoides, suokukka, Andromeda polifolia ja siniyökönlehden, Pinguicula vulgaris, lehtiruusuke. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanajärven luoteisranta puron laiteessa, 680 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähti on onnistunut ujuttamaan maarönsynsä jopa tiheään tupasluikkakasvustoon, Trichophorum cespitosum. Teriö on yleisimmin seitsemänliuskainen, mutta vaihteluväli yltää viidestä yhdeksään. Kuvassa olevan teriön yhdellä, muita leveämmällä liuskalla näyttää olleen ”alustavia aikeita” jakautua kahdeksi liuskaksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanajärven luoteisranta puron laiteessa, 680 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden teriö on säteittäisesti ratasmainen ja yhdislehtinen sekä melkein tyveen saakka liuskainen. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 14.6.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden teriö on valkoinen tai joskus vaaleanpunaiseen vivahtava ja tavallisesti noin 13-19 mm leveä. Sen liuskat ovat usein soikeat tai puikeahkot ja yleensä noin 6-9 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 3-4,5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 14.6.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden teriönliuskat voivat olla myös leveänsuikeat ja terävän suippokärkiset. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 14.6.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden teriönliuskojen määrä vaihtelee oheisessa kuvasarjassa kuuden ja kahdeksan välillä. Myös samassa versossa olevien kukkien liuskamäärä voi olla toisistaan poikkeava. Noin 3-5 mm pitkien heteiden määrä noudattelee teriönliuskojen lukumäärää. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torven suulle. Pallomaisen sikiäimen kärjessä oleva emi on yksivartaloinen ja -luottinen sekä noin 3-5 mm pitkä. EH, Hämeenlinna, Renko, metsäisen ulkoilureitin laita Renkajoen koillispuolella, 12.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden verhiö on lähes tyveen saakka liuskoittunut. Liuskoja on yleensä kuudesta kahdeksaan. Ne ovat kapeansuikeat ja teräväkärkiset sekä tavallisesti noin 5-7 mm pitkät. Kota on pallomainen ja läpimitaltaan tavallisesti noin 3 mm. Se on ensin vihreä ja kypsänä lähinnä siniharmaa sekä verkkokuvioinen. EH, Virrat, Pohjaslahti, Monoskylä, Monoskyläntien pohjoispuolisen Ylisenhuhdanmäen tyvimetsä, 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Lysimachia europaea (Trientalis europaea) – metsätähden latvaruusukkeen lehdet ovat keskenään erikokoiset, lähes ruodittomat ja suikeat, puikeat tai vastapuikeat. Niiden kärki on yleensä suippo tai toisinaan pyöreähkö. Pituutta niillä on tavallisesti noin 2,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm. Lehdet ovat ohuita, lähes ehytlaitaisia ja kiinnittymiskohdan hyvin pieniä nystykarvoja lukuun ottamatta kaljuja. Kuvassa ovat seuralaisina (metsä)oravanmarja, Maianthemum bifolium ja (euroopan)lillukka, Rubus saxatilis. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Hirsimäki, Näsiäntien ja Louhoksentien välinen metsäalue, 8.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 