Micranthes tenuis – lumirikko

  • Micranthes tenuis (Wahlenb.) Small [Saxifraga nivalis (Wahlenb.) Harry Sm. ex Lindm.] – lumirikko
  • Micranthes Haw. – vanarikot
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Entinen rikkojen suku, Saxifraga, on nykyisin jaettu kahtia. Vanhaan sukuun ovat jääneet lajit, joiden varret ovat lehtiset, kun taas varsilehdettömät vanalajit on siirretty eri sukuun. Lumirikko, Micranthes tenuis, on monivuotinen ja tavallisesti noin 3-13 cm korkea ruoho. Juurakko on lyhyt, paksu ja monijuurinen sekä toisinaan yläpäästään haarova. Juurakon ja mahdollisten haarojen kärkeen kasvaa lehtiruusuke. Kukintovarret ovat kukintoon saakka lehdettömiä, liereitä vanoja, jotka ovat harvahkosti, siirottavasti ja lyhyesti nystykarvaiset sekä vihreät tai punaruskeat.

Ruusuke on monilehtinen ja maanmyötäinen. Lehdet ovat nahkeat ja ruodilliset ruodin pituuden ollessa tavallisesti 3-5 mm. Ruoti on siipipalteinen ja laidoiltaan yleensä nystykarvainen. Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea, kärkiosastaan pyöristynyt ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja alta kaljuhko tai karvainen sekä tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-9 mm leveä. Lehdet ovat tummanvihreät tai toisinaan jossain määrin punaruskeat ja niiden kokonaispituus ruotineen on useimmiten noin 10-15 mm.

Kukinto on vanan latvaosassa ja se on varsipäätteinen tai 1-2 kertaa harvahkohaarainen. Kukat ovat yksittäin tai harvakukkaisina terttuina varren ja kukintohaarojen päissä. Kukinnon haarat ja kukkaperät ovat nystykarvaisia ja tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat kapeanpuikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 2-4 mm pitkiä ja noin 1-1,5 mm leveitä. Kukkaperän tyvellä oleva tukilehti on yleensä selvästi peräänsä lyhyempi. Toisinaan alimman kukintohaaran tukilehti on hieman kookkaampi ja sen kärkiosassa on muutama hammas. Kukkaperä on tavallisesti noin 5-20 mm pitkä ja siinä voi olla tukilehden tyyppinen, pieni kukintolehti. Tyveltään yhdiskasvuinen verhiö on 5-liuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai tasaisesti kärkeä kohti kapenevat, vihreät tai ainakin osittain punaruskeat ja kaljut. Pituutta niillä on yleensä noin 1,5-2 mm ja leveyttä noin 1-1,5 mm.

Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 4-7 mm leveä. Terälehtiä on 5. Ne ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai valkoisesta myöhemmin punertuvat ja yläviistot sekä soikeat, pyöreäpäiset ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm. Terälehdet ulottuvat verhiönliuskojen kanssa suunnilleen samalle tasolle. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat vaaleahkot, punaisehkot tai punaruskeat ja ponnet yleensä punaruskeat. Emiö on vihreä tai eriasteisesti punaruskea ja tyveltään yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Jo kukintavaiheessa vartalot ovat ulospäin kaartuvat. Hedelmä on pysty, kaksiosainen, ja kalju kota, joka on tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja yhtä paksu. Kodan sarvet eli entiset emin vartalot kaartuvat voimakkaasti ulospäin. Kodan puoliskot avautuvat sisäsaumasta. Verholehdet ja heteet jäävät ja kuivuvat kodan tyvelle ja ympärille. Normaali kukinta-aika on kesäkuun loppupuoli – heinäkuu.

Lumirikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on esiintymisalueellaan harvinainen. Valtaosa havainnoista on Enontekiön Lapin Käsivarren kärkiosasta. Se kasvaa myös muutamin paikoin Inarin Lapin eliömaakunnan pohjoisosassa Utsjoella sekä. Kittilän Lapin Muoniossa, Olostunturilla. Laji on kalkinsuosija ja kasvaa erityisesti tunturien valuvetisillä pahdoilla, kallioseinämillä ja -rinteillä sekä kosteilla soraikoilla sekä lumenviipymäpaikoilla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen ja mm. suppea esiintymisalue sekä taantuminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä on ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan arktisilla saarilla, Huippuvuorilla, Karhusaarella ja Jan Mayenilla sekä Tanskan Färsaarilla.

Lumirikolla on sitä itseään yleisempi ja laaja-alaisempi lähilaji, pahtarikko, M. nivalis. Lumirikkoa on joskus pidetty sen alalajinakin. Pahtarikko on yleensä pahtarikkoa selvästi isompi ja sen lehdet ovat ruotineen noin 20-70 mm pitkät ja lavaltaan noin 10-25 mm leveät. Ehkä merkittävin ero on kukinnossa. Pahtarikolla kukat ovat yleensä tiiviissä ja runsaskukkaisissa tertuissa varren ja kukintohaarojen päissä. Pahtarikon koon ja kukkamäärän vaihtelu tosin hankaloittaa toisinaan lajien erottamista.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lumirikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikko on tavallisesti noin 3-13 cm korkea. Sen terälehdet ovat kuvan tavoin vaaleanpunaiset, valkoiset tai valkoisesta myöhemmin punertuvat ja yläviistot. Laji suosii tuntureiden kalkkipitoisia ja ylempää valuvien vesien kosteuttamia kallioseinämiä ja -rinteitä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 735 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikko on tavallisesti noin 3-13 cm korkea. Sen terälehdet ovat kuvan tavoin vaaleanpunaiset, valkoiset tai valkoisesta myöhemmin punertuvat ja yläviistot. Laji suosii tuntureiden kalkkipitoisia ja ylempää valuvien vesien kosteuttamia kallioseinämiä ja -rinteitä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 735 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikon terälehdet ovat soikeat, pyöreäpäiset ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 735 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikon terälehdet ovat soikeat, pyöreäpäiset ja kapenevatyviset. Pituutta niillä on yleensä noin 2 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 735 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikon juurakko voi haaroa yläpäästään ja kasvattaa rinnakkaisia ruusukkeita. Yhdessä ruusukkeessa voi olla myös useampia kukintovanoja. Merkittävä pahtarikosta, M. nivalis, erottava tuntomerkki on kukinnon harvakukkaisuus ja kukkien pitkäperäisyys. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikon juurakko voi haaroa yläpäästään ja kasvattaa rinnakkaisia ruusukkeita. Yhdessä ruusukkeessa voi olla myös useampia kukintovanoja. Merkittävä pahtarikosta, M. nivalis, erottava tuntomerkki on kukinnon harvakukkaisuus ja kukkien pitkäperäisyys. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikon varret, kukintohaarat ja kukkaperät ovat lyhyesti nystykarvaiset. Kukkien tukilehdet ovat kapeanpuikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 2-4 mm pitkiä sekä kukkaperää selvästi lyhyempiä. Kukkaperän pituus voi nousta jopa 20 mm:iin ja perässä voi olla tukilehden tyyppinen, pieni kukintolehti. Kuvan yksilössä osa näistä lehdistä sijaitsee aivan verhiön tyvellä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikon varret, kukintohaarat ja kukkaperät ovat lyhyesti nystykarvaiset. Kukkien tukilehdet ovat kapeanpuikeita, suikeita tai lähes tasasoukkia, yleensä ehyitä ja noin 2-4 mm pitkiä sekä kukkaperää selvästi lyhyempiä. Kukkaperän pituus voi nousta jopa 20 mm:iin ja perässä voi olla tukilehden tyyppinen, pieni kukintolehti. Kuvan yksilössä osa näistä lehdistä sijaitsee aivan verhiön tyvellä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikon kukka on tavallisesti noin 4-7 mm leveä. Verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai tasaisesti kärkeä kohti kapenevat ja yleensä noin 1,5-2 mm pitkät. Ne ulottuvat terälehtien kanssa suunnilleen samalle tasolle. Lumirikon terälehdet voivat olla myös valkoiset eivätkä kaikki niistä punerru edes kotien jo kypsyessä. Kota on kaksiosainen ja tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja yhtä paksu. Kodan sarvet kaartuvat voimakkaasti ulospäin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikon kukka on tavallisesti noin 4-7 mm leveä. Verhiö on viisiliuskainen. Liuskat ovat puikeahkot tai tasaisesti kärkeä kohti kapenevat ja yleensä noin 1,5-2 mm pitkät. Ne ulottuvat terälehtien kanssa suunnilleen samalle tasolle. Lumirikon terälehdet voivat olla myös valkoiset eivätkä kaikki niistä punerru edes kotien jo kypsyessä. Kota on kaksiosainen ja tavallisesti noin 4-5 mm pitkä ja yhtä paksu. Kodan sarvet kaartuvat voimakkaasti ulospäin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) - lumirikon lehtiruusuke on maanmyötäinen. Lehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset (ruoti noin 3-5 mm). Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-9 mm leveä. Lehtien kokonaispituus ruotineen on useimmiten vain noin 10-15 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis (Saxifraga tenuis) – lumirikon lehtiruusuke on maanmyötäinen. Lehdet ovat siipipalteisesti ruodilliset (ruoti noin 3-5 mm). Lehtilapa on pyöreähkö, soikea tai leveänpuikea ja isohampainen sekä tyviosastaan tavallisesti kapeneva. Lapa on päältä kaljuhko ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-9 mm leveä. Lehtien kokonaispituus ruotineen on useimmiten vain noin 10-15 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Rajankäyntiä pahtarikon, Micranthes nivalis, kanssa

Micranthes tenuis - lumirikko vai M. nivalis - pahtarikko? Kukintaansa aloittavista tämän lajiparin rikoista on toisinaan vaikea sanoa viimeistä sanaan suuntaan tai toiseen. Ylemmät kukat ovat lähes perättömiä ja alimmalla kukalla on peräti kolme tukilehteä, joista yksi on peräänsä pitempi ja kaksi sitä lyhyempiä. Heteiden ponnet ovat oranssit. Varren yläosa on tiheähkö sekä pitkähkökarvainen ja seassa on myös hapsikarvoja. Varren yläosan perusteella kyse näyttäisi olevan pahtarikosta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis – lumirikko vai M. nivalis – pahtarikko? Kukintaansa aloittavista tämän lajiparin rikoista on toisinaan vaikea sanoa viimeistä sanaan suuntaan tai toiseen. Ylemmät kukat ovat lähes perättömiä ja alimmalla kukalla on peräti kolme tukilehteä, joista yksi on peräänsä pitempi ja kaksi sitä lyhyempiä. Heteiden ponnet ovat oranssit. Varren yläosa on tiheähkö sekä pitkähkökarvainen ja seassa on myös hapsikarvoja. Varren yläosan perusteella kyse näyttäisi olevan pahtarikosta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis - lumirikko vai M. nivalis - pahtarikko? Edellisessä kuvassa nähdyn yksilön pelkkä lehtiruusuke sopisi hyvin lumirikolle. Sormen kohdalla olevan isoimman lehden pituus on noin 15 mm ja leveys noin 10 mm. Varren alaosa on harvaan nystykarvainen. Pelkästään tämän kuvan perusteella kyse olisi lumirikosta. Pahtarikolla kuitenkin koon vaihtelu, myös ruusukkeiden osalta, on suurta, ja koska kukkatuntomerkit viittaavat enemmän pahtarikkoon päin, kuvanottajan kokonaisarvio päätyykin pahtarikkoon. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis – lumirikko vai M. nivalis – pahtarikko? Edellisessä kuvassa nähdyn yksilön pelkkä lehtiruusuke sopisi hyvin lumirikolle. Sormen kohdalla olevan isoimman lehden pituus on noin 15 mm ja leveys noin 10 mm. Varren alaosa on harvaan nystykarvainen. Pelkästään tämän kuvan perusteella kyse olisi lumirikosta. Pahtarikolla kuitenkin koon vaihtelu, myös ruusukkeiden osalta, on suurta, ja koska kukkatuntomerkit viittaavat enemmän pahtarikkoon päin, kuvanottajan kokonaisarvio päätyykin pahtarikkoon. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis - lumirikko vai M. nivalis - pahtarikko? Kukintaansa aloittavista tämän lajiparin rikoista on toisinaan vaikea sanoa viimeistä sanaan suuntaan tai toiseen. Ylemmät kukat ovat lähes perättömiä ja alimmalla kukalla on peräti kolme tukilehteä, joista yksi on peräänsä pitempi ja kaksi sitä lyhyempiä. Heteiden ponnet ovat oranssit. Varren yläosa on tiheähkö sekä pitkähkökarvainen ja seassa on myös hapsikarvoja. Varren yläosan perusteella kyse näyttäisi olevan pahtarikosta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis – lumirikko vai M. nivalis – pahtarikko? Kukintaansa aloittavista tämän lajiparin rikoista on toisinaan vaikea sanoa viimeistä sanaan suuntaan tai toiseen. Ylemmät kukat ovat lähes perättömiä ja alimmalla kukalla on peräti kolme tukilehteä, joista yksi on peräänsä pitempi ja kaksi sitä lyhyempiä. Heteiden ponnet ovat oranssit. Varren yläosa on tiheähkö sekä pitkähkökarvainen ja seassa on myös hapsikarvoja. Varren yläosan perusteella kyse näyttäisi olevan pahtarikosta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis - lumirikko vai M. nivalis - pahtarikko? Kun huomio kiinnitetään edellisessä kuvassa olleen yksilön kukinnon latvaan, nähdään, että siinä on tiiviinä ryhmänä useita hyvin lyhytperäisiä kukkia. Lisäksi kuvassa näkyvät varren pitkät hapsikarvat. Näin ollen hämäävä ensivaikutelma kääntyykin varmuudeksi - kyseessä on selvä pahtarikko. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Micranthes tenuis – lumirikko vai M. nivalis – pahtarikko? Kun huomio kiinnitetään edellisessä kuvassa olleen yksilön kukinnon latvaan, nähdään, että siinä on tiiviinä ryhmänä useita hyvin lyhytperäisiä kukkia. Lisäksi kuvassa näkyvät varren pitkät hapsikarvat. Näin ollen hämäävä ensivaikutelma kääntyykin varmuudeksi – kyseessä on selvä pahtarikko. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Iso-Mallan eteläinen alarinne, Kitsijoen Kitsiputouksen seinämärinne, 655 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto