Micranthes foliolosa – iturikko

  • Micranthes foliolosa (R. Br.) Gornall [Saxifraga foliolosa R. Br.] – iturikko
  • MicranthesHaw. – vanarikot
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Entinen rikkojen suku, Saxifraga, on nykyisin jaettu kahtia. Vanhaan sukuun ovat jääneet lajit, joiden varret ovat lehtiset, kun taas varsilehdettömät vanalajit on siirretty eri sukuun. Iturikko, Micranthes foliolosa, on monivuotinen ja tavallisesti noin 5-15 cm korkea ruoho. Juurakko on lyhyt ja alapäästään runsas- sekä ohutjuurinen. Se ei yleensä haaro yläpäästään, vaan kasvattaa vain yhden lehtiruusukkeen. Ruusukkeesta nousee yksi tai useampi varsi, joka on kukintoon saakka lehdetön ja liereä vana. Se on nystykarvainen ja alaosastaan myös hapsikarvainen sekä punaruskea tai toisinaan vihreä.

Ruusuke on monilehtinen ja maanmyötäinen. Lehdet ovat nahkeat, ruodittomat, vastapuikeat ja tyveä kohti kapenevat sekä kärkiosastaan terävähköhampaiset. Kärjen keskimmäinen hammas on yleensä muita selvästi suurempi. Lehtien väri vaihtelee vihreän ja punertavan välillä ja ne ovat yläpinnaltaan sekä reunastaan hapsi- ja nystykarvaiset. Alapinta on kaljuhko tai harvakarvainen. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm.

Kukinto on haaraton tai sivuhaaroja on muutama – useampi. Haarat ovat sivulle tai yläviistoon siirottavia ja niiden pituus vaihtelee muutamasta mm:stä jopa 50 mm:iin. Toisinaan alin haara voi olla vanan puoliväliä alempana. Valtaosa kukista on muuntunut pieniksi lehtisykeröiksi, itusilmuiksi, jotka ovat noin 1 mm pitkiä ja vähän kapeampia sekä möyheitä ja vihreitä tai punaruskeita. Aina ei kukkia kehity ollenkaan. Varmimmin niitä on 1-2 vanan latvassa mutta silloin tällöin myös joidenkin sivuhaarojen kärjessä, Kukinnon haarat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat kapean vastapuikeita tai lähes tasasoukkia, ehyitä tai kärjestään pienihampaisia sekä noin 2-5 mm pitkiä ja noin 0,5-2 mm leveitä. Kukkaperä on varren tai haaran kaltainen ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkä. Siinä on yleensä yksi tai useampi tukilehden tyyppinen, pieni kukintolehti. Niitä voi kasvaa myös alempana itusilmuryhmien välillä. Kukan verhiö on 5-liuskainen. Liuskat ovat soikeat, pyöreäpäiset, vihreät tai punaruskeat ja kaljut. Pituutta niillä on yleensä noin 1-1,5 mm ja leveyttä noin 0,5-1 mm. Ne usein kääntyvät kukinnan lopulla suoraan alaspäin.

Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 8-10 mm leveä. Terälehtiä on 5. Ne ovat valkoiset, yleensä hieman yläviistot, kärkiosastaan kapeanpuikeat ja terävä- tai tylppäkärkiset sekä tyviosastaan jyrkästi kapenevat. Kaventuman yläpuolella on kaksi pyöreähköä ja keltaista tai vihertävänkeltaista täplää. Terälehdet ovat useimmiten noin 4-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. Ne ovat noin 3-4 kertaa verhiönliuskoja pitemmät. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoiset ja ponnet punaruskeat. Emiö on tyveltään yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Sen väri vaihtelee yleensä vihertävästä vaaleanpunaiseen ja punaruskeaan. Hedelmä on pysty, kaksiosainen, kalju kota, jonka sarvet ovat pystyt tai hieman uloskaartuvat. Pituutta sillä on tavallisesti noin 4,5-5 mm ja paksuutta noin 3-3,5 mm. Kodan puoliskot avautuvat sisäsaumasta. Itäviä siemeniä ei juurikaan kehity. Laji leviääkin parhaiten kasvullisesti itusilmuista. Verholehdet ja heteet jäävät ja kuivuvat kodan tyvelle ja ympärille. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Iturikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on esiintymisalueellaan harvinainen. Nykyisin sitä kasvaa vain Enontekiön Lapin Käsivarren kärkiosassa. Sitä on esiintynyt myös Inarin Lapin eliömaakunnan Utsjoella, mutta viimeinen havainto on 1950-luvulta. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tunturikankaiden soraisilla ja kivikkoisilla rinteillä, lumenviipymillä, vuotomailla ja purojen varsilla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen ja mm. suppea esiintymisalue sekä taantuminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä on ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan arktisilla saarilla, Huippuvuorilla, Karhusaarella ja Jan Mayenilla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle iturikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikko voi kasvaa hyvinkin karunnäköisessä ja muuten lähes kasvittomassa louhikossa, jos juurien ulottuvilla on ylärinteiltä valuvaa vettä ja kivistä liukenevaa kalkkia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikko voi kasvaa hyvinkin karunnäköisessä ja muuten lähes kasvittomassa louhikossa, jos juurien ulottuvilla on ylärinteiltä valuvaa vettä ja kivistä liukenevaa kalkkia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikko on huono lisääntymään suvullisesti ja läheskään aina kukkia ei kehity ollenkaan, vaan ne muuntuvat pieniksi lehtisykeröiksi, itusilmuiksi. Varsinkin tällöin vanan kukinto-osa voi olla lähes tai aivan haaraton. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikko on huono lisääntymään suvullisesti ja läheskään aina kukkia ei kehity ollenkaan, vaan ne muuntuvat pieniksi lehtisykeröiksi, itusilmuiksi. Varsinkin tällöin vanan kukinto-osa voi olla lähes tai aivan haaraton. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon nimensä mukaiset itusilmut ovat pieniä, noin 1 mm pitkiä ja möyheitä lehtiä, jotka ovat ryhmittyneet tiiviiksi sykeröiksi. Varren yläosa on harvakseen nystykarvainen. Kuvan vanan päässä on itusilmujen lisäksi yksi kukkanuppu. Varsinkin tällöin vanan kukinto-osa voi olla lähes tai aivan haaraton. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon nimensä mukaiset itusilmut ovat pieniä, noin 1 mm pitkiä ja möyheitä lehtiä, jotka ovat ryhmittyneet tiiviiksi sykeröiksi. Varren yläosa on harvakseen nystykarvainen. Kuvan vanan päässä on itusilmujen lisäksi yksi kukkanuppu. Varsinkin tällöin vanan kukinto-osa voi olla lähes tai aivan haaraton. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon kukinto on usein harvakseen haarainen. Haarat ovat sivulle tai yläviistoon siirottavia ja niiden pituus vaihtelee suuresti. Toisinaan alin haara voi olla vanan puoliväliä alempana. Varsi ja kukintohaarat ovat kuvan tavoin punaruskeat tai toisinaan vihreät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon kukinto on usein harvakseen haarainen. Haarat ovat sivulle tai yläviistoon siirottavia ja niiden pituus vaihtelee suuresti. Toisinaan alin haara voi olla vanan puoliväliä alempana. Varsi ja kukintohaarat ovat kuvan tavoin punaruskeat tai toisinaan vihreät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon kukat ovat vanan ja haarojen kärjissä yksittäin tai kaksittain. Kukinnon haarat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat vain noin 2-5 mm pitkiä. Pieniä kukintolehtiä kasvaa usein siellä täällä myös haaroissa ja kukkaperissä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon kukat ovat vanan ja haarojen kärjissä yksittäin tai kaksittain. Kukinnon haarat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat vain noin 2-5 mm pitkiä. Pieniä kukintolehtiä kasvaa usein siellä täällä myös haaroissa ja kukkaperissä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon teriö on tavallisesti noin 8-10 mm leveä. Terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset, kärkiosastaan kapeanpuikeat ja tyviosastaan jyrkästi kapenevat. (Kuvan kukassa on yksi erikoinen, tyviosaltaan poikkeava terälehti.) Kaventuman yläpuolella on kaksi pyöreähköä ja keltaista tai vihertävänkeltaista täplää. Terälehdet ovat useimmiten noin 4-5 mm pitkät ja noin 3-4 kertaa verhiönliuskoja pitemmät. Heteitä on 10 (kuvassa kuitenkin 9) ja niiden palhot ovat valkoiset ja ponnet punaruskeat. Emiön väri vaihtelee yleensä vihertävästä vaaleanpunaiseen ja punaruskeaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon teriö on tavallisesti noin 8-10 mm leveä. Terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset, kärkiosastaan kapeanpuikeat ja tyviosastaan jyrkästi kapenevat. (Kuvan kukassa on yksi erikoinen, tyviosaltaan poikkeava terälehti.) Kaventuman yläpuolella on kaksi pyöreähköä ja keltaista tai vihertävänkeltaista täplää. Terälehdet ovat useimmiten noin 4-5 mm pitkät ja noin 3-4 kertaa verhiönliuskoja pitemmät. Heteitä on 10 (kuvassa kuitenkin 9) ja niiden palhot ovat valkoiset ja ponnet punaruskeat. Emiön väri vaihtelee yleensä vihertävästä vaaleanpunaiseen ja punaruskeaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon kukan verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat soikeat, pyöreäpäiset ja yleensä noin 1-1,5 mm pitkät. Ne usein kääntyvät kukinnan lopulla suoraan alaspäin. Kota on kaksiosainen ja sen sarvet ovat pystyt tai hieman uloskaartuvat. Pituutta sillä on tavallisesti noin 4,5-5 mm. Itäviä siemeniä ei juurikaan kehity. Leviäminen tapahtuukin yleensä kasvullisesti itusilmuista. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon kukan verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat soikeat, pyöreäpäiset ja yleensä noin 1-1,5 mm pitkät. Ne usein kääntyvät kukinnan lopulla suoraan alaspäin. Kota on kaksiosainen ja sen sarvet ovat pystyt tai hieman uloskaartuvat. Pituutta sillä on tavallisesti noin 4,5-5 mm. Itäviä siemeniä ei juurikaan kehity. Leviäminen tapahtuukin yleensä kasvullisesti itusilmuista. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon Ruusuke on monilehtinen ja maanmyötäinen. Lehdet ovat nahkeat, ruodittomat, vastapuikeat ja tyveä kohti kapenevat sekä kärkiosastaan terävähköhampaiset. Kärjen keskimmäinen hammas on yleensä muita selvästi suurempi. Väri vaihtelee vihreän ja punertavan välillä. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon Ruusuke on monilehtinen ja maanmyötäinen. Lehdet ovat nahkeat, ruodittomat, vastapuikeat ja tyveä kohti kapenevat sekä kärkiosastaan terävähköhampaiset. Kärjen keskimmäinen hammas on yleensä muita selvästi suurempi. Väri vaihtelee vihreän ja punertavan välillä. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saana, Saanan luoteisrinteen paljakkakangas lähellä lounaispahdan reunaa, 730 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon vana on tyvestään yläosaa tiheämmin karvainen. Hapsikarvoja on nystykarvoja enemmän. Myös ruusukelehtien yläpinta ja reunat ovat nysty- ja hapsikarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon vana on tyvestään yläosaa tiheämmin karvainen. Hapsikarvoja on nystykarvoja enemmän. Myös ruusukelehtien yläpinta ja reunat ovat nysty- ja hapsikarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) - iturikon ruusukelehtien alapinta on kaljuhko tai harvakarvainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes foliolosa (Saxifraga foliolosa) – iturikon ruusukelehtien alapinta on kaljuhko tai harvakarvainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne vähän pahdan pään ja Saanajärven luoteispuolella, 800 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto