Moneses uniflora – tähtitalvikki

  • Moneses uniflora (L.) A. Gray – tähtitalvikki
  • Moneses Salisb. ex Gray – tähtitalvikit
  • Ericaceae – kanervakasvit (aikaisemmin Pyrolaceae – talvikkikasvit)

Talvikkien eri suvut muodostivat aikaisemmin oman talvikkikasvien heimonsa, Pyrolaceae. Nykytietämyksen mukaisesti suvut on liitetty kanervakasvien heimoon, Ericaceae.Tähtitalvikki, Moneses uniflora, on pysty, tieteellisen lajinimensä mukaisesti yksikukkainen ja noin 5-10(-15) cm korkea sekä lähes kalju ruoho. Juurakko on ohut, pitkä ja suikertava sekä maarönsyinen. Sen avulla laji voi levittäytyä pienehköiksi kasvustolaikuiksi. Varret ovat  vihreät ja vain noin 1-3 cm pitkät. Lehdet ovat varrella vastakkain tai kolmen kiehkuroina, yleensä kahtena tai kolmena kerroksena. Päältä päin katsoen lehtien näkymä on lähes ruusukkeinen. Lehdet ovat ruodilliset, nahkeat, kaljut ja talvehtivat. Ruoti on tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja yläosastaan siipipalteinen. Lapa on pyöreähkö tai vastapuikean pyöreähkö ja matalaan sahalaitainen. Se on molemmin puolin vihreä ja päältä himmeäkiiltoinen sekä yleensä noin 10-20 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-18 mm leveä. Varrella, lehtiruotien hangassa tai niiden yläpuolella, on pieniä, soikeita tai pyöreähköjä ja vihreitä, korvakemaisia lehtiä, jotka ovat useimmiten noin 1-3 mm pitkiä ja noin 1-2 mm leveitä.

Kukkavana puhkeaa ylimmän lehtiparin tai -kiehkuran keskeltä eli varsinaisen varren latvasta. Kukintoa suojanneet, pyöreähköt, koverat ja vihreät sekä noin 2-3 mm pitkät suomut jäävät ylimpien lehtien hankoihin ainakin osaksi kukinta-aikaa. Kukkavana on ohut, vihreä tai vaaleanvihreä ja kukintavaiheessa yleensä noin 4-7 cm pitkä sekä kärjestään alaspäin taipunut. Vanassa on useimmiten yksi ja toisinaan kaksikin pientä, vaaleanvihreää ja suomumaista lehteä, jotka ovat leveänsoikeat, koverat ja noin 3-4 mm pitkät sekä noin 1,5-2,5 mm leveät. Ainokainen kukka on tuoksuva ja kaarevapäisen vanansa vuoksi nuokkuva. Verhiö on säteittäisesti useimmiten 5-lehtinen ja valkoinen tai kellanvalkoinen. Verholehdet ovat pyöreähköt tai leveänsoikeat, lyhyesti ripsireunaiset ja tavallisesti noin 1,5-2 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveät.

Teriö on valkoinen, ratasmaisesti useimmiten 5-tarälehtinen ja litteä sekä yleensä noin 15-20 mm leveä. Joskus terälehtiä voi olla vain neljä. Terälehdet ovat soikeat tai puikeahkot, laidoiltaan poimuiset ja tavallisesti noin 7-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-7 mm leveät. Heteitä on useimmiten 10 ja toisinaan hieman vähemmän. Ne ovat kaljut ja suorana noin 5 mm pitkät, mutta ovat kukassa kaareutuneina. Palhot ovat valkoisehkot tai vihertävät ja ponnet kellanvalkoiset tai -ruskeat. Molemmissa ponnenpuoliskoissa on putkimainen kärkilisäke, josta siitepöly purkautuu. Emiö on yhdislehtinen ja vartaloita sekä luotteja on yksi. Sikiäin on pallomainen mutta hieman kulmikas, vihreä ja noin 4 mm läpimitaltaan. Emin vartalo luotteineen on vihreä ja noin 6-7 mm pitkä. Luotti on kookas ja kärjestään 5-liuskainen. Hedelmän kehittyessä kukkavana kääntyy pystyyn. Hedelmä on pallomainen, poimuinen, 5-lokeroinen ja kypsänä kellanruskea kota, joka on noin 5-8 mm pitkä. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. Siemenet ovat lähes pölymäisen pieniä ja leviävät helposti tuulen mukana. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Tähtitalvikki on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Se on sopivilla kasvupaikoilla yleinen etelästä päin Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa laji on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä varjoisat, tuoreet metsät, lähdevaikutteiset korvet, puronvarret ja soiden reuna-alueet. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Tähtitalvikin kukka on suomalaisen nimensä mukainen ja sen nuokkuva asento torjuu tehokkaasti itsepölytystä. Kukkien tuoksu houkuttelee lähinnä pikkukärpäsiä, pikkuperhosia (kuva) ja kovakuoriaisia. Osa niistä syö mielellään ponsiputkista purkautuvaa siitepölyä ja samalla tahriintuu siihen. Kookas, viisiliuskainen luotti on kuitenkin kaukana alapuolella tanakan ja pitkän vartalon päässä. Pienten pölyttäjien täytyy näin ollen liikuskella kukkien eri ulokkeilla laajasti, jotta siitepöly kulkeutuu luotille. Todennäköisesti alaspäin olevaan, sateenvarjomaiseen kukkaan on helpoin saapua tarttumalla ensin luottiin ja sen ulkoneviin sakaroihin, jolloin toisesta kukasta tarttunutta siitepölyä voi kulkeutua luottipinnalle. Luotilta hyönteisten on helpointa siirtyä vartaloa pitkin ponsien luokse. Pölytysprosessi voi olla varsin hidas, joten parhaillaan tähtitalvikin kukka odottaa posliinimaisen vakaana hedelmöittymistään jopa viikkokausia. Tällainen sinnikkyys yleensä palkitaan, sillä kukat kehittyvät useimmiten kodaksi asti.

Suomen talvikit lukeutuvat neljään eri sukuun, tähtitalvikkeihin, terttutalvikkeihin, Pyrola, nuokkutalvikkeihin, Orthilia ja sarjatalvikkeihin, Chimaphila. Suvut ovat niin tunnuspiirteisiä, ettei niitä sekoita keskenään. Tähtitalvikin Moneses-suku on maailmanlaajuisesti yksilajinen.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tähtitalvikin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Moneses uniflora - tähtitalvikin esiintymisalueena on koko Suomi. Se on sopivilla paikoilla yleinen lähes koko maassa, mutta kasvustot jäävät usein pienialaisiksi. Pitkän, suikertavan ja maarönsyisen juurakon avulla muodostuu tiheitäkin, pienehköjä kasvustolaikkuja, jotka voivat olla yhtä ja samaa yksilöä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin esiintymisalueena on koko Suomi. Se on sopivilla paikoilla yleinen lähes koko maassa, mutta kasvustot jäävät usein pienialaisiksi. Pitkän, suikertavan ja maarönsyisen juurakon avulla muodostuu tiheitäkin, pienehköjä kasvustolaikkuja, jotka voivat olla yhtä ja samaa yksilöä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin pienestä koosta huolimatta kukkiva kasvusto jää harvoin ohikulkijalta huomaamatta. Tähtimäisen viisisakaraiset, valkoiset kukat erottuvat selvästi kasvupohjaa vasten. Niiden nuokkuvan asennon vuoksi lähemmäs kumartuva näkee ne vain yläpinnalta. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin pienestä koosta huolimatta kukkiva kasvusto jää harvoin ohikulkijalta huomaamatta. Tähtimäisen viisisakaraiset, valkoiset kukat erottuvat selvästi kasvupohjaa vasten. Niiden nuokkuvan asennon vuoksi lähemmäs kumartuva näkee ne vain yläpinnalta. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikki on kukkiessaan tavallisesti noin 5-10 cm korkea. Ainokaisen kukan vana nousee lyhyen, lehdekkään varren kärjestä ja on yleensä noin 4-7 cm pitkä sekä kärjestään alaspäin taipunut. Kuvassa näkyvän yksilön kukka on jo pölyttynyt ja kääntymässä ylöspäin. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 5.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikki on kukkiessaan tavallisesti noin 5-10 cm korkea. Ainokaisen kukan vana nousee lyhyen, lehdekkään varren kärjestä ja on yleensä noin 4-7 cm pitkä sekä kärjestään alaspäin taipunut. Kuvassa näkyvän yksilön kukka on jo pölyttynyt ja kääntymässä ylöspäin. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 5.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin kukassa on toisinaan vain neljä terälehteä. Kukkavanassa on useimmiten yksi ja toisinaan kaksikin pientä, vaaleanvihreää ja suomumaista lehteä (kaksilehtinen vana on nähtävissä kuvasarjan toisen kuvan vasemmassa laidassa). EH, Iitti aivan Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, Miehonkangas, Anhavaistentien laitametsä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin kukassa on toisinaan vain neljä terälehteä. Kukkavanassa on useimmiten yksi ja toisinaan kaksikin pientä, vaaleanvihreää ja suomumaista lehteä (kaksilehtinen vana on nähtävissä kuvasarjan toisen kuvan vasemmassa laidassa). EH, Iitti aivan Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, Miehonkangas, Anhavaistentien laitametsä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin teriö on ratasmainen ja litteä sekä yleensä noin 15-20 mm leveä. Emiö on kukkaan nähden hyvin kookas ja tukeva. Sikiäin on pallomainen mutta hieman kulmikas ja noin 4 mm läpimitaltaan. Vartalo luotteineen on noin 6-7 mm pitkä. Luotti on kookas ja kärjestään vispilämäisesti viisiliuskainen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin teriö on ratasmainen ja litteä sekä yleensä noin 15-20 mm leveä. Emiö on kukkaan nähden hyvin kookas ja tukeva. Sikiäin on pallomainen mutta hieman kulmikas ja noin 4 mm läpimitaltaan. Vartalo luotteineen on noin 6-7 mm pitkä. Luotti on kookas ja kärjestään vispilämäisesti viisiliuskainen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin kukassa on useimmiten kymmenen hedettä, kuten kuvassakin. Ne ovat suorana noin 5 mm pitkät, mutta ovat kukassa kaareutuneina. Vanalehti on leveänsoikea, kovera ja noin 3-4 mm pitkä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin kukassa on useimmiten kymmenen hedettä, kuten kuvassakin. Ne ovat suorana noin 5 mm pitkät, mutta ovat kukassa kaareutuneina. Vanalehti on leveänsoikea, kovera ja noin 3-4 mm pitkä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin neliterälehtisessä kukassa muutkin lukumäärät hieman poikkeavat tavanomaisesta. Heteitä näyttää olevan vain kahdeksan ja luotinliuskoja neljä. Myös sikiäimen ja samalla myös tulevan kodan lohkoja on viiden sijasta neljä. Tähtitalvikin heteiden ponnet ovat kookkaat ja niiden molemmissa puoliskoissa on selvästi havaittava, putkimainen kärkilisäke, josta siitepöly purkautuu. EH, Iitti aivan Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, Miehonkangas, Anhavaistentien laitametsä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin neliterälehtisessä kukassa muutkin lukumäärät hieman poikkeavat tavanomaisesta. Heteitä näyttää olevan vain kahdeksan ja luotinliuskoja neljä. Myös sikiäimen ja samalla myös tulevan kodan lohkoja on viiden sijasta neljä. Tähtitalvikin heteiden ponnet ovat kookkaat ja niiden molemmissa puoliskoissa on selvästi havaittava, putkimainen kärkilisäke, josta siitepöly purkautuu. EH, Iitti aivan Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, Miehonkangas, Anhavaistentien laitametsä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin kukan terälehdet ovat soikeat tai puikeahkot, laidoiltaan poimuiset ja tavallisesti noin 7-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-7 mm leveät. Verhiö on huomattavan pieni ja terälehtien tavoin yleensä valkoinen sekä useimmiten viisilehtinen. Verholehdet ovat pyöreähköt tai leveänsoikeat, lyhyesti ripsireunaiset ja tavallisesti noin 1,5-2 mm pitkät. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin kukan terälehdet ovat soikeat tai puikeahkot, laidoiltaan poimuiset ja tavallisesti noin 7-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-7 mm leveät. Verhiö on huomattavan pieni ja terälehtien tavoin yleensä valkoinen sekä useimmiten viisilehtinen. Verholehdet ovat pyöreähköt tai leveänsoikeat, lyhyesti ripsireunaiset ja tavallisesti noin 1,5-2 mm pitkät. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin heteiden ja emin mittasuhteista voisi päätellä, että pölyttäjinä toimivat isot hyönteiset. Pääpölytystä hoitavat kuitenkin pikkukärpäset, pikkuperhoset ja kovakuoriaiset, joita kukkien tuoksu houkuttelee. Hedelmöitys etenee todennäköisesti seuraavasti: Hyönteisen on helpointa saapua nuokkuvaan ja ylhäältä terälehtien rajaamaan kukkaan kiinnittymällä ensin luottiin ja sen liuskoihin. Siitä varsinkin kovakuoriaisten huonoina lentäjinä on helpointa kiivetä tukevaa vartaloa myöten heteiden luokse syömään siitepölyä. Siinä hommassa väkisinkin tuhriutuu ponsiputkista tuprahtelevaan pölyyn, joka seuraavalla lennolla siirtyy uuden kukan luotille. Kuvan pikkuperhoset ovat kultaleukaperhoja, Micropterix aureatella. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen. Perhosmääritys Marko Mutanen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin heteiden ja emin mittasuhteista voisi päätellä, että pölyttäjinä toimivat isot hyönteiset. Pääpölytystä hoitavat kuitenkin pikkukärpäset, pikkuperhoset ja kovakuoriaiset, joita kukkien tuoksu houkuttelee. Hedelmöitys etenee todennäköisesti seuraavasti: Hyönteisen on helpointa saapua nuokkuvaan ja ylhäältä terälehtien rajaamaan kukkaan kiinnittymällä ensin luottiin ja sen liuskoihin. Siitä varsinkin kovakuoriaisten huonoina lentäjinä on helpointa kiivetä tukevaa vartaloa myöten heteiden luokse syömään siitepölyä. Siinä hommassa väkisinkin tuhriutuu ponsiputkista tuprahtelevaan pölyyn, joka seuraavalla lennolla siirtyy uuden kukan luotille. Kuvan pikkuperhoset ovat kultaleukaperhoja, Micropterix aureatella. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen. Perhosmääritys Marko Mutanen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin kehittyvä kota on suoristuneen vanan pystynä jatkeena. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 28.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin kehittyvä kota on suoristuneen vanan pystynä jatkeena. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 28.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin kota on pallomainen, poimuinen, useimmiten viisilokeroinen ja kypsänä kellanruskea sekä noin 5-8 mm pitkä. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. Kuvan kota vasta kypsyttelee siemeniään, jotka ovat lähes pölymäisen pieniä ja leviävät helposti tuulen mukana. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 28.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin kota on pallomainen, poimuinen, useimmiten viisilokeroinen ja kypsänä kellanruskea sekä noin 5-8 mm pitkä. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. Kuvan kota vasta kypsyttelee siemeniään, jotka ovat lähes pölymäisen pieniä ja leviävät helposti tuulen mukana. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 28.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
ovat vain noin 1-3 cm pitkät. Lehdet ovat varrella vastakkain tai kolmen kiehkuroina, yleensä kahtena tai kolmena kerroksena. Päältä päin katsoen lehdet näyttävät yhtenäiseltä ruusukkeelta. Kaikki lehtivarret ovat todennäköisesti nousseet saman yksilön juuriston maavarsista. Kukkavanoja on yksi, mutta kahden varren kärjessä odottavat suomujen suojassa uudet kukkavanat joko pikaista puhkeamista tai seuraavaa kesää. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 5.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin varsinaiset varret ovat vain noin 1-3 cm pitkät. Lehdet ovat varrella vastakkain tai kolmen kiehkuroina, yleensä kahtena tai kolmena kerroksena. Päältä päin katsoen lehdet näyttävät yhtenäiseltä ruusukkeelta. Kaikki lehtivarret ovat todennäköisesti nousseet saman yksilön juuriston maavarsista. Kukkavanoja on yksi, mutta kahden varren kärjessä odottavat suomujen suojassa uudet kukkavanat joko pikaista puhkeamista tai seuraavaa kesää. EH, Hämeenlinna, Hangasmäki, Hangaskallion eteläpuoli, kangasmetsässä kulkevan Tervasaarentien laita, 5.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin lehdet ovat nahkeat, kaljut ja talvehtivat. Lapa on pyöreähkö tai vastapuikean pyöreähkö ja matalaan sahalaitainen. Se on päältä himmeäkiiltoinen ja yleensä noin 10-20 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 8-18 mm leveä. Kukintoa suojanneet, pyöreähköt, koverat ja noin 2-3 mm pitkät suomut jäävät ylimpien lehtien hankoihin ainakin osaksi kukinta-aikaa. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin lehdet ovat nahkeat, kaljut ja talvehtivat. Lapa on pyöreähkö tai vastapuikean pyöreähkö ja matalaan sahalaitainen. Se on päältä himmeäkiiltoinen ja yleensä noin 10-20 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 8-18 mm leveä. Kukintoa suojanneet, pyöreähköt, koverat ja noin 2-3 mm pitkät suomut jäävät ylimpien lehtien hankoihin ainakin osaksi kukinta-aikaa. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora - tähtitalvikin lehtien ruoti on tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja yläosastaan siipipalteinen. Varrella, lehtiruotien hangassa tai niiden yläpuolella, on pieniä, soikeita tai pyöreähköjä ja korvakemaisia lehtiä, jotka ovat useimmiten noin 1-3 mm pitkiä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Moneses uniflora – tähtitalvikin lehtien ruoti on tavallisesti noin 5-10 mm pitkä ja yläosastaan siipipalteinen. Varrella, lehtiruotien hangassa tai niiden yläpuolella, on pieniä, soikeita tai pyöreähköjä ja korvakemaisia lehtiä, jotka ovat useimmiten noin 1-3 mm pitkiä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka-järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, Mäntyniementieltä nouseva metsärinne, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto