Micranthes nivalis – pahtarikko

  • Micranthes nivalis (L.) Small [Saxifraga nivalis L.] – pahtarikko
  • Micranthes Haw. – vanarikot
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Entinen rikkojen suku, Saxifraga, on nykyisin jaettu kahtia. Vanhaan sukuun ovat jääneet lajit, joiden varret ovat lehtiset, kun taas varsilehdettömät vanalajit on siirretty eri sukuun. Pahtarikko, Micranthes nivalis, on monivuotinen ja tavallisesti noin 7-35 cm korkea ruoho. Juurakko on lyhyt, paksu ja monijuurinen sekä toisinaan yläpäästään haarova. Juurakon ja mahdollisten haarojen kärkeen kasvaa lehtiruusuke. Kukintovarret ovat kukintoon saakka lehdettömiä, liereitä vanoja, jotka ovat tiheästi hapsi- ja nystykarvaiset sekä vihreät tai punaruskeat.

Ruusuke on monilehtinen ja maanmyötäinen. Lehdet ovat nahkeat ja ruodilliset ruodin pituuden vaihdellessa lehtien koonkin vuoksi jopa 5 mm:stä 40 mm:iin. Ruoti on siipipalteinen ja laidoiltaan yleensä nystykarvainen. Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea, kärkiosastaan pyöristynyt ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja alta kaljuhko tai karvainen sekä tavallisesti noin 15-35 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-25 mm leveä. Lehdet ovat tummanvihreät tai toisinaan jossain määrin punaruskeat ja niiden kokonaispituus ruotineen vaihtelee useimmiten välillä 20-70 mm.

Kukinto on vanan latvaosassa ja se on varsipäätteinen tai 1-2 kertaa haarova. Kukat ovat yleensä tiiviissä ja runsaskukkaisissa tertuissa varren ja kukintohaarojen päissä. Kukinnon haarat ja kukkaperät ovat hapsi- ja nystykarvaisia ja tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat puikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 3-12 mm pitkiä ja noin 1-3 mm leveitä. Toisinaan tukilehden kärkiosassa on muutama hammas. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-4 mm pitkä ja tukilehteään lyhyempi. Perä pitenee usein jonkin verran hedelmävaiheessa. Tyveltään yhdiskasvuinen verhiö on 5-liuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai leveän kolmiomaiset, vihreät tai ainakin osittain punaruskeat ja kaljut. Pituutta niillä on yleensä noin 1,5-2,5 mm ja leveyttä noin 1-2 mm.

Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 4-8 mm leveä. Terälehtiä on 5. Ne ovat valkoiset, toisinaan myöhemmin punertuvat ja yläviistot sekä soikeat, pyöreäpäiset ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1 mm. Terälehdet ulottuvat verhiönliuskojen kanssa suunnilleen samalle tasolle. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoiset ja ponnet yleensä oranssit tai punaruskeat. Emiö on yleensä vihreä ja tyveltään yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Kukintavaiheessa vartalot ovat pystyt tai jonkin verran uloskaartuvat. Hedelmä on pysty, kaksiosainen, ja kalju kota, joka on tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja yhtä paksu. Kodan sarvet eli entiset emin vartalot kaartuvat ulospäin. Kodan puoliskot avautuvat sisäsaumasta. Verholehdet ja heteet jäävät ja kuivuvat kodan tyvelle ja ympärille. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Pahtarikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on pohjoisosissa yleisempi ja etelämpänä harvinainen. Runsaimmillaan se on Enontekiön Lapin, Inarin Lapin, Kittilän Lapin, Sompion Lapin ja Koillismaan eliömaakunnissa. Lisäksi harvinaisena sitä esiintyy Perä-Pohjanmaan, Oulun Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Hämeen, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Laji kasvaa nimensä mukaisesti pahdoilla, kallioseinämillä ja -rinteillä, myös valuvetisillä paikoilla, rantakallioilla ja sammalkivillä. Se on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä on ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan arktisilla saarilla, Huippuvuorilla, Karhusaarella ja Jan Mayenilla sekä Tanskan Färsaarilla.

Pahtarikolla on sitä itseään harvinaisempi lähilaji, lumirikko, M. tenuis, jota joskus on pidetty sen alalajinakin. Lumirikko on keskimäärin pahtarikkoa pienempi ja sen lehdet ovat ruotineen vain noin 10-15 mm pitkät ja lavaltaan noin 5-10 mm leveät. Ehkä merkittävin ero on kukinnossa. Lumirikolla kukkia on vähän ja ne ovat yleensä yksittäin haarojensa kärjessä. Pahtarikon koon ja kukkamäärän vaihtelu tosin hankaloittaa toisinaan lajien erottamista.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pahtarikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon juurakko haaroo toisinaan yläpäästään ja voi kasvattaa jopa suoranaisen ruusukematon. Kuvan kasvustosta on vaikea sanoa onko kyse yhdestä, kahdesta vai useammasta eri yksilöstä. Kukkavanoja on yhteensä noin 30. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantajyrkänne, kalliokielekkeen reuna, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon juurakko haaroo toisinaan yläpäästään ja voi kasvattaa jopa suoranaisen ruusukematon. Kuvan kasvustosta on vaikea sanoa onko kyse yhdestä, kahdesta vai useammasta eri yksilöstä. Kukkavanoja on yhteensä noin 30. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantajyrkänne, kalliokielekkeen reuna, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikko on nimensä mukaisesti myös pahtarinteiden ja kalliojyrkänteiden kasvi , vaikka se viihtyykin monenlaisilla kallio- ja kivipinnoilla. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikko on nimensä mukaisesti myös pahtarinteiden ja kalliojyrkänteiden kasvi , vaikka se viihtyykin monenlaisilla kallio- ja kivipinnoilla. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon todennäköisesti samaa yksilöä olevat vanat ovat aloittamassa kukintaansa varjoisassa notkelmassa. Kuvan yksilöllä verhiönliuskat ovat punaruskeat. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon todennäköisesti samaa yksilöä olevat vanat ovat aloittamassa kukintaansa varjoisassa notkelmassa. Kuvan yksilöllä verhiönliuskat ovat punaruskeat. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikko voi kasvattaa myös samaan ruusukkeeseen useamman kukintovanan. Tällöin sivuvanat jäävät yleensä pienemmiksi. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikko voi kasvattaa myös samaan ruusukkeeseen useamman kukintovanan. Tällöin sivuvanat jäävät yleensä pienemmiksi. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon kukinto on vanan latvaosassa ja se on varsipäätteinen tai yhdestä kahteen kertaan haarova. Kukat ovat yleensä tiiviissä tertuissa varren ja kukintohaarojen päissä. Parhaimmillaan tertut ovat kuvan tavoin melkein pallomaisia tai pitkänpyöreitä kukkien suuntautuessa lähes joka taholle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon kukinto on vanan latvaosassa ja se on varsipäätteinen tai yhdestä kahteen kertaan haarova. Kukat ovat yleensä tiiviissä tertuissa varren ja kukintohaarojen päissä. Parhaimmillaan tertut ovat kuvan tavoin melkein pallomaisia tai pitkänpyöreitä kukkien suuntautuessa lähes joka taholle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikko sovittaa itsensä myös kallioseinämien rakoihin ja pienille ulokkeille. Se kestää hyvin kuiviakin kalliopintoja, mutta ei näytä karttavan kosteampia paikkojakaan. Kuvan kalkkipitoisella seinämällä se on alttiina viereisestä putouksesta leviävälle vesisumulle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikko sovittaa itsensä myös kallioseinämien rakoihin ja pienille ulokkeille. Se kestää hyvin kuiviakin kalliopintoja, mutta ei näytä karttavan kosteampia paikkojakaan. Kuvan kalkkipitoisella seinämällä se on alttiina viereisestä putouksesta leviävälle vesisumulle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon kukintovanat ovat vihreät tai sinipunaiset ja kukintohaaroihin saakka lehdettömät. Taustalla näkyy itusilmuinen nuokkurikko, Saxifraga cernua. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, osin valu- ja tihkuvesien kostuttama kalliojuotti retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon kukintovanat ovat vihreät tai sinipunaiset ja kukintohaaroihin saakka lehdettömät. Taustalla näkyy itusilmuinen nuokkurikko, Saxifraga cernua. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, osin valu- ja tihkuvesien kostuttama kalliojuotti retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon varret, kukintohaarat ja kukkaperät ovat tiheästi hapsi- ja nystykarvaiset. Haarat ja kukkaperät ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat puikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 3-12 mm. Toisinaan tukilehden kärkiosassa on muutama hammas. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-4 mm pitkä ja tukilehteään (näkyvät kuvassa punaruskeina) lyhyempi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen kalliojuotti retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon varret, kukintohaarat ja kukkaperät ovat tiheästi hapsi- ja nystykarvaiset. Haarat ja kukkaperät ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat puikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 3-12 mm. Toisinaan tukilehden kärkiosassa on muutama hammas. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-4 mm pitkä ja tukilehteään (näkyvät kuvassa punaruskeina) lyhyempi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen kalliojuotti retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon teriö on tavallisesti noin 4-8 mm leveä. Terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset ja toisinaan myöhemmin punertuvat. Malliltaan ne ovat soikeat ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2,5 mm. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja kaksi. Jos hyönteispölytystä ei tapahdu, heteet kääntyvät kuvan tavoin luotteihin kiinni ja aiheuttavat itsepölytyksen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon teriö on tavallisesti noin 4-8 mm leveä. Terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset ja toisinaan myöhemmin punertuvat. Malliltaan ne ovat soikeat ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2,5 mm. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja kaksi. Jos hyönteispölytystä ei tapahdu, heteet kääntyvät kuvan tavoin luotteihin kiinni ja aiheuttavat itsepölytyksen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai leveän kolmiomaiset ja kaljut. Pituutta niillä on yleensä noin 1,5-2,5 mm. Ne ulottuvat terälehtien kanssa suunnilleen samalle tasolle. Emin vartalot ovat kukintavaiheessa pystyt tai hieman uloskaartuvat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai leveän kolmiomaiset ja kaljut. Pituutta niillä on yleensä noin 1,5-2,5 mm. Ne ulottuvat terälehtien kanssa suunnilleen samalle tasolle. Emin vartalot ovat kukintavaiheessa pystyt tai hieman uloskaartuvat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, koillisrinne, pahtaseinämän tyvi Saanajärven luoteispään kohdalla, 795 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon terälehdet ja verhiönliuskat ovat yleensä aika pystyasentoiset. Hedelmävaiheeseen siirtymässä olevien kukkien terälehdet ovat vielä paikallaan eivätkä ole yhtään punertuneet. Tämä ominaisuus ei näytä ainakaan tämän kuvasarjan perusteella olevan kovin yleistä. Emin vartalot ovat paisuneet tulevan kodan sarviksi ja kääntyneet selvästi ulospäin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon terälehdet ja verhiönliuskat ovat yleensä aika pystyasentoiset. Hedelmävaiheeseen siirtymässä olevien kukkien terälehdet ovat vielä paikallaan eivätkä ole yhtään punertuneet. Tämä ominaisuus ei näytä ainakaan tämän kuvasarjan perusteella olevan kovin yleistä. Emin vartalot ovat paisuneet tulevan kodan sarviksi ja kääntyneet selvästi ulospäin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon kota on kaksiosainen, kalju ja tavallisesti noin 4-5 mm pitkä. Kodan sarvet kaartuvat ulospäin paljastaen sisäsauman (kuvan oikea yläkulma), josta kodan puoliskot avautuvat. Verholehdet ja heteet jäävät ja kuivuvat kodan tyvelle ja ympärille. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, rikkonainen, osin valuvetinen kalliorinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, YKJ 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon kota on kaksiosainen, kalju ja tavallisesti noin 4-5 mm pitkä. Kodan sarvet kaartuvat ulospäin paljastaen sisäsauman (kuvan oikea yläkulma), josta kodan puoliskot avautuvat. Verholehdet ja heteet jäävät ja kuivuvat kodan tyvelle ja ympärille. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne, rikkonainen, osin valuvetinen kalliorinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, YKJ 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) - pahtarikon lehtiruusuke on maanmyötäinen. Lehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset. Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja tavallisesti noin 15-35 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-25 mm leveä. Kuvassa sormen kohdalla olevan lehtilavan pituus on noin 30 mm ja leveys 25 mm. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes nivalis (Saxifraga nivalis) – pahtarikon lehtiruusuke on maanmyötäinen. Lehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset. Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja tavallisesti noin 15-35 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-25 mm leveä. Kuvassa sormen kohdalla olevan lehtilavan pituus on noin 30 mm ja leveys 25 mm. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, rantaan laskeva, kausikostea kallionotkelma, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto