Maianthemum bifolium – oravanmarja, metsäoravanmarja

  • Maianthemum bifolium (L.) F. W. Schmidt – (metsä)oravanmarja
  • Maianthemum F. H. Wigg. – oravanmarjat
  • Asparagaceae – parsakasvit (aikaisemmin Convallariaceae – kielokasvit)

Oravanmarja tai tarkemmin metsäoravanmarja, Maianthemum bifolium, on monivuotinen, ja tavallisesti noin 10-25 cm korkea, myrkyllinen ruoho. Juurakko on vaalea, ohut ja monijuurinen. Pääjuuri kasvattaa vaakatasossa levittäytyviä, ohuita ja nivelkohdistaan haarovia sekä pitkiä ja kellertäviä maarönsyjä. Laji muodostaa levittäytyvän juuristonsa avulla kasvustolaikkuja, jotka voivat olla tiheitäkin. Varsi on yksittäinen, pysty, vihreä ja ohut sekä särmikäs ja kalju tai yläosastaan lyhytkarvainen. Se on lehdekäs ja lehtien kohdalta mutkainen. Varren tyvessä on pari väljää, tuppimaista ja lavatonta sekä kalvomaista alalehteä.

Kasvustossa on yleensä runsaasti juuristosta nousevia, varrellisiin versoihin kuulumattomia ja pitkäruotisia aluslehtiä. Lehtiversojen tyvellä on samanlaiset, tuppimaiset alalehdet kuin varsissakin.  Aluslehtien ruoti on yleensä noin 7-15 cm pitkä, ohut ja yleensä kalju tai yläosastaan karvainen. Lehtilapa on leveämmän tai kapeamman herttamainen, suippopäinen ja sen tyvilovi on kapeahko ja syvä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Pituutta lavalla on tavallisesti noin 5-9 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2,5-6 cm. Varrettomiin aluslehtiin kasvaa aika usein seuraavalla kasvukaudella kukkavarsi ja kuivunut aluslehti tai jäänteitä siitä jää pitkäksi aikaa kukkavarren tyvelle. Varsilehtiä on useimmiten kaksi, mihin tieteellinen lajinimikin viittaa. Toisinaan niitä voi olla kuitenkin kolme tai neljäkin. Lehdet ovat varren yläosassa kukinnon alapuolella ja ylempi niistä on alempaa pienempi ja kapeampi.  Lehtiruoti on lyhytkarvainen ja yleensä noin 2-15 mm pitkä. Sen tyvi on vartta ympäröivä. Lehtilapa on leveämmän tai kapeamman herttamainen ja kärkeä kohti pitkältä matkalta suippeneva ja teräväkärkinen. Tyvilovi on yleensä matala ja leveä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Lehtilapa on tavallisesti noin 2-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Kaikki lehdet ovat vaaleamman tai tummemman vihreitä, ehytlaitaisia, silposuonisia ja päältä yleensä kaljuja sekä reunasta ja alta enemmän tai vähemmän karvaisia.

Varren latvassa oleva kukinto on terttumainen, tiheähkö ja yleensä 10-30-kukkainen. Kukinto on tavallisesti noin 3-4 cm pitkä ja noin 1-1,5 cm leveä. Kukat ovat valkoiset, tuoksuvat, perälliset ja tukilehdelliset sekä sijaitsevat 2-3 kukan ryhmissä kukkalapakolla. Tukilehdet ovat kalvomaiset, lähes huomaamattomat ja vain noin 0,3-0,6 mm pitkät. Kukkaperä on ohut, siirottava, kukintavaiheessa valkoinen, myöhemmin vihreä ja noin 3-7 mm pitkä. Kukassa ei ole erillisiä terälehtiä. Kehä on 4-lehtinen. Kehälehdet ovat lähinnä kapeansoikeat, pyöreäkärkiset ja noin 1,5-2,5 mm pitkät sekä enintään noin 1 mm leveät. Ne ovat kukintavaiheessa yleensä taaksepäin kääntyneet. Heteitä on 4 ja ne ovat noin 1,5-2 mm pitkät ja valkoiset. Emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen ja -luottinen. Sikiäin on pallomainen ja halkaisijaltaan noin 1 mm. Se on ensin valkoinen ja muuttuu sitten vihertäväksi. Emin vartalo on suora, valkoinen ja vajaa 1 mm pitkä. Hedelmä on pyöreä tai poikittain pitkänpyöreä ja aluksi valkoinen, myöhemmin punapilkkuinen sekä kypsänä tasaisen punainen marja, joka on tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Tieteellisen sukunimen mukaan kukinta-aika on toukokuu. Eteläisessä Suomessakin kukinta kuitenkin yleensä ajoittuu kesäkuulle. Vielä juhannuksen tienoilla kukinta on täydessä käynnissä, kuten alla olevan kuvasarjan päiväyksetkin osoittavat. Pohjoisessa Suomessa kukinta jatkuu heinäkuulle.

(Metsä)oravanmarja on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä tavataan kaikissa eliömaakunnissa. Se on muualla hyvin yleinen mutta harvinainen Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, metsänreunat sekä toisinaan varjoisat pientareet ja penkereet. Muissa Pohjoismaissa oravanmarja kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Pölyttäjinä yleisimpiä lienevät kärpäset. Marjasato vaihtelee ilmeisesti pölyttäjien määrän ja säiden mukaan. Marja on muun kasvin tavoin myrkyllinen, mutta ainakin linnut pystyvät levittämään siemeniä. Ihmisen on marjoja kartettava, sillä jo muutaman gramman syöminen voi olla vaarallista sydämen toimintaan vaikuttavan myrkyn vuoksi. Vaaraa lisää marjan imelyys, joten karvas makukaan ei näin ollen suojaa kokeilijaa. Toisaalta muutama puolukkasankoon vahingossa eksynyt oravanmarja ei riitä vakaviin oireisiin.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (metsä)oravanmarjan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarja muodostaa tiheitäkin kasvustolaikkuja levittäytyvän juuristonsa avulla. Kevätkaudella yleisväri on varsinkin valoisammilla paikoilla vaaleanvihreä. EH, Hattula, Lepaa, Lepaanvirran rantapenger puutarhaoppilaitoksen kohdalla, 31.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarja muodostaa tiheitäkin kasvustolaikkuja levittäytyvän juuristonsa avulla. Kevätkaudella yleisväri on varsinkin valoisammilla paikoilla vaaleanvihreä. EH, Hattula, Lepaa, Lepaanvirran rantapenger puutarhaoppilaitoksen kohdalla, 31.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan juuristosta nousee kukkavarsien lisäksi runsaasti myös pitkäruotisia, varsista erillisiä aluslehtiä. EH, Hattula, Lepaa, Lepaanvirran rantapenger puutarhaoppilaitoksen kohdalla, 31.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan juuristosta nousee kukkavarsien lisäksi runsaasti myös pitkäruotisia, varsista erillisiä aluslehtiä. EH, Hattula, Lepaa, Lepaanvirran rantapenger puutarhaoppilaitoksen kohdalla, 31.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarja on hyvin yleinen metsälaji lähes kaikkialla Suomessa. Vain pohjoisimmissa Lapin eliömaakunnissa se on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät sekä lehdot ja metsänreunat. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarja on hyvin yleinen metsälaji lähes kaikkialla Suomessa. Vain pohjoisimmissa Lapin eliömaakunnissa se on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät sekä lehdot ja metsänreunat. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarja on tavallisesti noin 10-25 cm korkea. Varsi on pysty, ohut ja lehdekäs sekä lehtien kohdalta mutkainen. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarja on tavallisesti noin 10-25 cm korkea. Varsi on pysty, ohut ja lehdekäs sekä lehtien kohdalta mutkainen. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan varsiehdet ovat varren yläosassa kukinnon alapuolella. Lehtiruoti on yleensä noin 2-15 mm pitkä. Lehtilapa on leveämmän tai kapeamman herttamainen ja kärkeä kohti pitkältä matkalta suippeneva ja teräväkärkinen. Tyvilovi on yleensä matala ja leveä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Lehtilapa on tavallisesti noin 2-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan varsiehdet ovat varren yläosassa kukinnon alapuolella. Lehtiruoti on yleensä noin 2-15 mm pitkä. Lehtilapa on leveämmän tai kapeamman herttamainen ja kärkeä kohti pitkältä matkalta suippeneva ja teräväkärkinen. Tyvilovi on yleensä matala ja leveä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Lehtilapa on tavallisesti noin 2-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan varsilehtiä on useimmiten kaksi. Toisinaan niitä voi olla kuitenkin kolme tai neljäkin. Laji on enemmän varjoisien paikkojen kasvi ja sen lehdet jäävät aurinkoisemmilla paikoilla pysyvästi vaaleanvihreiksi. Varren latvassa oleva kukinto on terttumainen, tiheähkö ja yleensä 10-30-kukkainen. Kukinto on tavallisesti noin 3-4 cm pitkä ja noin 1-1,5 cm leveä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan varsilehtiä on useimmiten kaksi. Toisinaan niitä voi olla kuitenkin kolme tai neljäkin. Laji on enemmän varjoisien paikkojen kasvi ja sen lehdet jäävät aurinkoisemmilla paikoilla pysyvästi vaaleanvihreiksi. Varren latvassa oleva kukinto on terttumainen, tiheähkö ja yleensä 10-30-kukkainen. Kukinto on tavallisesti noin 3-4 cm pitkä ja noin 1-1,5 cm leveä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarja on tieteellisen sukunimensä mukaan toukokuussa kukkiva. Todellisuudessa Suomen leveysasteilla, Etelä-Suomessakin, pääkukinta ajoittuu kesäkuuhun. Kuvan valoisallakin kasvupaikalla kukinnot olivat nupussa vielä kesäkuun ensimmäisen viikon lopussakin. Kukat ovat tukilehdelliset ja perälliset sekä sijaitsevat 2-3 kukan ryhmissä kukkalapakolla. Tukilehdet ovat kalvomaiset ja lähes huomaamattomat pienet, vain noin 0,3-0,6 mm pitkät. Kukkaperä on ohut, siirottava, kukintavaiheessa valkoinen ja noin 3-7 mm pitkä. EH, Asikkala, Hillilä, Syrjänsupat, kangasmetsän laide, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarja on tieteellisen sukunimensä mukaan toukokuussa kukkiva. Todellisuudessa Suomen leveysasteilla, Etelä-Suomessakin, pääkukinta ajoittuu kesäkuuhun. Kuvan valoisallakin kasvupaikalla kukinnot olivat nupussa vielä kesäkuun ensimmäisen viikon lopussakin. Kukat ovat tukilehdelliset ja perälliset sekä sijaitsevat 2-3 kukan ryhmissä kukkalapakolla. Tukilehdet ovat kalvomaiset ja lähes huomaamattomat pienet, vain noin 0,3-0,6 mm pitkät. Kukkaperä on ohut, siirottava, kukintavaiheessa valkoinen ja noin 3-7 mm pitkä. EH, Asikkala, Hillilä, Syrjänsupat, kangasmetsän laide, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan kukintavaiheessa kaikki kukan osat ovat valkoiset. Erillisiä terälehtiä ei ole. Kehä on nelilehtinen. Kehälehdet ovat kapeansoikeat ja noin 1,5-2,5 mm pitkät. Ne ovat kukintavaiheessa yleensä taaksepäin kääntyneet. Heteitä on neljä ja ne ovat noin 1,5-2 mm pitkät. Emiö on yksivartaloinen ja -luottinen. Sikiäin on pallomainen ja halkaisijaltaan noin 1 mm. Emin vartalo on suora ja vajaa 1 mm pitkä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan kukintavaiheessa kaikki kukan osat ovat valkoiset. Erillisiä terälehtiä ei ole. Kehä on nelilehtinen. Kehälehdet ovat kapeansoikeat ja noin 1,5-2,5 mm pitkät. Ne ovat kukintavaiheessa yleensä taaksepäin kääntyneet. Heteitä on neljä ja ne ovat noin 1,5-2 mm pitkät. Emiö on yksivartaloinen ja -luottinen. Sikiäin on pallomainen ja halkaisijaltaan noin 1 mm. Emin vartalo on suora ja vajaa 1 mm pitkä. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan pitkäruotiset aluslehdet ovat leveähkön tai kapeamman herttamaisia ja niiden tyvilovi on kapeahko ja syvä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Kuten kuvasta on juuri ja juuri havaittavissa, lehden laita on usein lyhytkarvainen. Pituutta aluslehden lavalla on tavallisesti noin 5-9 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2,5-6 cm. Kuvan lehti edustaa em. ylärajamittoja. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan pitkäruotiset aluslehdet ovat leveähkön tai kapeamman herttamaisia ja niiden tyvilovi on kapeahko ja syvä. Tyviliuskat ovat pyöristyneet. Kuten kuvasta on juuri ja juuri havaittavissa, lehden laita on usein lyhytkarvainen. Pituutta aluslehden lavalla on tavallisesti noin 5-9 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2,5-6 cm. Kuvan lehti edustaa em. ylärajamittoja. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan aluslehtien ruoti on yleensä noin 7-15 cm pitkä, ohut ja yleensä muuten kalju mutta yläosastaan usein karvainen. Kaikki lehdet ovat silposuonisia, päältä kaljuja ja alta enemmän tai vähemmän karvaisia. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan aluslehtien ruoti on yleensä noin 7-15 cm pitkä, ohut ja yleensä muuten kalju mutta yläosastaan usein karvainen. Kaikki lehdet ovat silposuonisia, päältä kaljuja ja alta enemmän tai vähemmän karvaisia. U, Hyvinkää, lounaiskulma, Hangonväylältä (tie 25) lähtevän Kalkkivuorentien laita, metsämaasto, 21.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarja ja myös sen marjat ovat myrkyllisiä. Marjasato vaihtelee ja jonkin tutkimuksen mukaan vain noin neljäsosa kukista kehittyy marjoiksi saakka. Kuvan yksilöllä tulos on selvästi parempi, sillä 25 kukasta 14 on päässyt marja-asteelle. U, Hyvinkää, Perä-Kerkkola, Pohjoisen Kehätien ja Lääninrajankadun kulmauksessa oleva havupuuvoittoinen harjurinteen tyvi, 13.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarja ja myös sen marjat ovat myrkyllisiä. Marjasato vaihtelee ja jonkin tutkimuksen mukaan vain noin neljäsosa kukista kehittyy marjoiksi saakka. Kuvan yksilöllä tulos on selvästi parempi, sillä 25 kukasta 14 on päässyt marja-asteelle. U, Hyvinkää, Perä-Kerkkola, Pohjoisen Kehätien ja Lääninrajankadun kulmauksessa oleva havupuuvoittoinen harjurinteen tyvi, 13.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan marjojen muoto vaihtelee pyöreästä poikittaiseen pitkänpyöreään. Marja on aluksi valkoinen ja myöhemmin punapilkkuinen sekä kypsänä tasaisen punainen. Leveyttä sillä on tavallisesti noin 5-6 mm. U, Hyvinkää, Perä-Kerkkola, Pohjoisen Kehätien ja Lääninrajankadun kulmauksessa oleva havupuuvoittoinen harjurinteen tyvi, 13.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan marjojen muoto vaihtelee pyöreästä poikittaiseen pitkänpyöreään. Marja on aluksi valkoinen ja myöhemmin punapilkkuinen sekä kypsänä tasaisen punainen. Leveyttä sillä on tavallisesti noin 5-6 mm. U, Hyvinkää, Perä-Kerkkola, Pohjoisen Kehätien ja Lääninrajankadun kulmauksessa oleva havupuuvoittoinen harjurinteen tyvi, 13.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium - (metsä)oravanmarjan varren tyvessä on pari väljää, tuppimaista ja lavatonta alalehteä. Juurakko on vaalea, ohut ja monijuurinen. Pääjuuri kasvattaa vaakatasossa levittäytyviä, ohuita ja nivelkohdistaan haarovia, kellertäviä maarönsyjä, joiden avulla laji muodostaa kasvustolaikkuja. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 21.6.2006 ja 5.8.2006. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Maianthemum bifolium – (metsä)oravanmarjan varren tyvessä on pari väljää, tuppimaista ja lavatonta alalehteä. Juurakko on vaalea, ohut ja monijuurinen. Pääjuuri kasvattaa vaakatasossa levittäytyviä, ohuita ja nivelkohdistaan haarovia, kellertäviä maarönsyjä, joiden avulla laji muodostaa kasvustolaikkuja. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 21.6.2006 ja 5.8.2006. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto