- Moehringia trinervia (L.) Clairv. – lehtoarho
- Moehringia L. – hippuarhot
- Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Lehtoarho, Moehringia trinervia, on yksivuotinen tai ylitalvinen, joskus kaksivuotinen ja vielä harvemmin lyhytikäinen monivuotinen ruoho, jonka pääjuuri on yleensä pieni ja hento. Kasvutavaltaan se on rento tai koheneva, ja sen varret ovat yleensä noin 10-30 cm pitkät. Varret ovat hoikat, liereät ja vihreät sekä yleensä kaksijakoisesti haarovat. Ne ovat tiheään hienokarvaiset.
Lehdet ovat vastakkaiset, ohuehkot ja ehyet sekä vaalean-, harmaan- tai tummahkonvihreät. Alemmat lehtiparit ovat leveänpuikeat ja kiila-, pyöreä- tai suoratyviset sekä ruodilliset. Ruoti on karvainen ja tavallisesti noin 5-7 mm pitkä. Ylemmät lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat, puikeat tai puikean suikeat ja teräväkärkiset. Pituutta lehdillä on tavallisesti 5-25 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-15 mm. Kaikki lehdet ovat näkyvästi 3- tai 5-suonisia laitasuonten kaareutuessa lehden laidan suuntaisesti. Lehden laita on tiheästi ripsikarvainen. Lisäksi lehdet ovat suonia myöten ja usein muutenkin lyhytkarvaiset.
Kukinto on harsu, 1-20-kukkainen ja se yleensä muodostuu perättäisistä kaksihaaraviuhkoista. Kukat ovat yleensä versohaarojen kärjessä. Tukilehdet ovat muiden ylempien lehtien kaltaiset. Kukkaperä on hienokarvainen ja tavallisesti noin 5-30 mm pitkä sekä pitenee vielä kukinnan jälkeen. Kukat ovat kaksineuvoiset ja 5-lukuiset sekä kukkiessaan pystyt tai yläviistot. Verholehdet ovat erilliset, 1-3-suoniset ja suikeat sekä teräväkärkiset. Ne ovat vihreät, laidoiltaan leveästi kalvoreunaiset ja ripsilaitaiset. Koholla oleva keskisuoni on karvainen. Pituutta verholehdillä on yleensä noin 3-5,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm.
Kukka on verholehdet mukaan lukien, tavallisesti noin 6-10 mm leveä. Terälehdet ovat valkoiset, soikeat ja ehyet sekä useimmiten noin 2-3,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. Ne ovat verholehtiä lyhyemmät. Heteitä on 10, ja niiden palhot ja ainakin aluksi myös pyöreähköt ponnet ovat valkoiset. Sikiäin on kehänpäällinen, lähes pallomainen ja kellanvihreä. Sen kärjessä olevia emin vartaloita ja luotteja on useimmiten 3, ja ne ovat valkoiset. Hedelmä on munamainen tai lähes pallomainen, noin 3-4 mm pitkä ja noin 3 mm paksu kota, joka on kypsänä vihertävä ja verholehtiä lyhyempi. Kota avautuu 6-liuskaisesti. Siemenet ovat munuaismaiset, sileät ja mustat sekä läpimitaltaan noin 0,8-1 mm. Siementen kiinnittymiskohdassa on pieni, vaalea rasvalisäke, elaiosomi. Lisäke tekee siemenet houkutteleviksi muurahaisille ja saa ne kuljettamaan niitä ja levittämään kasvia. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.
Lehtoarho on alkuperäinen laji Suomessa. Se on yleinen maan eteläosissa ja harvinainen esiintymisalueensa pohjoisosissa. Pohjoisraja kulkee Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnissa. Se kasvaa varjoisissa, tuoreissa metsissä, lehdoissa, lehtokallioilla ja sammalkivillä sekä rantametsissä ja puronvarsilla. Lisäksi sen voi tavata ihmistoiminnan muokkaamilla alueilla, kuten hakkuuaukeilla, tienvarsilla, pientareilla ja joutomailla. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa kasvaa myös toinen suvun laji, laaksoarho, M. lateriflora, jonka pääesiintymisalueen eteläraja Suomessa kohtaa lehtoarhon pohjoisrajan. Helpoiten havaittava ero lajien välillä on terälehtien ja verholehtien kokosuhteissa. Laaksoarhon terälehdet ovat noin 3-6 mm pitkät ja noin 1,5-2,5 mm pitkiä verholehtiä jopa kolme kertaa pitemmät. Lehtoarhon terälehdet ovat noin 2-3,5 mm pitkät ja noin 3-5,5 mm pitkiä verholehtiä lyhyemmät. Helpoiten lehtoarhon sotkee toisen suvun lajiin, pihatähtimöön, Stellaria media. Yleishabitukseltaan lajit muistuttavat toisiaan. Helpoin erottava tekijä löytyy taas teriöstä, joka pihatähtimöllä on lähes tyveen saakka liuskainen niin, että näyttää kuin terälehtiä olisikin viiden sijasta kymmenen. Lisäksi pihatähtimön varsi on vain toiselta sivultaan karvainen ja lehdet ovat sulkasuoniset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtoarhon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Moehringia trinervia – lehtoarho on rento- tai kohenevavartinen ruoho, jonka levittäytyvät varret ovat tavallisesti noin 10-30 cm pitkät. Se on alkuperäinen Suomessa. Laji on yleinen maan eteläosissa ja harvinainen esiintymisalueensa pohjoisosissa. Pohjoisraja kulkee Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnissa. Lehtoarho kasvaa varjoisissa, tuoreissa metsissä, lehdoissa, lehtokallioilla ja sammalkivillä sekä rantametsissä ja puronvarsilla. Lisäksi sen voi tavata ihmistoiminnan muokkaamilla alueilla, kuten hakkuuaukeilla, tienvarsilla, pientareilla ja joutomailla. V, Parainen, Norrby, Kummelbergin korkeakallioinen niemi, avokallioinen sekametsä, 13.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhoyksilöiden varret haarovat ja risteilevät tiheämmissä kasvustoissa ristiin rastiin. Lehtien väri vaihtelee vaaleanvihreästä harmaanvihreän kautta tummahkoon vihreään. Toki valaistusolosuhteet varjoisilla kasvupaikoilla vaikuttavat myös värin kokemiseen ja näkymiseen. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, pohjoiseen suuntautuvan nimettömän niemen rantalehto, 24.6.2020. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon alemmat varsilehdet ovat lapaan nähden pitkäruotiset. Niiden lapa on yleensä leveänpuikea, lyhytkärkinen ja tyveltään pyöreä tai lähes suora. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon ylemmät varsilehdet ovat puikeat tai puikean suikeat ja teräväkärkiset. Pituutta lehdillä on tavallisesti 5-25 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-15 mm. Lehdet ovat yläpinnaltaan näkyvästi kolme- tai viisisuoniset. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon varret ja kukkaperät ovat hienokarvaiset. Kukan tukilehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta pienemmät. Kukkaperän pituus vaihtelee kukintavaiheessa paljon. Vaihteluväli on yleensä 5-30 mm. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon lehtien laita on tiheästi ripsikarvainen. Lisäksi lehdet ovat suonia myöten ja usein muutenkin hienokarvaiset. Kukan verholehdet ovat suikeat ja teräväkärkiset. Ne ovat vihreät ja laidoiltaan leveästi kalvoreunaiset sekä yleensä noin 3-5,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon viisi terälehteä ovat valkoiset, soikeat ja ehyet sekä noin 2-3,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät. Ne ovat verholehtiä lyhyemmät. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja tavallisesti kolme. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moehringia trinervia – lehtoarhon kota on munamainen tai lähes pallomainen, vihreähkö ja noin 3-4 mm pitkä sekä noin 3 mm paksu. Se on verholehtiä jonkin verran lyhyempi. Kuvassa näkyy myös verholehtien keskisuonen karvoitus ja hieman niiden laitojen ripsisyyttä. 24.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 